Tomi Matti Mäkelä (s. 3. tammikuuta 1964 Lahti) on Berliinissä asuva suomalainen musiikkitieteilijä, esseisti ja pianopedagogi, Hallen yliopiston professori. Mäkelä on naimisissa korkeakoulurehtori Manuela Schwartzinhttps://www.h2.de/hochschule/fachbereiche/soziale-arbeit-gesundheit-und-medien/mitarbeiter/prof-dr-manuela-schwartz.html kanssa ja heillä on kaksi lasta.
Opinnot Mäkelä valmistui Päijät-Hämeen konservatorion ammattiosastolta (myöhemmin Lahden ammattikorkeakoulun osa, josta Lahden konservatorio eriytyi 1991) pianonsoiton opettajaksi yliopettaja Rauno Jussilan luokalta 1982. Samana vuonna hän valmistui ylioppilaaksi Lahden yhteiskoulun iltalukiosta. Hän jatkoi opintoja Wienin musiikkikorkeakoulussa (nykyisin Hochschule für Musik und darstellende Kunst) professori Noel Floresin mestariluokalla 1982–1984 ja suoritti pianonsoiton III-tutkinnon 1984 Sibelius-Akatemiassa. Hän aloitti musiikista kirjoittamisen Etelä-Suomen Sanomien kulttuuriosaston avustajana.
Mäkelä suoritti pianonsoiton III-kurssin Sibelius-Akatemiassa 1984 ja keskittyi jo aloittamiinsa musiikkitieteen opintoihin Wienissä muun muassa professori Walter Passin johdolla. Mäkelä jatkoi opintoja Helsingin yliopistossa ja valmistuttuaan sieltä filosofian lisensiaatiksi opiskeli Länsi-Berliinin Technische Universitätissä Carl Dahlhausin ja Helga de la Motte-Haberin johdolla. Hän väitteli tohtoriksi Berliinissä vuonna 1988 ja on toiminut Helsingin yliopiston ja Sibelius-Akatemian dosenttina vuodesta 1990.
Ura Hoidettuaan erinäisiä yliopistovirkoja Helsingissä ja Turussa (esimerkiksi Mikko Heiniön ja Erkki Salmenhaaran viransijaisena sekä assistenttina ja yliassistenttina Eero Tarastin laitoksella) ja avustettuaan muun muassa Uutta Suomea, Helsingin Sanomia, Rondoa ja Suomen Yleisradiota hän siirtyi tutkijaksi Saksaan Deutsche Forschungsgemeinschaftin palvelukseen 1994. Hänet nimitettiin musiikkitieteen ma. professoriksi Kölnin yliopistoon 1995 ja vakinaiseksi professoriksi Magdeburgin yliopistoon 1996. Hänellä on laaja tieteellinen ja yleistajuinen julkaisutoiminta.Martin-Luther-Universität Halle-Wittenbergin sivusto. Hän on myös myöhemmin avustanut suomalaisia medioita kuten Hufvudstadsbladetia ja Nykypäivää.
Aloitettuaan akateemisen uransa lähinnä teoreettisen musiikkitieteen edustajana, Mäkelä on viime vuosinakeskittynyt suomalaisiin ja pohjoismaisiin aiheisiin – Fredrik Pacius, Jean Sibelius, Aarre Merikanto, Paavo Heininen, Magnus Lindberg, Kaija Saariaho, Edvard Grieg, Eduard Tubin, Erkki-Sven Tüür – sekä kulttuurihistoriallisiin ongelmiin. Aiemmin hänen erikoisalueisiinsa ovat kuuluneet myös pakolaismuusikot (Arnold Schönberg) ja modernismi (Igor Stravinski, Max Reger) sekä tekijyys, virtuositeetti ja ylimalkaan musiikin estetiikka. Lisäksi hän on panostanut musiikkikasvatuksen, erityisesti musiikin yksityisopetuksen historian tutkimukseen julkaisemalla muun muassa Friedrich Wieckin teoksia ja tutkimalla Leipzigin konservatorion vaikutusta suomalaisten oppilaitosten (em. Helsingissä ja Viipurissa) syntevaiheisiin. Vuodesta 2009 alkaen Mäkelä on tutkinut myös elokuvan ja musiikin suhdetta; heinäkuussa 2025 ilmestyi tätä aihepiiriä koskeva kirja Sichtbare, hörbare und denkbare Töne. Inszeniertes Musikgeschehen im Tonfilm zwischen The Jazz Singer und Anora.
Mäkelä julkaisi keväällä 2007 sekä laajan saksan- että suppean suomenkielisen monografian Sibeliuksesta. Saksankielinen Sibelius-kirja (2007), joka sai Geisteswissenschaft international -palkinnon 2008,Geisteswissenschaften International: 18 geisteswissenschaftliche Werke mit dem Preis für Übersetzungsförderung ausgezeichnet. Börsenverein des Deutschen Buchhandels. 10.7.2008. ilmestyi laajennettuna englanniksi 2011. Täydentävä jatko-osa saksankieliselle Sibelius-kirjalle (2007) ilmestyi 2013 Laaber-kustantamon sarjassa Große Komponisten und Ihre Zeit.
Mäkelä on ohjannut jatko-opiskelijoita myös Sibelius-Akatemiassa (muun muassa Docmus-yksikössä) ja toiminut lukuisissa asiantuntijatehtävissä mm. Suomessa, etenkin Helsingin yliopistossa ja Taideyliopiston Sibelius-Akaemiassa. Vuodesta 2009 alkaen hän on Martin Luther -yliopiston professori (Institut für Musik, Halle). Vuonna 2013 Mäkelä valittiin Edvard Grieg -tutkimuskeskuksen johtoon Bergenissä Norjassa, mutta hän luopui tehtävästä toimittuaan siinä vuoden sivutoimisesti. Monet Mäkelän entiset opiskelijat ja avustajat toimivat vaativissa tehtävissä: esim. Tobias Robert Klein, Christina Richter-Ibáñez, Bernard Austin Kigunda, Thomas Wosch, Clara Hoheisel, Henrike Alscher, Christoph Siems.
19. syyskuuta 2015 Mäkelä esiintyi Berliinin filharmonikkojen Digital Concert Hall -sarjassa Carl Nielsen -asiantuntijana. Hän avustaa säännöllisesti taidemusiikkialan instituutioita, esim. Philharmonie Luxemburg, Musikfest Berlin ja Semperoper Dresden.
Vuonna 2023 Tomi Mäkelälle myönnettiin SLS:n Fredrik-Pacius-palkinto.
Teoksia Die Schuld des Bossa Nova? Heilsame, mächtige und sündhafte Töne im Wandel der Zeiten, Schüren: Marburg 2026, ISBN 978-3-7410-0564-0. Sichtbare, hörbare und denkbare Töne. Inszeniertes Musikgeschehen im Tonfilm zwischen The Jazz Singer und Anora, Peter Lang: Berlin, Bruxelles, Chennai, Lausanne, New York, Oxford 2025, ISBN 978-3-631-93589-7. Mäkelä, Tomi – Kammertöns, Christoph – Ptasczynski, Lena Esther (toim.): Friedrich Wieck: Gesammelte Schriften über Musik und Musiker. Interdisziplinäre Studien zur Musik, 10. Peter Lang: Frankfurt am Main u. a. 2019. Friedrich Pacius: Ein deutscher Komponist in Finnland. Mit einer Edition der Tagebücher, Briefe und Arbeitsmaterialien von Silke Bruns, Georg Olms: Hildesheim u. a. 2014. . Saariaho, Sibelius und andere: Neue Helden des neuen Nordens. 100 Jahre Musik und Bildung in Finnland. Georg Olms: Hildesheim u. a. 2014. . Jean Sibelius und seine Zeit. Laaber: Laaber 2013. . Jean Sibelius. Boydell: Woodbridge, Suffolk, and Rochester, NY 2011. . Fredrik Pacius, kompositör i Finland. Svenska Litteratursällskapet i Finland: Helsingfors 2009. Sibelius, me ja muut, Teos, Helsinki 2007. . Jean Sibelius: „Poesie in der Luft“. Studien zu Leben und Werk. Breitkopf & Härtel: Wiesbaden 2007. . Klang und Linie von Pierrot lunaire bis Ionisation: Studien zur Wechselwirkung von Spezialensemble, Formbildung und Klangfarbenpolyphonie. Interdisziplinäre Studien zur Musik, 3. Peter Lang: Frankfurt am Main 2004. . Mäkelä, Tomi – Klein, Tobias Robert (toim.): Mehrsprachigkeit und regionale Bindung in Musik und Literatur. Interdisziplinäre Studien zur Musik, 1. Peter Lang: Frankfurt am Main 2004. Aarre Merikantos Konzert („Schott-Konzert“). Nordische Meisterwerke, 2. (Toim. Heinrich W. Schwab & Harald Herrestahl.) Florian Noetzel: Wilhelmshafen 1996. Konsertoiva kamarimusiikki 1920-luvun alun Euroopassa: Historiallinen ja interaktionalistinen näkökulma tyylilajin muotoihin ekspressionismin ja uusbarokin piirissä. Studia musicologica Universitatis Helsingiensis, 1. Helsingin yliopisto: Helsinki 1990. Virtuosität und Werkcharakter: Eine analytische und theoretische Untersuchung zur Virtuosität in den Klavierkonzerten der Hochromantik. Berliner musikwissenschaftliche Arbeiten, 37. Katzbichler: München–Salzburg 1989. Mäkelä, Tomi ym.: Training and the Knowledge-Based Society: An Evaluation of Doctoral Education in Finland. Publications of the Finnish Higher Education Evaluation Council 2006, 1. FHEEC: Tampere 2006.
Musiikkitieteellisiä artikkeleita suomalaisesta musiikista (valikoima 2010-2023) Mäkelä, Tomi: Kaija Saariaho (1952–2023) – Kunst zwischen Mensch und Maschine: Erste Gedanken post mortem. Teoksessa: Musik & Ästhetik (https://www.musikundaesthetik.de/) 27, 4 (lokakuu 2023), s. 5–11. Mäkelä, Tomi: "Umfang und Solidität". Das Konservatorium in Leipzig als Vorbild der finnischen Musikausbildung. Teoksessa: Edvard Grieg und seine skandinavischen Kollegen in ihren Beziehungen zu Leipzig (https://www.gkr.uni-leipzig.de/fileadmin/Fakult%C3%A4t_GKR/Musikwissenschaft/1-Startseite/News/Grieg_Leipzig_Neuerscheinung.pdf), toim. Stefan Keym, Patrick Dinslage und Helmut Loos. Leipzig: Schröder 2021, s. 347–384. Mäkelä, Tomi: Sibelius and the Ecological Breakthrough. Teoksessa: Music’s Nordic Breakthrough: Aesthetics, Modernity and Cultural Exchange, 1890–1930 (https://boydellandbrewer.com/9781783275687/musics-nordic-breakthrough/), toim. Daniel M. Grimley ja Philip Bullock. Woodbridge, Suffolk: Boydell & Brewer 2021, s. 81–108. Mäkelä, Tomi: Jean Sibelius und seine Analytiker. Über das Gebot der Selbstreflexion und den wissenschaftlichen Umgang mit regionalspezifischer Vertrautheit. Teoksessa: Jahrbuch für Psychoanalyse und Musik (https://www.psychosozial-verlag.de/catalog/index.php/cPath/18000_18500), 4, toim. Ulrich Bahrke, Dominik Sackmann ja Esther Schoellkopf Steiger. Psychosozialverlag: Gießen 2020, s. 129–160. Mäkelä, Tomi: Sibelius und sein Steinway. Fantasie und Werkgenese unter Berücksichtigung der Imagebildung. Teoksessa: Fantasie. Dokumentation 2018/19, toim. Rainer Lorenz. Staccato Verlag: Düsseldorf 2019, s. 250–264. Mäkelä, Tomi: Learning music in the social jungle. Young performers’ method books in the postwar USA and de-Germanised Finland. Teoksessa: Confronting the National in the Musical Past (https://www.routledge.com/Confronting-the-National-in-the-Musical-Past/Kelly-Mantere-Scott/p/book/9780367591304), toim. Elaine Kelly, Markus Mantere ja Derek B. Scott. Routledge: London and New York 2018, s. 153–166. Mäkelä, Tomi: Ilmari Krohn und die finnische Musikforschung zwischen apostolischer Mission, Kolonialisierung, Stichmotiven und Wasserlandschaften. Teoksessa: 100 Jahre Musikwissenschaft. Zur Institutionalisierung und Legitimierung einer jungen akademischen Disziplin, toim. Wolfgang Auhagen, Wolfgang Hirschmann ja Tomi Mäkelä. Olms: Hildesheim 2017, s. 331–353. Mäkelä, Tomi: Gemalte Musik 1894. Les Rapides de Mäntykoski und Fantasielandschaft von Akseli Gallen-Kallela zwischen nordischem Horizontalismus und symbolistischem Vertikalismus. Teoksessa: Musikwissenschaftliche Brückenschläge, toim. Veronika Busch, Kathrin Schlemmer ja Clemens Wöllner. Olms: Hildesheim 2013, s. 301–310. Mäkelä, Tomi: Viipurin miljöön murrokset Lahden seudun musiikkielämässä ja alan koulutuksessa. Teoksessa: Arkkitehdeista vänkäreihin – Viipurin perintö Lahdessa, toim. Riitta Niskanen, Hannu Takala ja Tuija Vertainen. Lahden kaupunginmuseo: Lahti 2013 (Lahden historiallisen museon julkaisuja 4), s. 18–53. Mäkelä, Tomi: "Unser Land" oder Wie finnisch war Friedrich Pacius? Teoksessa: 1809 und die Folgen. Finnland zwischen Schweden, Russland und Deutschland, toim. Jan Hecker-Stempehl, Bernd Henningsen, Anna-Maija Mertens ja Stephan Michael Schröder. Berliner Wissenschafts-Verlag: Berlin 2011, s. 249–269. Mäkelä, Tomi: The Wings of a Butterfly. Sibelius and the Problem of Musical Modernity. Teoksessa: Jean Sibelius and His World (https://press.princeton.edu/books/paperback/9780691152813/jean-sibelius-and-his-world), toim. Daniel Grimley. Princeton University Press: Princeton (NJ) 2011, s. 89–124. Mäkelä, Tomi: Moderni ja antimoderni modernismi meillä ja muualla. Milan Kundera, Alex Ross ja suomalainen 1920-luvun modernismi. Teoksessa: Musiikki (https://musiikki.journal.fi/) 40, 3–4 (2010), s. 6–23. Mäkelä, Tomi: Bohuslav Martinů zwischen Nationalität und Kosmopolitik. Teoksessa: Kontinuität des Wandels. Bohuslav Martinů in der Musikgeschichte des 20. Jahrhunderts. Continuity of Change. Bohuslav Martinů in Twentieth-Century Music History, toim. Ales Bresina und Ivana Rentsch. Peter Lang: Bern etc. 2010, s. 403–422. Mäkelä, Tomi: The Nordic Landscape and "Extra-territoriality". Jean Sibelius in the Context of the Cultural Geography. Teoksessan: Sibelius in the Old and New World. Aspects of His Music, Ist Interpretation, and Reception, toim. Timothy L. Jackson, Veijo Murtomäki, Colin Davis ja Timo Virtanen. Peter Lang: Frankfurt am Main 2010, s. 335–370.
Radiosarjoja Jannen jäljillä. Yleisradio. Musiikki ja kansallisuusaatteet. Yleisradio.