Ulkoministeriö (lyh. UM, vuoden 2017 loppuun saakka ulkoasiainministeriö, ) on yksi Suomen valtioneuvoston kahdestatoista ministeriöstä. Ministeriössä toimii ulkoministerin lisäksi kaksi muuta ministeriä, ulkomaankauppa- ja kehitysyhteistyöministeri ja pohjoismaisen yhteistyön ministeri.

Ministeriön tehtävänä on ”edistää suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia” ja toimia ”kansainvälisen yhteisvastuun rakentamiseksi ja rauhan vahvistamiseksi” eurooppalaisten arvojen kuten demokratian pohjalta. Käytännössä ulkoministeriön tehtäviin kuuluu Suomen ulkopolitiikan valmistelu ja toteuttaminen.

Tehtävät Valtioneuvoston ohjesäännön mukaan ulkoministeriön toimialaan kuuluvat: ulkopolitiikka ja turvallisuuspolitiikka, ulkopoliittisesti merkittävät kansainväliset asiat sekä kansainväliset suhteet yleisesti avustaminen valtiosopimusten ja muiden kansainvälisten velvoitteiden yhteensovittamisessa kauppapolitiikka ja kaupallis-taloudelliset suhteet kehityspolitiikka ja kehitysyhteistyö suomalaisten etujen ja oikeuksien valvominen, konsulipalvelut ja vastaavat muut viranomaispalvelut ulkomailla kansainväliset lainkäyttö- ja tutkintaelimet Suomen edustaminen Euroopan unionin tuomioistuimessa ja Suomea Euroopan unionin jäsenenä koskevissa valvontamenettelyissä Suomen ulkomaanedustus vieraiden valtioiden ja kansainvälisten järjestöjen edustaminen Suomessa

Valtioneuvoston asetus ulkoministeriöstä sisältää yksityiskohtaisemman listan ministeriön tehtävistä.

Strategia Ulkoministeriön strategiaa linjattiin asiakirjassa ”Suomen etu – globaali vastuu”,Suomen etu – globaali vastuu. Ulkoasiainministeriö. joka julkaistiin vuonna 2005. Selvityksessä todetaan: ”Ulkoministeriö toteuttaa toiminta-ajatustaan viiden strategisen tavoitteen avulla, joiden pohjalta yksiköt ja edustustot myös laativat vuosittaiset tulostavoitteensa.” Keskeisenä väylänä tavoitteiden toteuttamisessa toimii Suomen jäsenyys Euroopan unionissa. Ulkoministeriön tavoitteet:

vaikutusvaltainen Suomi kansainvälisessä yhteisössä turvallisuutta luova kansainvälinen yhteisö oikeudenmukainen maailma menestyvä Suomi avoin ja palveleva ulkoministeriö.

Organisaatio Ministerit

Ulkoministeriön johdossa on ollut kahdesta kolmeen ministeriä. Nykyisessä Orpon hallituksessa ulkoministerinä toimii Elina Valtonen (Kok.) ja ulkomaankauppa- ja kehitysministerinä Ville Tavio (PS). Ulkoministeriön hallinnonalaan kuuluvat pohjoismaisen yhteistyön asiat käsittelee Orpon hallituksessa opetusministeri Anders Adlercreutz (RKP).

Valtio- ja alivaltiosihteerit Ulkoministeriön ylimpänä pysyvänä virkamiehenä toimii valtiosihteeri, joka vastaa ulkoasiainhallinnon toiminnasta ja taloudesta. Valtiosihteerinä on 1. toukokuuta 2022 lähtien toiminut Jukka Salovaara.

Ministereiden ja valtiosihteerin apuna toimivat alivaltiosihteerit hoitavat omien vastuualueidensa lisäksi yhteistoimintaa muiden viranomaisten kanssa kansainvälisissä asioissa. Alivaltiosihteeri toimii myös vastuualueensa yksikköjen toiminnan yhteensovittajana ja ohjaajana. Vastuualueita ovat sisäiset ja ulkoiset palvelut, ulko- ja turvallisuuspolitiikka, taloudelliset ulkosuhteet sekä kehitysyhteistyö ja kehityspolitiikka.

Osastot Ministeriö on jakaantunut kahdeksaan osastoon. Politiikan yhteensovittamisesta vastaavat poliittinen osasto, kansainvälisen kaupan osasto ja kehityspoliittinen osasto. Alueosastoja ovat Eurooppa-osasto, itäosasto, Amerikan ja Aasian osasto sekä Afrikan ja Lähi-idän osasto. Alueosastoilla toimivat kiertävät suurlähettiläät sijoitettuina niihin yksiköihin, joiden hoitamaan alueeseen heidän toimialueensa kuuluu. Lisäksi ulkoministeriössä toimii viestintäosasto.

Osastojaon ulkopuolisina toimintoina ministeriössä ovat oikeuspalvelu, konsulipalvelut, protokollapalvelut, hallintopalvelut, talousyksikkö, sisäisen tarkastuksen yksikkö, suunnittelu- ja tutkimusyksikkö, kansallinen turvallisuusviranomainen sekä kehitysevaluoinnin yksikkö. Ulkoasiainhallinnon organisaatioon kuuluvat ulkoministeriön lisäksi myös sen alaisuudessa toimivat Suomen ulkomaanedustustot.

Virat, tehtävät ja virka-arvot Ulkoasiainhallinnon yleisuran virassa voidaan toimia eri tehtävissä ja virkapaikoissa ulkoasiainhallinnon organisaatiossa.

Yleisuran virkoja ovat ulkoasiainneuvoksen, lähetystöneuvoksen, ulkoasiainsihteerin, kehitysyhteistyöneuvoksen, kehitysyhteistyösihteerin, lehdistöneuvoksen, lehdistösihteerin, hallinnollisen ulkoasiainsihteerin, avustajan, hallinnollisen avustajan, osastosihteerin, toimistosihteerin, toimistovirkailijan, virastomestarin ja vahtimestarin virat.

Yleisuran virkamiehet ulkoasiainneuvoksesta hallinnolliseen avustajaan ovat määrättäessä velvollisia siirtymään virassaan toiseen tehtävään ulkoministeriössä, ministeriöstä ulkomaaedustukseen tai edustustosta takaisin ministeriöön. Muussa yleisuran virassa olevat ovat siirtymävelvollisia edustustosta ulkoministeriöön ja ministeriössä tehtävästä toiseen.

Yleisuran virkamiesten lisäksi ulkoministeriössä on tiettyyn tehtävään otettuja erityisvirkamiehiä. Valtiosihteeri kansliapäällikkönä ja alivaltiosihteeri ovat myös erityisvirkoja, mutta niihin sisältyy sama siirtymävelvollisuus kuin yleisuran virkoihin.

Ulkomaanedustuksessa käytetään myös virkamiehen arvoa ja asemaa osoittavaa nimikettä, virka-arvoa. Näitä ovat muun muassa suurlähettiläs, ministeri, ministerineuvos, pääkonsuli, konsuli, varakonsuli ja 1- ja 2-sihteeri. Samalla virkamiehellä voi siis olla erilaisia titteleitä: hän on ulkoasiainneuvoksen virassa, mutta virka-arvoltaan suurlähettiläs ja tehtävänimikkeeltään edustuston päällikkö.Ulkoministeriö, lait ja asetukset.

Virkamiesten lisäksi ulkoministeriössä on työsopimussuhteessa olevaa henkilökuntaa ja harjoittelijoita.

Henkilöstö ja budjetti

Ulkoministeriössä työskenteli vuoden 2010 lopussa 1 531 henkilöä, joista 953 työskenteli itse ministeriössä ja 578 edustustoissa. Lisäksi edustustoissa työskenteli 1 163 asemamaista (maista, joissa edustustot sijaitsevat) palkattua henkilöä, eli käytännössä paikallisia avustajia.

Ulkoasiainhallinnon toimintamenot vuonna 2009 olivat 204,3 miljoonaa euroa. Suurin kuluerä tässä ovat henkilökunnan palkat sekä kiinteistöjen vuokra- ja hoitokulut sekä erilaisiin kansalaispalveluihin liittyvät kulut. Kansainvälisen kehitysyhteistyön varat hallinnoidaan ulkoministeriössä. Sen määrä oli 732,9 miljoonaa euroa. Ulkoministeriön kautta maksetaan myös Suomen osuudet kansainvälisissä järjestöissä sekä kriisinhallinta- ja siviilikriisinhallintakulut. Niiden määrä oli 77,2 miljoonaa euroa. Lähialueyhteistyön osuus budjetista oli 19,5 miljoonaa euroa. Ulkoasiainhallinnon kokonaisbudjetti mukaan lukien lisätalousarviot oli 1 181,2 miljoonaa euroa.

Sijainti

Ulkoministeriö toimii Merikasarmin rakennusryhmässä Helsingin Kataja­nokalla. 1980-luvulle saakka se toimi pääosin Valtioneuvoston linnan itäisessä, Ritari­kadun puoleisessa siipi­rakennuksessa, minkä vuoksi Ritari­kadun nimeä on toisinaan käytetty tarkoittamaan ulkoministeriötä.

Verkkohyökkäys

Ulkoministeriö joutui vuonna 2013 verkkohyökkäyksen kohteeksi. Venäläinen tietoturvayhtiö Kaspersky Lab kertoi Yle Uutisille tammikuussa 2016, että sen selvityksen mukaan hyökkäyksen takana oli Venäjän valtion rahoittama verkkohyökkäysryhmä Turla. Hyökkäys kohdistui instituutioihin 50 maassa. Jäljet häivytettiin ohjaamalla varastetut tiedot kulkemaan tietoliikennesatelliittien kautta.

Valtiosihteerit Muun muassa seuraavat henkilöt ovat toimineet ulkoministeriön korkeimpana virkamiehenä:

Kansliapäällikkö: 1918: Samuli Sario 1918–1920: Toivo T. Kaila 1921–1927: Pontus Artti 1929–1930: Aarno Yrjö-Koskinen 1935–1938: Bruno Kivikoski 1938–1941: Tapio Voionmaa 1941–1943: Aaro Pakaslahti 1943–1946: P. J. Hynninen 1946–1950: Tapio Voionmaa 1950-1953: Päivö Tarjanne 1953–1956: Richard Seppälä 1956–1957: Leo Tuominen 1962–1967: Jaakko Hallama

Valtiosihteeri: 1970–1975: Richard Tötterman 1975–1985: Matti Tuovinen 1985–1991: Åke Wihtol 1991–1994: Martti Ahtisaari 1996–2001: Jukka Valtasaari 2002–2003: Antti Satuli 2003–2005: Arto Mansala 2006–2014: Pertti Torstila 2014–2018: Peter Stenlund 2018-2022: Matti Anttonen 2022– Jukka Salovaara

Katso myös Ulkoministeriön arkisto

Lähteet

Aiheesta muualla Ulkoministeriön verkkosivu Suomi ulkomailla Ulkoministeriön Kehitys-lehti This Is Finland Ulkoministeriön tuottama julkaisu Suomesta kahdeksalla kielellä. Ulkoministeriön Eurooppatiedotus Ulkoministeriön Kauppapolitiikka-lehti