Elieser (Elpiö) Kaila (vuoteen 1902 Johansson, 29. lokakuuta 1885 Pirkkala – 7. syyskuuta 1938 Korpilahti) oli suomalainen oikeustieteilijä, joka toimi Helsingin yliopiston roomalaisen ja kansainvälisen yksityisoikeuden sekä oikeusensyklopedian professorina vuosina 1929–1938 ja Suomen oikeusministerinä vuosina 1929–1930. Kailaa on pidetty ensimmäisenä modernina suomalaisena oikeusteoreetikkona.Lindroos-Hovinheimo 2014, s. 123.
Elämä ja ura Kailan vanhemmat olivat sahanomistaja Elieser Johansson ja Beda Fredrika Köhlin. Hän valmistui ylioppilaaksi Jyväskylän lyseosta vuonna 1903 ja opiskeli oikeustiedettä Helsingin yliopistossa, josta hän valmistui molempain oikeuksien kandidaatiksi vuonna 1910. Kaila suoritti jatko-opintoja Englannissa, Venäjällä ja Saksassa, ja sai varatuomarin arvon vuonna 1917. Hän väitteli tohtoriksi vuonna 1924 väitöskirjallaan Oikeuslogiikka I: Muodollinen oikeuslauseoppi, joka oli alan ensimmäinen väitöskirja SuomessaKangas (toim.) 1998, s. 178..
Kaila toimi Helsingin yliopistossa lainopin ensyklopedian dosenttina vuonna 1925 ja roomalaisen ja kansainvälisen yksityisoikeuden sekä oikeusensyklopedian professorina ensin virkaa tekevänä vuosina 1926–1929 ja sitten vakinaisena vuosina 1929–1938.Kangas (toim.) 1998, s. 420. Hän toimi myös Yhteiskunnallisen korkeakoulun yksityis- ja talousoikeuden opettajana vuosina 1926–1938 ja vararehtorina 1928–1932.Kangas (toim.) 1998, s. 95.
Kaila oli eduskunnan perustuslakivaliokunnan sihteeri vuosina 1924–1929 ja oikeusasiamiehen sihteeri vuosina 1924–1925. Hän toimi oikeusministerinä Kyösti Kallion III hallituksessa vuosina 1929–1930. Oikeusministerinä hän muun muassa valmistutti kommunismin vastaiset lakiesitykset ja herätti huomiota korkeimman oikeuden suomalaistamisvaatimuksillaan.
Kaila, joka kuului Maalaisliittoon, oli poliittiselta kannaltaan erittäin suomenmielinen ja kiinnostui elämänsä lopulla myös kansallissosialismista. Hän osallistui yliopiston suomalaistamista koskevaan keskusteluun ja muutenkin kieliriitoihin. Esimerkiksi vuonna 1932 hän esitti, että oikeustieteellisen tiedekunnan ei tulisi hyväksyä kurssikirjoiksi sellaisia teoksia, joissa käytetään nimitysten finne ja finsk sijasta nimityksiä finländare ja finländsk, joita Kailan mukaan oli ryhtynyt käyttämään ruotsinkielinen sivistyneistö korostaakseen kansan kahtiajakoaKangas (toim.) 1998, s. 50.. Kaila toimi Suomalaisuuden liiton puheenjohtajana 1928–1929.
Kailan tuotanto jäi melko tuntemattomaksi johtuen sen teoreettisuudesta ja vaikeaselkoisuudestaan. Väitöskirjassaan, joka perustui saksalaiseen oikeusteoriaan, Kaila pyrki selventämään oikeuselämässä käytettyjä loogisia konstruktioita. Hän määritteli oikeudellisen tulkintaopin tehtäväksi oikeudellisen ratkaisun ylälauseen eli sovellettavan normin muotoilun ja piti hyväksyttänä sitä, että tuomari turvautuu ratkaisutoiminnassa tarvittaessa subjektiiviseen harkintaansa. Kaila ei koskaan saanut julkaistuksi väitöskirjansa suunniteltua toista osaa taloudellisten esteiden ja myöhemminen heikentyneen terveytensä johdosta. Hänen muihin kirjoituksiinsa kuuluvat Siviilioikeudellisen ennakkoturvaamismenettelyn käsite, kehitys ja pääperiaatteet roomalaisessa oikeudessa (1926), L'unité foncière en droit romain (1927), Esineoikeus I–II (1932), Yksityisoikeuden pääkohdat (1937) ja useita oikeusteoreettisia artikkeleita. Häneltä jäivät keskeneräisiksi myös esineoikeuden oppikirja ja tutkimuksia kansainvälisestä yksityisoikeudesta.Lindroos-Hovinheimo 2014, s. 123–124.
Kailan puoliso vuodesta 1917 oli Riikka Liukkonen.
Teokset Oikeuslogiikka osa 1: Muodollinen oikeuslauseoppi, väitöskirja. 1924 Ennakkoturvaamismenettelyn käsitteestä. 1925 Siviilioikeudellisen ennakkoturvaamismenettelyn käsite, kehitys ja pääperiaatteet roomalaisessa oikeudessa. WSOY 1926 Sancitiivioppi varhaisemmassa roomalaisessa oikeudessa. 1927 Tohtori El. Kailan luentoja yksityisoikeudesta. 1927 Tohtori El. Kailan luentoja velvoite- ja kauppaoikeudesta. 1928 L’unité foncière en droit romain : exposé récapitulatif et critique. E. de Boccard, Pariisi 1927 Professori Elpiö Kailan luennot esineoikeudesta. Osa I : Omistusoikeus. 1932 Ehdotus uudeksi yliopistolainsäädännöksi / toimituskunta: Pentti Eskola, Elpiö Kaila ja V. A. Heiskanen. 1933 Professori Elpiö Kailan luennot esineoikeudesta. Osa II : Rajoitetut esineoikeudet. 1936 Yksityisoikeuden pääkohdat. 1937 Näkökohtia subjektillisesta oikeudesta. 1938
Lähteet
Viitteet
Luokka:Helsingin yliopiston professorit Luokka:Suomen oikeusministerit Luokka:Suomen Keskustan poliitikot Luokka:Suomalaiset oikeustieteilijät Luokka:Vuonna 1885 syntyneet Luokka:Vuonna 1938 kuolleet Luokka:Suomalaiset professorit