pienoiskuva|Tšuktšilais-kamtšatkalaisten kielten puhuma-alue kartalla Tšuktšilais-kamtšatkalaiset kielet on kielikunta, jonka kieliä puhutaan Koillis-Siperiassa. Venäjän väestönlaskennassa 2010 kamtšatkalaisten kielten haaran puhujien määräksi arvioitiin 4–5 ja tšuktšilaisten kielten haaran puhujien noin 7 000.Venäjän väestönlaskenta 2010
Luokittelu pienoiskuva|Kartta tšuktšilais-kamtšatkalaisisten kielten maantieteellisestä jakaumasta. Ristillä (†) merkityt kielet ovat kuolleet sukupuuttoon. Tšuktšilais-kamtšatkalaiset kielet jaetaan kahteen ryhmään, tšuktšilaisiin kieliin ja kamtšatkalaisiin kieliin, joihin kuuluu viisi elossa olevaa kieltä:
Tšuktšilaiset kielet tšuktši - 5 095 puhujaa korjakki - 1 665 alutori - 25 kerekki - 10
Kamtšatkalaiset kielet itelmeeni (eli kamtšadaali, länsi-itelmeeni) itäitelmeeni † (kuollut) eteläitelmeeni † (kuollut)
Tšuktšilaiset kielten ja kamtšatkalaisten kielten kuulumisesta samaan kielikuntaan on kiistelty. Eteläitelmeenistä on epäilty, ettei se välttämättä olisi lainkaan sukua tšuktšilais-kamtšatkalaisille kielille.Jaakko Anhava: Maailman kielet ja kielikunnat
Yhteydet muihin kielikuntiin Tšuktšilais-kamtšatkalaisilla kielillä ei ole yleisesti hyväksyttyä sukulaisuutta muihin kielikuntiin. Useita hypoteettisia teorioita sukulaisuuksista kuitenkin on.
Paleosiperialainen kielikunta
Tšuktšilais-kamtšatkalaiset kielet luokitellaan toisinaan paleosiperialaisiksi kieliksi, joka on kattotermi kieliryhmille, joilla ei ole tunnistettua yhteyttä toisiinsa ja joiden uskotaan edustavan Siperian kieliä ajalta ennen turkkilais- ja tunguusikielten, sekä myöhemmin venäjän kehittymistä alueen valtakieliksi.
Euraasialainen kielikunta Joseph Greenberg luokittelee tšuktšilais-kamtšatkalaiset kielet euraasialaiseen kielikuntaan, ehdotettuun makroperheeseen, johon kuuluvat sen lisäksi muun muassa indoeurooppalaiset, altailaiset ja eskimo-aleuttilaiset kielet. Greenberg sijoittaa myös nivhin ja jukagiirikielet, jotka joskus luokitellaan paleosiperialaisiksi kieliksi, euraasialaiseen kielikuntaan.
Murray Gell-Mann, Ilia Peiros ja Georgiy Starostin yhdistävät tšuktšilais-kamtšatkalaiset kielet ja nivhin almosaanikieliin, euraasialaiskielten sijaan.Gell-Mann et al., pp. 13–30
Uralilais-siperialainen kielikunta
Michael Fortescue, eskimo-aleuttilaisiin sekä tšuktšilais-kamtšatkalaisiin kieliin erikoistunut kielitieteilijä, ehdotti yhteyttä uralilaiskielten, jukagiirikielten, tšuktšilais-kamtšatkalaiskielten ja eskimo-aleuttilaiskieltenFortescue, M. (1998). Language Relations Across Bering Strait välillä ja kutsui tätä ehdotettua kielikuntaa uralilais-siperialaiseksi kielikunnaksi.Fortescue 2011, p. 1361: "I would no longer wish to relate CK directly to [Uralo-Siberian], although I believe that some of the lexical evidence [...] will hold up in terms of borrowing/diffusion."
Tšuktšilais-kamtšatkalais-amurilainen kielikunta
Michael Fortescue väitti, että nivhin kieli ja tšuktšilais-kamtšatkalaiset kielet ovat sukukieliä ja että niiden yhteistä esi-isää on saatettu puhua 4 000 vuotta sitten. Yhdessä tšuktšilais-kamtšatkalaiset kielet ja nivhi eli amurilaiset kielet voisivat muodostaa suuremman tšuktšilais-kamtšatkalais-amurilaisen kielikunnan.Fortescue, Michael. 2011. "The relationship of Nivkh to Chukotko-Kamchatkan revisited." In Lingua, Volume 121, Issue 8, June 2011, Pages 1359-1376. https://doi.org/10.1016/j.lingua.2011.03.001
Lähteet
*