thumb|Ivan Paskevitš
Ivan Fjodorovitš Paskevitš (; 19. toukokuuta (J: 8. toukokuuta) 1782 Poltava –1. helmikuuta (J: 20. tammikuuta) 1856 Varsova) oli venäläinen sotamarsalkka, Varsovan ruhtinas ja Jerevanin kreivi. Paskevitš toimi Puolan käskynhaltijana sen jälkeen, kun hän oli kukistanut raa’asti maassa vuonna 1831 nousseen kapinan. Hän aiheutti tappion myös Unkarin kapinallisille 1849 johtaessaan venäläisistä koostunutta sotajoukkoa.
Paskevitš osallistui Napoleonia vastaan käytyihin sotiin ja oli mukana taisteluissa Persiaa (1826–1828) sekä Turkkia (1828–1829) vastaan. Krimin sodassa hän toimi ylipäällikkönä Tonavan armeijassa.
Paskevitš osti nykyisen Valko-Venäjän Homelissa sijaitsevan palatsin Ivan Rumjantsevilta ja kehitti palatsialuetta merkittävästi. Hän esimerkiksi laajensi palatsia vuosina 1837-48 siihen liittyvällä tornirakennuksella (Rumjantsevien ja Paskevitšien palatsi). Palatsin puistoalueelle rakennettiin 1889 Paskevitšien kappeli, jonne suvun jäseniä on myös haudattu.
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Venäläiset aateliset Luokka:Venäjän marsalkat Luokka:Varakuninkaat Luokka:Venäjän valtakunnanneuvoston jäsenet Luokka:Vuonna 1782 syntyneet Luokka:Vuonna 1856 kuolleet