Kunta-alan ammattiliitto KTV oli vuosina 1931–2005 toiminut suomalainen kunnissa työskentelevien ammattiliitto. Vuoden 2006 alussa KTV fuusioitui Valtion ja erityispalvelujen ammattiliiton (VAL) ja Valtion yhteisjärjestön (VTY) kanssa muodostaen Julkisten ja hyvinvointialojen liiton (JHL). KTV oli lakkautettaessa Suomen suurin ammattiliitto, johon kuului yli 200 000 jäsentä.
Järjestö perustettiin vuonna 1931 Helsingissä nimellä Suomen kunnantyöntekijäin liitto (SKL). Vuonna 1958 nimeksi vaihdettiin Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain liitto (KTV) ja vuonna 1991 Kunta-alan ammattiliitto KTV. KTV kuului Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliittoon vuosina 1931–1962 ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestöön 1969–2005. KTV:n jäsenlehti oli vuosina 1956–2005 ilmestynyt Kunta ja Me (). Liittofuusion yhteydessä lehti yhdistyi uuteen Motiivi-nimiseen julkaisuun.
Sosialidemokraattien sisäinen riitely vaikutti myös KTV:ssä vuodesta 1957 alkaen. Liiton puheenjohtaja Heinonen luettiin aluksi maltillisiin skogilaisiin, mutta hän siirtyi pian SDP:n enemmistön linjalle. KTV:n skogilaiset toimitsijat erotettiin tai erosivat. Vuonna 1962 KTV erosi SAK:sta ja SAK perusti rinnakkaisjärjestöksi Kunnallis- ja sairaala-alojen työntekijäin liiton (KSL), johon siirtyi noin tuhat KTV:n skogilaista jäsentä. KTV teki läheistä yhteistyötä sosialidemokraattien SAJ:n kanssa, mutta se ei liittynyt keskusjärjestöön pyrkiessään säilyttämään oman yhtenäisyytensä. Järjestelyllä kansandemokraatit saatiin jäämään KTV:hen. KSL yhdistyi takaisin KTV:hen vuonna 1971, ja liitto sai tuhansia uusia jäseniä.Puhakainen 2004, s. 11–24.
Liiton jäsenmäärä kasvoi nopeasti 1970-luvulla ja vuonna 1979 KTV:hen kuului 142 000 jäsentä. Vuosikymmenen puolivälissä KTV sai nopeasti 20 000 uutta jäsentä, kun perhepäivähoitajat järjestäytyivät liittoon. Vuonna 1982 KTV:stä tuli Suomen suurin ammattiliitto, kun 12 000 työläistä edustanut Mielenterveys- ja kehitysvamma-alan liitto yhdistyi järjestöön.Puhakainen 2004, s. 26, 30, 46.
Vuoden 1962 liittokokouksen osanottajista 186 edusti SDP:tä, 89 SKDL:ää ja 45 TPSL:ää.Puhakainen 2004, s. 17. 1970-luvulla KTV:n päättävissä elimissä oli 70 prosenttia sosialidemokraatteja ja 30 prosenttia kansandemokraatteja. Viidesosa kansandemokraateista edusti SKP:n oppositiota eli taistolaisia.Puhakainen 2004, s. 48.
Liittovaalit vaalit vaaliliittojen paikat ja ääniosuus äänestys-aktiivisuus lähdeSDPSKDLVas.Kesk.Muut198175 %25 %56,3 %Heikki Kehälinna & Harri Melin: Elvytyksestä uusiin haasteisiin. Näkökulmia SAK:n kasvuun ja muutokseen 1970-luvulla (SAK 1985), liite 8.1986150,8 %Sdp saa KTV:n liittokokouksen paikoista kolme neljännestä Helsingin Sanomat 13.3.199119911441 %199643571,8 %13725,8 %3 181,2 %Jarmo Aaltonen: Kunta-alan ammattiliiton demarit imivät sitoutumattomien ääniä Helsingin Sanomat 28.3.19962001692243,8 %Demarit säilyttivät asemansa KTV:n vaaleissa Helsingin Sanomat 11.4.2001
Puheenjohtajat Juho Kivistö 1946–1950Kuolleita. Helsingin Sanomat, 11.4.1967, s. 11. Reino Heinonen 1951–1971Puhakainen 2004, s. 14. Jaakko Riikonen 1971–1973Puhakainen 2004, s. 24. Olavi Dahl 1973–1979Puhakainen 2004, s. 25. Pekka Salonen 1979–1989Puhakainen 2004, s. 26, 31. Jouni Riskilä 1989–2001Puhakainen 2004, s. 31–32. Tuire Santamäki-Vuori 2001–2006
Kurssikeskus Karjaalla KTV:n entinen kurssikeskus Karjaan Antbyssä toimii vuodesta 2025 alkaen kylpylähotellina nimellä Raasepori Spa & Resort.
Lähteet
Viitteet
Luokka:Suomen kunnallishallinto Luokka:Lakkautetut suomalaiset ammattiliitot