Suomen rajavartiolaitos (), lyh. RVL tai Raja, on sisäministeriön alainen Suomen sisäisestä turvallisuudesta vastaava viranomainen. Rajavartiolaitoksen sisäinen järjestys on sotilaallinen ja sen palveluksessa on noin 3 000 henkilöä.
Rajavartiolaitoksen päätehtäviä ovat rajojen valvonta sekä rajatarkastusten suorittaminen. Lisäksi rajavartiolaitos on johtava meripelastusviranomainen Suomessa. Vuodesta 2019 lähtien se on vastannut ympäristövahinkojen torjunnasta avomerellä. Rajavartiolaitos on esitutkintaviranomainen, joka paljastaa, ehkäisee ja tutkii toimialaansa liittyviä rikoksia, kuten laittomaan maahantuloon liittyviä rikoksia sekä merellä tapahtuvia rikoksia. Rajavartiolaitos voi suorittaa eräissä tilanteissa myös tulli- ja poliisiviranomaisten tehtäviä. Rajavartiolaitos tekee niin kahden- kuin monenvälistä kansainvälistä yhteistyötä on osa eurooppalaista raja- ja merivartiostoa, joka koostuu jäsenvaltioiden rajavalvonnasta ja palautustoiminnasta vastaavista viranomaisista ja Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontexista.
Schengenin sopimuksen myötä varsinainen rajavalvonta on kohdistettu sopimuksen kattaman alueen ulkorajalle. Suomessa tämä tarkoittaa lähinnä Venäjän-vastaista rajaa ja kansainvälisiä maa-, meri- ja ilmaliikenteen rajanylityspaikkoja, joista liikennemäärältään merkittävin on Helsinki-Vantaan lentoasema. Rajatarkastustehtävät on jaettu rajavartiolaitoksen, tullin ja poliisin välillä niin, että poliisi huolehtii sisämaassa sijaitsevilla pienillä lentokentillä suoritettavista rajatarkastuksista, tulli huolehtii pääosin kalastus- ja lastialusten rajatarkastuksista sekä rajavartiolaitoksen ohella tavaraliikenteen rajatarkastuksista eräillä itärajan rajanylityspaikoilla. Rajavartiolaitos huolehtii rajatarkastuksista muilla rajanylityspaikoilla.
Vuonna 2024 hyväksytyllä lakimuutoksella laajennettiin rajavartiolaitoksen oikeuksia. Lakimuutos mahdollisti rajavartiolaitokselle radiotaajuisten sähkömagneettisten aaltojen ja radiotaajuisia sähkömagneettisia aaltoja tuottavien ja vastaanottavien laitteiden havainnoinnin, paikantamisen, tunnistamisen, yksilöinnin ja seurannan raja-alueilla.
Rajavartiolaitoksen 17. päällikkönä aloitti syyskuussa 2018 kenraaliluutnantti Ilkka Laitinen.Rajavartiolaitoksen uusi päällikkö Ilkka Laitinen: Pitäisikö turvapaikanhakijoille asettaa enemmän velvollisuuksia? Yle 10.7.2018 Hän jäi työkyvyttömyyseläkkeelle syyskuun alusta 2019. Laitisen jälkeen päällikkönä aloitti kenraaliluutnantti Pasi Kostamovaara, joka nimitettiin laitoksen johtoon vuoteen 2024 saakka. Vuoden 2025 alusta päällikkönä on toiminut vara-amiraali Markku Hassinen.https://yle.fi/a/74-20108068
Historia pienoiskuva|Tonterin vartion partio tuo pidätettyjä 1920-luvulla Rajavartiolaitos perustettiin 21. maaliskuuta 1919 valvomaan Suomen rajoja, painopisteenä Neuvosto-Venäjän vastainen raja.Kosonen & Pohjonen 1994, 70 Sen henkilöstö muodostui puolustusvoimien palveluksesta siirtyneistä jääkäriupseereista ja aliupseereista sekä varusmiehistä. Alusta asti palvelukseen otettiin myös värvättyä miehistöä.Hyyryläinen, H. 85 vuotta rajavartiokoulutusta. Viitattu 14.2.2007 Toiminnan painopisteenä oli levottoman rajan vartiointi ja tuolloin yleisten laittomien rajanylitysten estäminen.
Tästä ajasta kertovat viihteen keinoin historiallisiin esikuviin perustuen muun muassa elokuvat Kaakkois-Suomen, Viipurin läänin, osalta Raja 1918 ja Lapin rajavartioston osalta Mosku – lajinsa viimeinen.
Väestö ei raja-alueilla pitänyt rajalinjaa merkityksellisenä ja ylitti rajaa vapaasti.Rajavartiolaitos. Salmin rajavartiosto 1919–1939 Viitattu 14.2.2007 Erityisesti Lapissa olosuhteet olivat 1920-luvun taitteessa erittäin levottomat. Muun muassa vuonna 1922 ns. läskikapinan yhteydessä suomalaisten punaupseerien joukko perusti Värriöllä tukkityömaan miehistä noin 300-miehisen sotilasosaston, joka ryösti erään rajavartioaseman ja poistui kenenkään estämättä Venäjälle. Vähäisempää rajan pinnan tiedustelutoimintaa esiintyi huomattavasti.Rajavartiolaitos: Lapin rajavartioston synty Viitattu 14.2.2007
Vakinaistaminen Rajavartiolaitoksen tehtäviin oli alusta lähtien kuulunut osallistuminen maanpuolustukseen, mutta Suomen kohottaessa puolustusvalmiuttaan 1930-luvulla rajavartiostojen valmiustehtäviä lisättiin ja niiden vahvuutta kohotettiin. Vuonna 1931 rajavartiolaitos vakinaistettiin säätämällä siitä lailla.Kosonen & Pohjonen 1994, 157-158 Asetuksella määriteltiin Salmin, Joensuun, Kainuun ja Lapin rajavartiostot. Väliaikaiseksi jäi tuolloin Kannaksen rajavartiosto.Kosonen & Pohjonen 1994, 159 Sitä koskeva uudistus tapahtui vuonna 1936.Kosonen & Pohjonen 1994, 161
Merivartiolaitoksen perustaminen
Merivartiolaitos perustettiin vuonna 1930 torjumaan kieltolain aiheuttamaa laajamittaista salakuljetusta. Laitoksen tehtäviksi määriteltiin asetuksessa "ylläpitää järjestystä ja turvallisuutta" erikseen määrättävillä merirajan alueilla sekä Laatokalla.Kosonen & Pohjonen 1994, 201 Se käytti toimintaansa höyrykäyttöisiä vartiolaivoja ja moottoriveneitä, joista tärkeimpiä olivat nopeakulkuiset vartiomoottoriveneet.Rajavartiolaitos: Merivartiolaitoksen perustaminen Viitattu 14.2.2007 Merivartiolaitoksella oli jo suunnitteluvaiheesta lähtien myös maanpuolustuksellinen tehtävä.Kosonen & Pohjonen 1994, 203 Sodan aikana merivartiostot toimivat osana laivastoa. Merivartiolaitos yhdistettiin rajavartiolaitokseen vuonna 1945.Rajavartiolaitos: Saaristomeren merivartioston muodostuminen .
Talvi- ja jatkosota
Talvi- ja jatkosodan aikana rajavartiostot muodostivat rajapataljoonia, myöhemmin rajajääkäripataljoonia ja osallistuivat taisteluihin muun armeijan rinnalla. Jatkosodan päätyttyä rajalle sijoitetut armeijan yhtymät hoitivat rajavartiointia 1. joulukuuta 1944 saakka, jolloin rajavartiointi siirtyi takaisin rajavartiolaitoksen vastuulle.Rajavartiolaitos: Kaakkois-Suomen rajavartiosto 1944– Viitattu 14.2.2007Rajavartiolaitos: Lapin rajavartiosto sodassa. Web Archive. Viitattu 31.1.2022.
Jatkosodan sotatoimien päättyessä aselepoon rajajääkäripataljoonat vetäytyivät rajalle ja aloittivat samalla sen vartiointi- ja varmistustehtävät. RjP 1 toimi Kaakkois-Suomessa, RjP 2 välillä Imatra–Kitee, RjP 3 Ilomantsista Tohmajärvelle sekä RjP 6 Pielisjärveltä Kuhmoon. Rajajääkäriprikaati toimi ensin ylipäällikön reservinä ja tämän jälkeen III armeijakunnalle alistettuna, keskeisenä tehtävänään varmistaa suomalaisten saksalaisilta valtaamia alueita Lapin sodan tapahtumien edetessä.Kosonen & Pohjonen 1994, 320-321.
Sodan jälkeen toiminnan painopiste oli rajavartioinnissa ja sotilaallisen kyvyn voimakkaassa kehittämisessä. Tähän syynä oli vallinnut sodan tai sisäisen levottomuuden uhka. Vasta vuoden 1947 jälkeen toimintaa alettiin kehittää rauhan ajan rajavartiointia painopisteenä pitäen. Merkittävänä ongelmana oli miehistöaineksen epätasaisuus, johon vaikuttivat huono palkkaus ja heikot työolot.Rajavartioliitto: Historiaa. Web Archive. Viitattu 31.1.2022. Porkkalan rajavartiostossa vuonna 1948 tehdyn kyselyn mukaan rajajääkärit kokivat asemansa ristiriitaisena: vaikka he olivat työsuhteessa valtioon, heitä kohdeltiin esimiesten taholta kuin varusmiehiä.Kosonen & Pohjonen 1994, 349
Kehitys 1960-luvulta 1990-luvulle right|thumb|Rajavartijoita vuonna 1967 Valtiovallan alettua suunnata entistä enemmän varoja maanpuolustukseen 1960-luvulla rajavartiolaitoksen kalusto alkoi kehittyä, samalla kun rajavartioinnista tuli houkutteleva ammatti kuihtuvien syrjäseutujen nuorisolle. Seuranneet vuosikymmenet ovat olleet tasaista kehitystä, jota on leimannut 1990-luvulla työn monipuolistuminen. Erityisesti rajatarkastuksien siirtyminen rajavartiolaitokselle on ollut merkittävä uusi tehtävä. Länsirajan valvontaa on voitu keventää ja virkoja onkin siirretty Kaakkois-Suomen rajavartiostoon ja Suomenlahden merivartiostoon.
Tärkein yksittäinen nimistömuutos on ollut 1990-luvun alussa toteutettu rajavartiokomppanioiden nimeäminen rajavartioalueiksi. Samassa yhteydessä lakkautettiin yli sata rajavartiolaitoksen toimipistettä. Merivartiostot ovat 1980-luvulta alkaen saaneet myönteistä näkyvyyttä, kun meripelastustoiminnan päävastuu on siirtynyt niille.Rajavartiolaitos: Kaakkois-Suomen rajavartiosto Viitattu 14.2.2007Rajavartiolaitos: Länsi-Suomen merivartioston historiaa Viitattu 14.2.2007
2000-luku Rajavartiolaitokselle perustettiin keväällä 2023 uusi tieto- ja kyberturvallisuusyksikkö.
Organisaatio pienoiskuva|upright|Susiluodossa sijaitsevan merivartioaseman merivalvontatorni, jonka yläosassa on nelinkertainen Aerial-antenni. Päälliköitä kenraaliluutnantti, Matti Autio (1934–2017) 1. helmikuuta 1989 – 31. joulukuuta 1997 kenraaliluutnantti, Hannu Ahonen (1942–2004) 1. tammikuuta 1998 – 4. maaliskuuta 2004, kuoli virkaa hoitaessaan vara-amiraali, Jaakko Smolander (s. 1945) sijainen 19. huhtikuuta 2004 asti, sitten vakinainen 30. marraskuuta 2008 asti kenraaliluutnantti, Jaakko Kaukanen (s. 1955) 1. joulukuuta 2008 – 31. elokuuta 2018 kenraaliluutnantti, Ilkka Laitinen (1962–2019) 1. syyskuuta 2018 – 31. elokuuta 2019 kenraaliluutnantti, Pasi Kostamovaara (s. 1963) vt. 1. – 30. syyskuuta 2019, virassa 1. lokakuuta 2019 - 31. joulukuuta 2024 vara-amiraali, Markku Hassinen (s. 1964) 1. tammikuuta 2025 alkaen
Apulaispäälliköitä kontra-amiraali, Jaakko Smolander 1. tammikuuta 1998 – 19. huhtikuuta 2004 kenraalimajuri, Jaakko Kaukanen 19. huhtikuuta 2004 – 30. marraskuuta 2008. kontra-amiraali, Matti Möttönen (s. 1959) 1. joulukuuta 2008 – 31. joulukuuta 2014 kenraalimajuri, Ilkka Laitinen (1962–2019) 1. tammikuuta 2015 – 31. elokuuta 2018 kenraalimajuri, Pasi Kostamovaara (s. 1963) 1. syyskuuta 2018 – 30. syyskuuta 2019 kontra-amiraali, Markku Hassinen (s.1964) 1. lokakuuta 2019 – 31. joulukuuta 2024 kenraalimajuri, Matti Sarasmaa (s. 1967) 1. tammikuuta 2025 – 31. tammikuuta 2025 (Sarasmaa siirtyi sisäministeriön kansliapäälliköksi 1.2.2025) kontra-amiraali, Tom Hanén (s. 1969) 1. helmikuuta 2025 alkaen
Rakenne thumb|Rajavartiolaitoksen hallintoyksiköt. thumb|Rajavartiolaitoksen tunnuksin merkitty ajoneuvo rajavyöhykkeellä. Huomaa, että vaakunaeläin on heraldisesti oikein peilikuvana eli katse ajoneuvon menosuuntaan. Rajavyöhyke on merkitty maastoon rajavyöhykekylteillä, puomeilla ja puihin kiinnitetyillä keltaisilla ympyröillä. Rajavartiolaitokseen kuuluvat hallintoyksikköinä Helsingin Sörnäisissä sijaitseva rajavartiolaitoksen esikunta, neljä rajavartiostoa (Lapin rajavartiosto, Kainuun rajavartiosto, Pohjois-Karjalan rajavartiosto sekä Kaakkois-Suomen rajavartiosto), kaksi merivartiostoa (Suomenlahden merivartiosto sekä Länsi-Suomen merivartiosto), Vartiolentolaivue sekä Raja- ja merivartiokoulu. Rajavartiolaitoksen esikunta toimii samalla sisäministeriön rajavartio-osastona.
Hallintoyksiköt ovat resursseiltaan itsenäisiä toimijoita. Hallintoyksikön toimialue on useiden kihlakuntien laajuinen ja se tekee tiivistä yhteistyötä alueensa muiden viranomaisten kanssa. Tavallisia yhteistyötahoja ovat syyttäjä, poliisi ja tulli. Hallintoyksikön päällikkö johtaa varsin itsenäisesti vuosittain saamillaan resursseilla. Vartiolentolaivuetta lukuun ottamatta hallintoyksiköt jakautuvat edelleen raja- tai merivartioalueisiin, laivayksiköihin sekä Helsingin rajatarkastusosastoon, joilla on alaisinaan yhteensä 63 vartioasemaa ja muuta yksikköä kuten johtopaikkoja.
Rajavartiolaitos on sisäministeriön alainen hallinnollisissa asiossa, mutta sen sotilaskäskyasiat, muun muassa upseerinimitykset, kuuluvat presidentin toimivaltaan. Mahdollisen kriisin sattuessa rajavartiolaitos voidaan liittää osittain tai kokonaan puolustusvoimiin. Todennäköistä on, että liitos tehtäisiin mahdollisimman myöhään – jos lainkaan – sillä ainakin puolustusvoimien entisen asessorin Kaarina Buure-Hägglundin mukaan puolustusvoimiin liitetyt rajavartiolaitoksen osat menettäisivät toimivaltuutensa.