Tauno Nurmela (4. syyskuuta 1907 Lappee – 27. elokuuta 1985 Turku) oli suomalainen kielitieteilijä ja akateemikko.
Henkilöhistoria Nurmela toimi Turun yliopistossa romaanisten kielten professorina vuodesta 1949 vuoteen 1970. Hän toimi myös yliopiston vararehtorina 1953–1960, rehtorina 1960–1970 ja kanslerina 1970–1975. Akateemikon arvon hän sai 1975. Nurmela oli erityisesti Italian kielen ja kulttuurin tuntija. Nurmelan veli oli vuorineuvos Ilmo Nurmela.
Nurmela on suomentanut Alberto Moravian teoksia nimellä Kai Vuosalmi.
Kunnianosoituksia Turussa vuonna 1939 löydetty pikkuplaneetta 1696 Nurmela on nimetty Tauno Nurmelan mukaan.
Turun yliopiston päärakennuksen juhlaluentosali, luentosali I, on nimetty Nurmelan mukaan Tauno Nurmela -saliksi.
Teoksia Tauno Nurmelan tuotantoon kuuluvat muun muassa seuraavat teokset: Suuri pieni maailma, muistelmateos (1953; uudistettu laitos 1967) Vox humana eli Ihmisen ääntä, puhe- ja kirjoituskokoelma (1964) Hei elämää, muistelmateos (1967) Vanha Varis eli tuntematon Boccaccio (1975) Sanottu mikä sanottu, puhe- ja kirjoituskokoelma (1979)
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Suomalaiset kielitieteilijät Luokka:Turun yliopiston professorit Luokka:Suomalaiset professorit Luokka:Akateemikot (Suomi) Luokka:Pakinoitsijat Luokka:Suomalaiset kirjailijat Luokka:Turun yliopiston rehtorit Luokka:Turun yliopiston kanslerit Luokka:Vuonna 1907 syntyneet Luokka:Vuonna 1985 kuolleet