Helsingin Jokerit on vuonna 1967 perustettu helsinkiläinen jääkiekkoseura, jonka edustusjoukkue pelaa Suomen korkeimmalla sarjatasolla SM-liigassa.
Helsinkiläinen rakennusmestari Aimo Mäkinen perusti Jokerit vuonna 1967 ostamalla itselleen urheiluseura Töölön Vesan jääkiekkotoiminnan. Mäkisen pelaajahankintojen ansiosta Jokerit nousi nopeasti huipulle ja voitti Suomen mestaruuden vuonna 1973. Seura ajautui kuitenkin talousvaikeuksiin ja lopulta vuonna 1987 putosi I-divisioonaan, jossa se pelasi kaksi kautta ennen nousua takaisin SM-liigaan. Harry ”Hjallis” Harkimo osti helmikuussa 1991 itselleen Jokerien osake-enemmistön, ja seura voitti Suomen mestaruuden vuosina 1992, 1994, 1996 ja 1997. Sen sijaan 2000-luvulla Jokerien menestys oli resursseihin nähden vaatimatonta, vaikka joukkue voittikin vielä yhden Suomen mestaruuden kaudella 2001–2002. Uusien omistajajärjestelyjen myötä Jokerit siirtyi 2014 venäläisvetoiseen KHL-liigaan, josta se vetäytyi 2022. Jokerit voitti Mestiksen mestaruuden kaudella 2024–2025, ja sille myönnettiin kauden jälkeen lisenssi SM-liigan kaudelle 2026–2027. Joukkue uusi Mestiksen mestaruuden kaudella 2025–2026.
Historiansa aikana Jokerit on voittanut yhteensä kuusi Suomen mestaruutta, kuusi hopeaa ja kaksi pronssia. Lisäksi se on saavuttanut muun muassa kaksi Euroopan cupin mestaruutta, kaksi Mestiksen mestaruutta sekä Continental Cupin mestaruuden. KHL:ssä Jokerit saavutti vuonna 2016 divisioonansa mestaruuden.
Historia
Varhaiset vuodet pienois|Suomen mestaruuden voittanut Jokerien joukkue kaudelta 1972–1973.
Jokerit perustettiin vuonna 1967, kun helsinkiläinen rakennusmestari Aimo Mäkinen osti Töölön Vesan jääkiekkotoiminnan ja otti samalla osan seuran veloista vastuulleen.Mennander & Mennander 2003, s. 172–174.Hannula 2012, s. 12. Virallisesti Jokerit aloitti toimintansa 27. lokakuuta 1967, jolloin pidettiin perustamiskokous.Aalto 1992, s. 26. Ensimmäinen ottelu oli 7. marraskuuta pelattu harjoitusottelu ylimmällä sarjatasolla pelannutta Upon Palloa vastaan.
Ensimmäiset kaksi kauttaan Jokerit pelasi Suomen toiseksi korkeimmalla sarjatasolla Suomen sarjassa. Kaudeksi 1969–1970 seura nousi pääsarjatasolle SM-sarjaan.Aalto 1992, s. 32 Vaikka Jokerit oli 1960-luvun lopulla kehittänyt Helsinkiin Kanada-sarja-nimisen juniorisarjan, omien juniorien sijaan Aimo Mäkinen hankki joukkueeseen maajoukkuetason tähtipelaajia lähinnä pääkaupunkiseudun ulkopuolelta. Satsaukset toivat pian menestystä. Ensimmäisellä pääsarjakaudellaan 1969–1970 Jokerit oli viides, keväällä 1971 toinen, keväällä 1972 neljäs, ja keväällä 1973 Jokerit saavutti ensimmäisen Suomen mestaruutensa. Kaudella 1972–1973 Jokerit pelasi myös taitokiekkoa, josta tuli osa sen identiteettiä.Kostiainen: s. 12–13.
Laskukausi Mestaruutta seurasi kymmenen vuoden laskukausi, kun uusien mestaruuksien sijaan Jokerit taisteli sarjapaikastaan. Pohjakosketus oli kausi 1977–1978, jolloin Jokerit sijoittui sarjan kymmenenneksi eli viimeiseksi. Joukkue säilytti liigapaikkansa lopulta karsintojen kautta. Seuraa itsenäisesti johtanut Aimo Mäkinen ajautui toisinaan pahoihin velkoihin, mikä heikensi joukkuetta.Kostiainen: s. 13 Impulsiivisena luonteena Mäkinen myös erotti valmentajat, mikäli peli ei kulkenut. Jokerien menestys ei kuitenkaan parantunut.Kostiainen: s. 14 Aimo Mäkinen väistyi seuran johdosta elokuussa 1980.Aalto 1992, s. 157
Reino Ruotsalaisen valmentamana Jokerit teki lyhyen paluun kärkisijoille, kun se kaudella 1982–1983 voitti runkosarjan ja pääsi loppuotteluihin paikallisvastustaja HIFK:ta vastaan. Jokerit johti finaalisarjaa otteluvoitoin 2–0 mutta hävisi sen lopulta 2–3. Heti kauden jälkeen Jokerit palasi sarjataulukon pohjalle. Huono menestys karkotti yleisön, mikä taas heikensi rahantuloa. Vaikeassa taloustilanteessa Jokerien joukkue koostuikin pitkälti nuorista omista kasvateista. Kesällä 1985 Tapani Korpelan johtamaa Jokeriklubin Tukea haettiin kahdesti konkurssiin, mutta tarvittavat varat onnistuttiin lopulta keräämään.Aalto 1992, s. 187–189 Keväällä 1987 Jokerien 18 vuotta kestänyt jakso pääsarjassa päättyi, kun joukkue putosi I-divisioonaan.
1990-luvun ”Jokeri-ilmiö”
Jokerit pelasi I-divisioonassa kaksi kautta, kunnes se nousi takaisin SM-liigaan kaudelle 1989–1990. Joukkuetta vaivasivat kuitenkin edelleen talousongelmat, ja kuuden miljoonan markan velat kerännyt seura oli tehdä konkurssin 1990-luvun alussa.Kostiainen: s. 15 Harry ”Hjallis” Harkimo osti helmikuussa 1991 itselleen Jokerien osake-enemmistön.Mennander 1997, s. 35–39.
Harkimon aikana panostettiin markkinointiin ja pelaajahankintoja suoritettiin harkitun onnistuneesti.Hannula: s. 21 Hän teki Jokereista brändin.Alaja 2012, s. 107. Uusien satsauksien avulla Jokerit nousi huipulle ja voitti keväällä 1992 historiansa toisen Suomen mestaruuden. Kaudesta 1991–1992 katsotaan myös alkaneen uusi aika seuran historiassa, ja monta vuotta kestäneen ”Jokeri-ilmiön” keulakuvana toimi Teemu Selänne.Mennander & Mennander 2004: s. 242. Jokerit sai taloutensa kuntoon ja teki pitkäjänteistä kehittämistyötä.Alaja 2012, s. 111. Vuodet 1992–1997 olivat Jokereille sen historian menestyksekkäimpiä, sillä seura voitti Suomen mestaruuden myös vuosina 1994, 1996 ja 1997 sekä hopeaa vuonna 1995.Hannula: s. 21–22 Lisäksi Jokerit saavutti Euroopan cupin voiton vuosina 1995 ja 1996.Mennander & Mennander 2004, s. 264–265.
Muutto Hartwall Areenaan
pienoiskuva|vasen|Jokerit ja Kärpät vastakkain kevään 2009 puolivälierissä Hartwall Areenalla. Kaudeksi 1997–1998 Jokerit siirtyi pelaamaan kotiottelunsa Helsingin jäähallista uuteen Hartwall Areenaan. Nimellisesti vahvat joukkueet ja hulppeat olosuhteet eivät kuitenkaan osoittautuneet takeeksi menestykselle. Keväällä 1998 Jokerit saavutti vielä pronssia, mutta vuonna 1999 joukkueen viisi kautta kestänyt mitaliputki katkesi, kun se hävisi puolivälierissä SaiPalle.Mennander & Mennander 2004, s. 281.Hannula 2012: s. 22 Vuonna 2000 Jokerit ylsi hopealle, mutta vuonna 2001 runkosarjan voittanut joukkue putosi jälleen jo puolivälierissä.Hannula 2012: s. 23 Keväällä 2002 Jokerit voitti kuudennen ja viimeisimmän Suomen mestaruutensa.Mennander & Mennander 2004, s. 310–311.
2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen jälkipuolisko oli Jokereille kaksijakoista aikaa. Vuosina 2005 ja 2007 joukkue saavutti hopeaa, mutta vuonna 2006 Jokerit sijoittui vasta sijalle 11 eikä päässyt pudotuspeleihin.Hannula: s. 24 Jokerit käytti paljon rahaa pelaajahankintoihin, mutta menestys oli satsauksiin nähden vaatimatonta. Talouslehtien mukaan myös seuran talous oli 2010-luvulle tultaessa huonossa kunnossa.Wickström: s. 163
Jokerien 2010-luvun paras saavutus SM-liigassa oli kevään 2012 pronssi.Hannula 2012: s. 25 Lisäksi vuoden 2011 European Trophy -turnauksessa joukkue saavutti hopeaa. Kaudella 2012–2013 Jokerit voitti runkosarjan mutta hävisi puolivälierissä Rauman Lukolle.
KHL-aikakausi
pienoiskuva|Jokerien KHL-ottelu Slovan Bratislavaa vastaan Hartwall Arenalla marraskuussa 2014.
Harry Harkimo myi kesäkuussa 2013 Hartwall Areenan suomalais-venäläisille liikemiehille Gennadi Timtšenkolle sekä Arkadi, Boris ja Roman Rotenbergille. Samana vuonna he ostivat myös 49 prosenttia Jokereista, enemmistöosuuden jäädessä Harkimolle. Samassa kesäkuisessa tiedotustilaisuudessa Jokerien ilmoitettiin siirtyvän venäläisvetoiseen KHL-liigaan kaudelle 2014–2015 ensimmäisenä suomalaisena seurana. Jokerien toistaiseksi viimeiseksi SM-liigakaudeksi jäi siten 2013–2014, jossa joukkue putosi pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella.
KHL:ään siirtyminen merkitsi seuran pelaajabudjetin merkittävää kasvua. Toisella KHL-kaudellaan 2015–2016 Jokerit voitti ensimmäisenä Venäjän ulkopuolisena joukkueena divisioonan läntisessä konferenssissa.
Kritiikki KHL:ää kohtaan voimistui Suomessa Valko-Venäjän mielenosoituksien 2020–2021 aikaan, jolloin Jokerien oli tarkoitus aloittaa kautensa vierasottelulla Minskissä. Venäjän hyökättyä Ukrainaan Jokerit ilmoitti helmikuussa 2022 jättävänsä KHL-kauden kesken ennen pudotuspelien alkua. Useat yhteistyökumppanit olivat ilmoittaneet irtisanovansa sopimuksensa seuran taustayrityksen kanssa. Jokerit irtautui liigasta kokonaan huhtikuun 2022 alussa.
Seitsemän täyden KHL-kautensa aikana Jokerit ylsi kolmesti pudotuspelien toiselle kierrokselle ja neljästi ensimmäiselle kierrokselle.
Paluu Suomen sarjoihin
Kaudella 2022–2023 seuran edustusjoukkue ei pelannut lainkaan. Edustusjoukkueen taustalle tuli helmikuussa 2023 Mikko Saarnin johtama omistajaryhmä, ja Jääkiekkoliitto myönsi Jokereille lisenssin Mestikseen kaudelle 2023–2024. Kaudella 2024–2025 Jokerit saavutti Mestiksen mestaruuden. Kauden päätteeksi Jokerit pääsi karsimaan paikasta SM-liigaan, mutta se hävisi ottelusarjan Pelicansille 1–4. Jokereille kuitenkin myönnettiin myöhemmin lisenssi SM-liigakaudelle 2026–2027 edelliskauden Mestiksen mestarina. Jokerit uusi mestaruuden viimeisellä Mestis-kaudellaan 2025–2026.
Identiteetti
Seura
pienois|Jokerien organisoima juniorien Kanada-sarja kasvatti seuran suosiota Itä-Helsingissä.
Jokerien juuret ovat Helsingin Töölössä, sillä seura polveutuu urheiluseura Töölön Vesasta. Mika Wickströmin HIFK–Jokerit – taistelu Helsingin herruudesta -kirjassa kuitenkin sanotaan, ettei Jokereista tullut HIFK:n ja HJK:n tapaan kantakaupungin organisaatiota, vaan itähelsinkiläinen ja ennen kaikkea lähiöön muuttaneiden oma seura. Tähän vaikutti Jokerien organisoima juniorisarja Kanada-sarja, jota pelattiin pitkälti Helsingin itäisissä kaupunginosissa. Maalta Helsinkiin muuttaneista monet eivät tunteneet toisiaan lähiöissä, mutta Kanada-sarjan myötä heidän oli mahdollista tutustua toisiinsa poikiensa harrastuksen kautta ja siten sulautua osaksi helsinkiläistä väestöä.Wickström 2012, s. 49 Näistä 1970-luvulla muualta Suomesta Itä-Helsinkiin muuttaneista suuri osa oli työväenluokkataustaisia, ja Jokerien ja naapuriseura HIFK:n välistä kilpailua käytiin tuolloin kolmella akselilla: itä–länsi, työväenluokka–porvaristo, suomenkielisyys–suomenruotsalaisuus. Viimeiseen viitaten Jokerit kehitti itselleen 1980-luvun alussa sloganin Helsingin suomenkielinen jääkiekkojoukkue.Wickström 2012: s. 94 Toiminnan alkuvuosina HIFK puolestaan piti Jokereita ”Helsingin KOO-VEEna”, millä viitattiin suosioon työväen ja vasemmistolaisten keskuudessa.Wickström 2012: s. 85 Esimerkiksi Jokerien kannattajaksi tunnustautunut vasemmistoliittolainen entinen kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki kertoo, että hänen kannatuksensa perustuu työläisjoukkue Töölön Vesan kannatukseen työläistaustan takia. KHL-Jokereihin hänen kannatuksensa ei yllä.
Kun Hjallis Harkimo alkoi johtaa Jokereita vuonna 1991, seuran uuden identiteetin ytimeksi muuttui Pohjois-Amerikka. Jokereilla oli edelleen Kontulan, Myllypuron ja Vuosaaren suunnalla tuhansia sitoutuneita kannattajia, mutta heidän rooliaan ei Harkimon markkinointisuunnitelmassa korostettu. Jokerit halusi samaistua nyt idän sijasta länteen, Pohjois-Amerikkaan, josta olivat peräisin myös Harkimon liikeideat.Wickström 2012: s. 158–159 Mika Wickström on kirjoittanut, että kun Jokerit muutti Hartwall Areenalle, se lakkasi olemasta leimallisesti itähelsinkiläinen ja varsinkin ”Helsingin suomenkielinen jääkiekkojoukkue”. Jokerit ei ollut enää pelkkä jääkiekkoseura, vaan siitä oli tullut monitoimihallin pyörittäjä ja monitahoinen urheilu- ja viihdeteollisuusyhtymä, jonka liiketoimet ylsivät ulkomaille saakka.Wickström 2012: s. 124
Jokerien siirryttyä KHL:ään vuonna 2014, seura pyrki muuttamaan brändiään pelkästä helsinkiläisyydestä enemmän koko Suomen joukkueeksi. SM-liigassa Jokerien otteluissa käyneestä yleisöstä 70 prosenttia oli kotoisin pääkaupunkiseudulta, mutta ensimmäisellä KHL-kaudella enää 58 prosenttia. Jokereilla ei ollut enää tarvetta asemoida itseään helsinkiläiseksi joukkueeksi, ja se myös halusi välttää vastakkainasettelua HIFK:n kanssa.
Kannattajat