Harsomatara (Galium intermedium) on Euroopassa alkuperäinen, ruohovartinen matarakasvi. Pohjoismaissa laji on tavattu vain yhdellä kasvupaikalla Suomessa. Se on luokiteltu Suomessa äärimmäisen uhanalaiseksi (CR) ja on luonnonsuojeluasetuksen nojalla erityisesti suojeltava laji.
Ulkonäkö ja koko Harsomataran yksittäin kasvavat jäykät varret tulevat 30–100 cm pitkiksi. Varsi on pysty, kalju, alempaa liereä ja ylempää nelisärmäinen. Kiehkurassa on 6–8 lehteä. Lehden lapa on suikea, levein keskiosastaan, suippokärkinen ja alta sinertävä. Kukinto on harsu kerrannaisviuhko. Kukkaperät ovat hyvin ohuita ja pystyjä. Valkoisen kukan teriö on pieni, 1,5–2,5 mm leveä, terälehdet ovat otakärkisiä. Harsomatara kukkii heinä-elokuussa.Retkeilykasvio 1998, s. 333. Kasvi muuttuu kuivattaessa mustaksi.
Levinneisyys Harsomataraa tavataan Euroopassa lauhkean ilmaston alueella.Bundesamt fur Naturschutz Se on levinnyt ihmisen mukana Yhdysvaltoihin.Californian flora Suomessa harsomataraa tavataan ainoastaan Lohjalta.Lampinen, R. & Lahti, T. 2009: Kasviatlas 2008. Helsingin yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki. Kasviatlas 2008: Harsomataran levinneisyys Suomessa Viitattu 9.12.2009. Laji löydettiin Pohjoismaista ensimmäisenä Suomesta vasta vuonna 1997.Suuri Pohjolan kasvio 2005, s. 480.
Elinympäristö Harsomatara kasvaa lehtimetsissä ja pensaikoissa. Suomessa sitä tavataan kallioisessa kangasmetsässä.
Lähteet Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998. Suuri Pohjolan kasvio. Toim. Mossberg, Bo & Stenberg, Lennart. Kustannus Oy Tammi, Helsinki 2005 (2003).
Viitteet
Aiheesta muualla Kasviatlas 2020: Harsomataran levinneisyys Suomessa. Roslin Atlas (kuvia) United States Department of Agriculture (USDA): Galium schultesii
Luokka:Matarat Luokka:Suomen äärimmäisen uhanalaiset kasvit