Eidgenössische Technische Hochschule Zürich ( Zurich) on Sveitsin liittovaltion teknillinen korkeakoulu Zürichissä. Korkeakoulu on perustettu vuonna 1855. Korkeakoulun opetus tapahtuu 16 osastolla, ja siellä on 25 200 opiskelijaa (v. 2023). ETH Zürich toimii kahdella kampuksella, keskustassa (Zentrum) ja Hönggin kaupunginosassa (Hönggerberg).
Osastot ETH Zürichin opinto-osastot on ryhmitelty viiteen osa-alueeseen: arkkitehtuuri ja rakentaminen (Architektur und Bauwissenschaften) insinööritieteet (Ingenieurwissenschaften) luonnontieteet ja matematiikka (Naturwissenschaften und Mathematik) luonnontieteiden systematiikka (Systemorientierte Naturwissenschaften) johtamis- ja yhteiskuntatieteet (Management- und Sozialwissenschaften).
Opiskelijoille on tarjolla yhteensä 24 kandidaattiohjelmaa ja 27 maisteriohjelmaa teknisten tieteiden ja luonnontieteiden alueilla.
Opiskelijat ja henkilökunta Vuonna 2023 korkeakoulussa oli 25 200 opiskelijaa. Suurin osa opiskeli perustutkintoja, joko kandidaatin (Bachlor) tutkintoa (11 000) tai maisterin tutkintoa (9 000). Tohtori- ja muita jatko-opiskelijoita oli yhteensä 5 100.
Henkilökuntaa ETH Zürichissä oli vuonna 2023 yhteensä täysaikaisiksi muutettuna 10 700 henkilötyövuotta. Professoreita oli kaikkiaan 560.
Taloustietoja Vuonna 2023 korkeakoulun kulut olivat 1 992 milj. Sfr. Päärahoittaja oli Sveitsin liittovaltio (1 365 milj. Sfr eli 68 %). 31 % tuloista (626 milj. Sfr) tuli muualta, esimerkiksi ulkopuolisena tutkimusrahoituksena, tilaustöistä ja palvelumyynnistä.
Historiaa Korkeakoulu perustettiin vuonna 1855 nimellä "Eidgenössisches Polytechnikum", ja alkuperäinen nimi elää yhä monissa yhteyksissä: Ylioppilaskunnan lehti on nimeltään Polykum ja vuosittaiset tanssiaiset Polyball. Keskustasta kampuskukkulalle kulkee funikulaari Polybahn. Paikalliset puhuvat usein vain Polysta ETH Zürichiä tarkoittaessaan.
Vertailua ETHZ on maailmanlaajuisissa vertailuissa 2010-luvulla luokiteltu useimmiten sijoille 10–20.
ETH:laisia henkilöitä Yliopistossa opiskelleita henkilöitä ja professoreita, jotka ovat saaneet Nobelin palkinnon: 1901 Wilhelm Conrad Röntgen (fysiikka) – opiskellut 1913 Alfred Werner (kemia) – professori 1915 Richard Martin Willstätter (kemia) – professori 1918 Fritz Haber (kemia) – opiskellut 1920 Charles-Edouard Guillaume (fysiikka) – opiskellut 1921 Albert Einstein (fysiikka) – Matematiikan opiskelija vuodesta 1896 vuoteen 1900 ja professori vuodesta 1912 vuoteen 1916 1936 Peter Debye (kemia) – professori 1938 Richard Kuhn (kemia) – professori 1939 Leopold Ruzicka (kemia) – professori 1943 Otto Stern (fysiikka) – Luennoitsija (1914) 1945 Wolfgang Pauli (fysiikka) – professori 1950 Tadeus Reichstein (lääketiede) – opiskellut 1952 Felix Bloch (fysiikka) – opiskellut 1953 Hermann Staudinger (kemia) – professori ja luennoitsija 1975 Vladimir Prelog (kemia) – professori 1978 Werner Arber (lääketiede) – opiskellut 1986 Heinrich Rohrer (fysiikka) – opiskellut 1987 Georg Bednorz ja Karl Alexander Müller (fysiikka) – opiskelleet 1991 Richard Ernst (kemia) – professori 2002 Kurt Wüthrich (kemia) – professori.
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Sveitsin yliopistot Luokka:Zürich Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit