Vuosi 1917 oli normaalivuosi, joka alkoi maanantaista. Tapahtumia
Ensimmäinen maailmansota (1914–1918) jatkui.
Tammikuu–maaliskuu 1. tammikuuta – Hyvinkää erotettiin itsenäiseksi kunnaksi Hausjärven ja Nurmijärven kunnista. 1. tammikuuta – Humppilan vuonna 1852 valmistunut puukirkko tuhoutui tulipalossa. 5. tammikuuta – Tanska myönsi Islannille rajoitetun itsemääräämisoikeuden. 13. tammikuuta – Vienanjoen suistossa 25 kilometriä pohjoiseen Arkangelista sijainnut Ekonomiian satama-alue tuhoutui, kun satamassa olleiden Semen Cheliuskin ja Bayropea laivojen 2 000 tonnin ammuslastit sekä laiturialueille varastoidut 3 000 tonnin ammustarvikkeet räjähtivät. Kuolonuhreja oli vähintään 600, eikä lopullinen määrä selvinnyt koskaan.George Bolotenko : Wartime Explosions in Archangel, 1916-1917 : “Bakaritsa is Burning”; “Ekonomiia is Now a Wasteland", The Northern Mariner/le marin du nord, XXI No. 4, (October 2011), 377-405 22. tammikuuta – Yhdysvaltain presidentti Woodrow Wilson vaati ”rauhaa ilman voittoa” Eurooppaan. 25. tammikuuta – Yhdysvallat osti Neitsytsaaret Tanskalta 25 miljoonalla dollarilla. Saaret siirtyivät Yhdysvaltain hallintaan 31. maaliskuuta. 30. tammikuuta – Pohjois-Meksikossa Pancho Villaa etsineet kenraali John J. Pershingin johtamat yhdysvaltalaiset joukot lopettivat etsinnät ja vetäytyivät Yhdysvaltain puolelle helmikuun alkuun mennessä. 30. tammikuuta – Suomen Sukututkimusseuran perustava kokous pidettiin. 1. helmikuuta – Ympärysvaltojen kauppasaarrosta kärsinyt Saksa ilmoitti aloittavansa rajoittamattoman sukellusvenesodan. 3. helmikuuta – Yhdysvallat katkaisi diplomaattisuhteet Saksaan. 6. helmikuuta – Trondheimissa pidettiin ensimmäinen pohjoismaiden saamelaisten yhteinen kokous, jonka muistoksi päivää vietetään nykyään saamelaisten kansallispäivänä. 14. helmikuuta – Ranskan poliisi vangitsi vakoilusta epäillyn tanssija Mata Harin Pariisissa. 24. helmikuuta – Yhdysvallat sai tiedon Saksan tarjouksesta palauttaa kaakkoislänsi Meksikolle, jotta Meksiko ryhtyisi sotaan Yhdysvaltoja vastaan. Yhdysvallat julkisti Saksan tarjouksen sisältäneen Zimmermann-sähkeen tekstin 1. maaliskuuta. 28. helmikuuta – Armas Launiksen Kullervo-oopperan kantaesitys oli Suomalaisessa Oopperassa. 7. maaliskuuta – New Orleansista kotoisin ollut Original Dixieland Jass Band-yhtye julkaisi maailman ensimmäisen jazzäänitteen Livery Stable Blues. 8. maaliskuuta – Pietarissa alkoivat Kansainvälisenä naistenpäivänä naisten mielenosoitukset ja lakot sekä elintarvikepulaa että sotaa vastaan. Seuraavana päivänä Pietarin kaduilla oli jo 200 000 mielenosoittajaa, jotka vaativat tsaari Nikolai II:n eroamista. Lakot pysäyttivät lähes kaikki kaupungin tehtaat 10. maaliskuuta mennessä. 11. maaliskuuta – Helmikuun vallankumous (juliaanisen kalenterin mukaan 26.2.): Pietariissa lakkoja ja levottomuuksia, armeijan rykmenttejä siirtyi mielenosoittajien puolelle. 12. maaliskuuta – Väkijoukko tunkeutui Špalernajan vankilaan Pietarissa, vapautti vangit ja sytytti rakennuksen tuleen. Vapautuneiden vankien joukossa oli yli 70 suomalaista ”kalterijääkäriä”. 15. maaliskuuta – Venäjän keisari Nikolai II luopui vallasta. Ruhtinas Georgi Lvov muodosti Venäjän uuden hallituksen. 16. maaliskuuta – Suomen kenraalikuvernööri Franz Seyn ja senaatin talousosaston varapuheenjohtaja Mihail Borovitinov vangittiin Helsingissä ja kuljetettiin Pietariin. 16. maaliskuuta – Venäläiset Itämeren laivaston sotilaat nousivat illan aikana kapinaan Helsingissä. He surmasivat parin päivän aikana useita upseereita, muun muassa Itämeren laivaston komentajan vara-amiraali A. I. Nepeninin. 18. maaliskuuta – Saksalainen sukellusvene U-64 upotti Ranskan taistelulaiva Dantonin Välimerellä 35 km:n päässä Sardiniasta.Danton wreck found in deep water, BBC, 19.02.2009 19. maaliskuuta – Venäjän väliaikainen hallitus nimitti Suomen uudeksi kenraalikuvernööriksi Mihail Stahovitšin. 20. maaliskuuta – Venäjän väliaikainen hallitus vangitsi keisari Nikolai II:n ja hänen perheensä. 20. maaliskuuta – Venäjän väliaikainen hallitus kumosi helmikuun manifestin ja muut Suomen perustuslakien vastaisesti syntyneet lait. Sensuuriviranomaiset lopettivat työnsä Suomessa. 21. maaliskuuta – Suomen senaatti määräsi keisari Nikolai II:n kuvat poistettaviksi virastojen seiniltä ja kumosi määräykset liputuksesta keisarillisina juhlapäivinä. 26. maaliskuuta – Suomeen nimitettiin uusi, Oskari Tokoin johtama senaatti. 28. maaliskuuta – Siperiaan vuonna 1914 karkotettu tuomari P. E. Svinhufvud palasi Suomeen.
Huhtikuu–kesäkuu 4. huhtikuuta – Suomen eduskunta kokoontui valtiopäiville ensimmäistä kertaa maailmansodan puhkeamisen jälkeen vuoden 1916 eduskuntavaalien tuloksen mukaisessa kokoonpanossa. Eduskunnan puhemieheksi valittiin 5. huhtikuuta sosialidemokraattien Kullervo Manner. 6. huhtikuuta – Yhdysvallat julisti sodan Saksalle. 16. huhtikuuta – Maanpaossa Sveitsissä ollut V. I. Lenin saapui Suomen asemalle Pietariin. Hän julkisti seuraavana päivänä ns. Huhtikuun teesinsä joissa vaadittiin muun muassa vallan siirtämistä työläisten muodostamille neuvostoille. 16. huhtikuuta – Ranskalaiset aloittivat länsirintamalla epäonnistuneen Nivellen offensiivin. 17. huhtikuuta – Suomen Ammattijärjestö SAJ vaati kahdeksan tunnin työaikaa. Metalliteollisuudessa tämä toteutui 18. huhtikuuta alkaneen metallityöläisten lakon tuloksena. 23. huhtikuuta – Leipä säännösteltiin Suomessa elintarviketilanteen vaikeuduttua. 1. toukokuuta – Suomessa pidetyissä vappupuheissa vaadittiin kahdeksan tunnin työaikaa, kunnallista demokratiaa ja elintarvikepulan ratkaisemista. 7. toukokuuta – Raumalla alkoi kaksi viikkoa kestänyt kunnallinen yleislakko, millä paikallinen työväenliike vaati kunnallista demokratiaa. Lakko päättyi 20. toukokuuta osapuolten hyväksyttyä senaatin sovintoehdotuksen, jolla työväestö sai lisäpaikkoja Rauman kaupunginvaltuustossa. 13. toukokuuta – Fatiman Neitsyt Maria ilmestyi kolmelle paimenessa olleelle lapselle Portugalissa Fátiman kaupungin lähistöllä. 17. toukokuuta – Yhdysvalloissa maanpaossa ollut Lev Trotski saapui Pietariin. 18. toukokuuta – Aleksandr Kerenskistä tuli Venäjän sota- ja meriministeri. 29. toukokuuta – Eduskunta hyväksyi kieltolain. 29. toukokuuta – Maataloustuottajain keskusliitto (MTK) perustettiin maanviljelijöiden etujärjestöksi. 2. kesäkuuta – Elintarvikepulan helpottamiseksi Suomen senaatti sai mahdollisuuden määrätä rajahintoja tärkeille elintarvikkeille sekä päättää elintarvikkeiden varastoinnista ja jakelusta. Suomessa siirryttiin viljan kulutusta säännelleeseen leipäkorttijärjestelmään henkilökohtaisten annosten perustuessa työn raskauteen, ja leipäviljan käyttö eläinten rehuna kiellettiin. Elintarvikehuoltoa hoitamaan perustettiin elintarvikekeskuskomitea, läänitasolla toimineet lääninkomiteat ja kuntatasolla toimineet elintarvikelautakunnat. 7. kesäkuuta – Viikon kestänyt Messinesin taistelu alkoi länsirintamalla, kun englantilaiset räjäyttivät saksalaisten asemien alle kaivettuihin tunneleihin sijoitetut miinat. Räjähdykset synnyttivät 19 suurta kraatteria. 29. kesäkuuta – Eduskunta hyväksyi lain, joka takasi täydet kansalaisoikeudet Suomessa asuville juutalaisille.
Heinäkuu–syyskuu 1. heinäkuuta – Venäjän väliaikaisen hallituksen sotaministeri Aleksandr Kerenskin ”Kerenskin hyökkäys” itärintamalla Galitsiassa kohti Lvovia alkoi. 2. heinäkuuta – Kreikka liittyi maailmansotaan ympärysvaltojen puolella. 11. heinäkuuta – Venäjän väliaikainen hallitus siirsi Suomeen levottomuuksien varalta neljä rykmenttiä käsittävän 5. Kubanin kasakkadivisioonan. 13. heinäkuuta – Huittisten meijerikahakka käynnisti suojeluskuntien ja työväen järjestyskaartien perustamisen. 14. heinäkuuta – Eduskunta hyväksyi yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen perustuvat uudet kunnallislait sekä kahdeksan tunnin työaikalain. 16. heinäkuuta – ”Heinäkuun päivät”: Pietarin sotilaat ja työläiset nousivat kapinaan hallitusta vastaan. Bolševikit päättivät tukea kapinaa, joka kesti 21:nteen heinäkuuta asti. Hallituksen kukistettua sen Lenin joutui pakenemaan piiloon Suomeen, ja Trotski sekä Lunatšarski vangittiin. 16. heinäkuuta – Kerenskin hyökkäys pysähtyi kasvaneiden tappioiden takia. 18. heinäkuuta – Suomen suuriruhtinaskunnan eduskunta hyväksyi valtalain, jonka mukaan korkeimman vallan Suomessa oli määrä siirtyä eduskunnalle. 19. heinäkuuta – Saksalaiset ja itävaltalaiset aloittivat 19. heinäkuuta vastahyökkäyksen Venäjää vastaan Kerenskin hyökkäyksen jälkeen. Venäläisten rintama murtui seuraavana päivänä ja he perääntyivät Länsi-Ukrainassa sijaitsevalle Zbrutsj-joelle. 20. heinäkuuta – Serbian pakolaishallitus ja Jugoslavian komitea allekirjoittivat Korfun julistuksen, joka loi pohjan Jugoslavian valtion perustamiselle ensimmäisen maailmansodan jälkeen. 21. heinäkuuta – Sotaministeri Aleksandr Kerenski nousi Venäjän väliaikaisen hallituksen johtoon. 25. heinäkuuta – Kanada otti käyttöön ”väliaikaisen” tuloveron (4–25 %). 31. heinäkuuta – Venäjän väliaikainen hallitus hajotti Suomen eduskunnan ja määräsi pidettäväksi uudet eduskuntavaalit. 31. heinäkuuta – Passchendaelen taistelu alkoi Belgian Flanderissa Ypresin lähellä. Taistelut jatkuivat 6. marraskuuta saakka ja hyökkäävät englantilaiset joukot saivat pieniä maastovoittoja, mutta eivät kyenneet läpimurtoon. 2. elokuuta – Edwin Harris Dunning laskeutui ensimmäisenä maailmassa lentokoneella liikkeessä olevan laivan (lentotukialukseksi muunnettu taisteluristeilijä HMS Furious) kannelle Scapa Flowssa Orkney-saarilla. Dunning kuoli kaksi päivää myöhemmin kun tuulenpuuska heitti hänen Sopwith Pup -lentokoneensa uuden laskuyrityksen aikana laivan kannelta mereen. 3. elokuuta – Venäjän pääesikunta siirsi Suomeen lisäjoukkoina yhden ratsuväkidivisioonan ja jalkaväkiprikaatin. Siten Suomessa oli yli 100 000 venäläistä sotilasta, enemmän kuin koskaan aikaisemmin. 3. elokuuta – Saksalaiset valtasivat Riian kaupungin venäläisiltä. 9. elokuuta – Turun voimellakka – Voin hinnan alentamista vaatinut väkijoukko murtautui Turussa Valion voivarastoon vieden 25 000 kiloa voita ja 400 juustoa, jotka päätyivät lopulta kaupungin elintarvikelautakunnalle voikortteja vastaan jaettaviksi. Helsingissä väkijoukot murtautuivat 11. elokuuta Valion voivarastoon ja alkoivat siirtämään voita sieltä kauppoihin. Voista oli tullut pulaa kaupungeissa kuivan kesän aiheuttaman vähentyneen maidontuotannon takia. Lisäksi vielä osa voista meni Suomessa olleen venäläisen sotaväen muonitukseen ja Valio vei myös voita Venäjälle. 14. elokuuta – Kiinan tasavalta julisti sodan Saksalle ja Itävalta-Unkarille. 15. syyskuuta – Brittiläinen aseistettu smakki HMS Nelson upposi Pohjanmerellä saksalaisen sukellusveneen tulituksessa. Aluksen taistelussa kaatuneelle kapteenille Thomas Crispille myönnettiin postuumi Viktorian risti -ansiomitali. 17. – 18. elokuuta – Pörssitalon mellakka Helsingissä. 17. elokuuta – Senaatin talousosaston varapuheenjohtaja Oskari Tokoi erosi. Hänen tilalleen tuli professori E. N. Setälä. 1. syyskuuta – Jyväskylän ja Pieksämäen välisellä rataosalla Laukaassa sijaitseva Pönttövuoren tunneli avattiin liikenteelle. Tunneli poistettiin käytöstä rataosan sähköistyksen ja uuden tunnelin valmistuttua vuonna 1995. 5. syyskuuta – Tukholmassa alkoi sosialistien kansainvälinen konferenssi (kolmas Zimmerwaldin konferenssi) 9. syyskuuta – ”Kornilovin kapina”: Venäjän armeijan ylipäällikkö Lavr Kornilov määräsi Pietaria puolustaneen kolmannen ratsuväkiarmeijakunnan ottamaan kaupungin sotilaskomentoon. Pääministeri Kerenski syytti Kornilovia aikeesta perustaa sotilasdiktatuuri ja erotti hänet. Kornilov ja hänen tukijansa pidätettiin. Heinäkuussa pidätetyt vapautettiin ja työläisille jaettiin aseita kaupungin puolustamiseksi. 11. syyskuuta – ”Upseerien uimakoulu”: Kornilovin kapinasta kiihtyneet venäläiset sotilaat surmasivat 11 kenraalia ja everstiä Viipurissa. 17. syyskuuta – Venäjän väliaikainen hallitus erotti kenraalikuvernööri Mihail Stahovitšin ja nimitti hänen tilalleen duuman jäsenen Nikolai Vissarionovitš Nekrasovin.