Päärynä (Pyrus communis) on hedelmäpuuna viljelty ruusukasvien (Rosaceae) heimoon kuuluva puu, joka on läheistä sukua omenapuille (Malus). Päärynäpuu eroaa omenapuista suippokärkisten lehtien, huiskilokukinnon, valkoisten kukkien, kokonaan erillisten vartaloiden ja latvapuoleltaan tyvipuolta turpeamman hedelmän kautta.
Päärynän hedelmä on syötävä. Hedelmä on kypsänä ruskeanvihreä, mehukas ja maultaan makea.
Alkuperä Päärynän kotimaa ja lajin kantamuodot ovat epävarmoja. Luultavasti se on risteytystulos muun muassa lajeista Pyrus achras (Keski-Aasia) ja Pyrus persica (Syyria ja Iran) sekä itämaisista lajeista Pyrus cordata ja Pyrus elaeagnifolia. Yhdysvalloissa viljellään Pyrus japonica -lajista kehitettyjä lajikkeita. Päärynä kasvaa villinä toisinaan jo Etelä-Ruotsissa, mutta etelämpänä useinkin, joten on ollut mahdoton selvittää, onko laji alkuperäinen Euroopassa.
Kasvatus Suomessa Hedelmänviljelyn alkuaikoina on Suomeen tuotu myös päärynäpuiden taimia. Monet pakkastalvet ovat olleet kuitenkin tuhoisia omenapuuta aremmalle päärynäpuulle. Viljelys on levinnyt kaikkiin lauhkean ilmaston maihin; Suomessakin sitä kasvatetaan kotipuutarhoissa lähinnä Etelä-Suomessa, mutta kotipuutarhurit ovat saaneet kestävimmillä lajikkeilla hyviä tuloksia pohjoisempanakin. Päärynää viljellään ja lisätään kuten omenapuuta. Tärkeimmät loiset ja tuholaiset ovat hedelmärupi, päärynäpunkki ja kirsikkapistiäinen. Päärynän kasvupaikan tulee olla aurinkoinen, lämmin ja suojattu kylmiltä tuulilta. Parhaiten päärynä viihtyy syvämultaisessa, hiekkapitoisessa ja lämminpohjaisessa maassa. Se ei viihdy savimaassa. Varmimmin päärynän kasvatus onnistuu säleikköpuuna lämpimällä seinustalla.Enemmän iloa puutarhasta, Oy Valitut Palat, Reader's Digest Ab, 1981.
Ravintoarvot +Ravintoarvoja per 100 g Päärynäkuorineen + Proteiineja 0,3g Rasvaa < 0,1 g Hiilihydraatteja 7 g Kuituja 1,9 g A-vitamiinia 1,4 µg C-vitamiinia 5,3 mg B1-vitamiinia 0,07 mg B2-vitamiinia 0,16 mg E-vitamiinia <0,1 mg K-vitamiinia 1,76 µg Kalsiumia 9,7 mg Rautaa 0,2 mg Kaliumia 132 mg Magnesiumia 6,2 mg Natriumia 1,2 mg Suolaa 3,9 mg Fosforia 11,4 mg Seleeniä 0,9 mg
Tuotanto upright|thumb|Päärynän kukkia Päärynöiden (hedelmien) tuotanto 2021 (miljoonaa tonnia) 1 19,0 2 0,6 3 0,6 4 0,5 5 Muut 5,1Yhteensä 25,8
Käyttö Päärynästä tehdään monenlaisia jälkiruokia paistamalla, keittämällä tai kuorruttamalla. Päärynää käytetään myös piirakoihin, kakkuihin, torttuihin ja pannukakkuihin. Päärynämehu sopii muun muassa sekoitettavaksi omenamehuun. Calvados-brandyyn voidaan käyttää päärynää.
Lähteet
Aiheesta muualla Suomen Lajitietokeskus: Päärynäpuu (satopäärynäpuu) – Pyrus communis Kasvikset.fi: Päärynä Fineli: Päärynän ravintosisältö United States Department of Agriculture (USDA): Pyrus communis Food Component Database (FooDB): Pear (Pyrus communis) Dr. Duke's Phytochemical and Ethnobotanical Databases: Pyrus communis Centre for Agriculture and Biosciences International (CABI): Pyrus communis (European pear) Pherobase: Floral volatiles of Pyrus communis
Luokka:Päärynäpuut Luokka:Viljeltävät ravintokasvit Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit