Vuosi 1942 oli normaalivuosi, joka alkoi torstaista. __TOC__ Tapahtumia Tammikuu–maaliskuu 1. tammikuuta − Suomessa tuli voimaan pysyvä liikevaihtoverolaki, joka korvasi vuonna 1941 säädetyn tilapäiseksi tarkoitetun lain. 2. tammikuuta – Japanin joukot valloittivat Manilan. Ison-Britannian ja Kansainyhteisön joukot perääntyivät. 2. tammikuuta – Kaikkiaan 26 valtiota tunnusti Yhdysvaltain ja Ison-Britannian elokuussa 1941 antaman Atlantin julistuksen. Samalla ne sitoutuivat olemaan solmimatta erillisrauhaa Saksan tai Japanin kanssa. 4. tammikuuta − Akateeminen Karjala-Seura, Pellervo-Seura, Suomen Aseveljien Liitto ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö (SAK) perustivat Suurtalkoot-yhdistyksen ohjaamaan kansalaisten vapaaehtoista talkootoimintaa. Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin kenraali Edvard Hanell. 6. tammikuuta – Yhdysvaltain presidentti Franklin D. Roosevelt julisti Yhdysvaltain sodan päämääräksi kansallissosialismin tuhoamisen. 7. tammikuuta – Bataanniemen saarto alkoi. 11. tammikuuta – Japani julisti sodan Alankomaille ja hyökkäsi Alankomaiden Itä-Intiaan. 11. tammikuuta – Japanilaiset valloittivat Kuala Lumpurin. 17. tammikuuta – 19 henkilöä kuoli ja yli 30 loukkaantui pikajunan ja tavarajunan törmäyksessä Iitin Kausalassa. 19. tammikuuta – Japanilaiset hyökkäsivät Burmaan. 20. tammikuuta – Wannseen konferenssi Berliinissä, jossa Saksan virastoille tiedotettiin ”juutalaiskysymyksen lopullisesta ratkaisusta”. Kokous osoitti sen, että kansanmurhasta oli tullut osa valtakunnan virallisesti harjoittamaa politiikkaa. Lopullinen ratkaisu johti holokaustiin, juutalaisten kansanmurhaan. 25. tammikuuta – Thaimaa julisti sodan Yhdysvalloille ja Britannialle. 26. tammikuuta – Ensimmäiset yhdysvaltalaisjoukot saapuivat Eurooppaan Pohjois-Irlantiin. 26. tammikuuta – Valtion tiedoituslaitos kielsi sanomalehtiä arvostelemasta suomalaisten lasten siirtoa Ruotsiin. 3. helmikuuta – Etelä-Afrikka julisti sodan Japanille, Suomelle, Unkarille, Romanialle ja Bulgarialle. 7. helmikuuta – Valtion tiedoituslaitos ilmoitti mielialaraportissaan sodan pitkittymisen ja elintarviketilanteen heikkenemisen aiheuttaneen kansalaisten keskuudessa sotaväsymystä ja yleistä tyytymättömyyttä, jollaista ei ollut esiintynyt talvisodan aikana. 11.–13. helmikuuta – Channel Dash (myös Unternehmen Cerberus): Kriegsmarinen alukset Scharnhorst, Gneisenau, Prinz Eugen ja joukko pienempiä aluksia palasivat satamiinsa Saksaan Brestistä Englannin kanaalin läpi. 8. helmikuuta − Puna-armeija motitti Demjanskissa 90 000 saksalaista. Saksalaiset onnistuivat lopulta 21. helmikuuta pääsemään motista ja torjumaan puna-armeijan hyökkäykset. 9. helmikuuta − Tasavallan entinen presidentti, filosofian tohtori Lauri Kristian Relander kuoli. Hänet haudattiin Hietaniemen hautausmaalle 13. helmikuuta. 14. helmikuuta − Sisäministeri Toivo Horelli kutsui puheilleen Merimies-Unionin puheenjohtajan Niilo Wällärin ja syytti tätä yhteydenpidosta Isoon-Britanniaan, joka oli julistanut sodan Suomelle. Horelli vaati Merimies-Unionia erottamaan Wällärin, mihin Merimies-Unioni ei suostunut. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö (SAK) päätti tämän jälkeen olla kutsumatta Wälläriä kokouksiinsa. 15. helmikuuta – Singaporessa Britannian ja Kansainyhteisön joukot antautuivat japanilaisille. 19. helmikuuta – Darwinin pommitus: Australian mannermaa joutui ensimmäisen kerran japanilaisten iskun kohteeksi, kun yli 200 konetta teki iskun Darwiniin. 22. helmikuuta – Roosevelt määräsi kenraali Douglas MacArthurin vetäytymään Filippiineiltä yhdysvaltalaisjoukkojen puolustuksen romahdettua. 22. helmikuuta – Akateeminen Karjala-Seura vietti 20-vuotisjuhlansa Äänislinnassa (Petroskoissa). 23. helmikuuta – Japanin I-vene ampui 16 kranaattia öljynjalostamoon Santa Barbarassa Kaliforniassa. 24. helmikuuta – Turun hovioikeus tuomitsi SDP:n oppositioryhmän eli niin sanotut kuutoset valtiopetoksen valmistelusta kuritushuoneeseen. Poliittinen vasemmisto ja Ruotsalainen Kansanpuolue paheksuivat päätöstä. 27. helmikuuta – Jaavanmeren taistelu Hollannin, Britannian, Australian ja Yhdysvaltain laivastojen ja Japanin välillä Jaavanmerellä. Japani aloitti maihinnousun Jaavalle ja miehitti Alankomaiden Itä-Intian. Ensimmäinen Yhdysvaltain laivaston lentotukialus, USS Langley, upposi japanilaishyökkäyksessä. 28. helmikuuta – Eduskunta päätti sisäministeri Toivo Horellin vaatimuksesta, ettei ns. kuutosten tapauksesta saanut keskustella julkisesti. 1. maaliskuuta − Karjalan Armeija jaettiin Maaselän Ryhmäksi ja Aunuksen Ryhmäksi. Edellisen johtajaksi tuli kenraaliluutnantti Taavetti Laatikainen ja jälkimmäisen kenraaliluutnantti Lennart Oesch. 3. maaliskuuta – Kirjailijat Raoul Palmgren ja Arvo Turtiainen pidätettiin ja tuomittiin sotilaskarkuruudesta ja valtiopetoksen valmistelusta pitkiin kuritushuonerangaistuksiin. 7. maaliskuuta – Bełżecin tuhoamisleirin kolme kaasukammiota otettiin käyttöön. Ensimmäiset juutalaisuhrit tuotiin Lublinista ja Lvivistä. 8. maaliskuuta – Hollantilaisjoukot antautuivat Jaavalla japanilaisille. 8. maaliskuuta – Japani valloitti Rangoonin Burmassa ja japanilaisjoukot nousivat maihin Australian Uudessa-Guineassa. 9. maaliskuuta − Alankomaiden Itä-Intia antautui Japanille. 13. maaliskuuta – Valtioneuvos J. K. Paasikivi totesi talvisodan päättymisen kaksivuotismuistojuhlassa Helsingin messuhallissa pitämässään puheessa, että Neuvostoliiton Suomelle syksyllä 1939 esittämät vaatimukset, ankara Moskovan rauha, painostus Suomea kohtaan välirauhan aikana sekä uusi hyökkäys Suomeen olivat olleet Neuvostoliitolta kohtalokkaita erehdyksiä eivätkä johdonmukaista toimintaa. 16. maaliskuuta − Ruotsin prinssi Kustaa Aadolf saapui vierailulle Suomeen ja tapasi marsalkka Mannerheimin Päämajassa Mikkelissä. Kustaa Aadolf luovutti marsalkalle isoisänsä, kuningas Kustaa V:n myöntämän Ruotsin Miekkaritarikunnan suurristiin kuuluvan miekan. Kyseinen kunnianosoitus oli myönnetty edellisen kerran vuonna 1814, eikä kukaan ollut kantanut sitä 120 vuoteen.Siilasvuo, Ensio (toim.): Jatkosota-kronikka, s. 90. Jyväskylä: Gummerus, 1991. 23. maaliskuuta – Japanilaiset valloittivat Andamaanit. 26. maaliskuuta – Juutalaisten joukkokuljetukset Auschwitzin keskitysleirille alkoivat. Ensimmäiset vangit tuotiin leirille Slovakiasta ja miehitetystä Ranskasta. 28. maaliskuuta – Operaatio Sotavaunut: Brittikommandot tuhosivat saksalaisten miehittämän St. Nazairen kuivatelakan Ranskassa. 28. maaliskuuta – Suomalaiset valtasivat Suursaaren. Tytärsaari vallattiin pari päivää myöhemmin 30. maaliskuuta. 31. maaliskuuta – Joulusaaren taistelu alkoi, kun japanilaiset valtasivat Joulusaaren. Varuskunnan intialaisten sotilaiden noustua kapinaan brittiläisiä upseereitaan vastaan taisteluja ei käyty. Vara-amiraali Shōji Nishimuran lippulaiva, kevyt risteilijä Naka vaurioitui kuitenkin yhdysvaltalaisen sukellusvene USS Seawolfin ampumista torpedoista.
Huhtikuu–kesäkuu 1. huhtikuuta – Valtion tiedoituslaitoksen tarkastusjaosto antoi suomalaisten sanomalehtien päätoimittajille lähettämässään kirjeessä ohjeet siitä, miten Saksasta oli kirjoitettava. Muun muassa Saksan toimintaa sen miehittämillä alueilla ei saanut arvostella. 2. huhtikuuta – Suomi siirtyi ensimmäistä kertaa kesäaikaan. Käytäntöä ei kuitenkaan jatkettu seuraavana vuonna. 5. huhtikuuta − Japani pommitti Colombon kaupunkia Ceylonissa. 9. huhtikuuta – Viimeiset yhdysvaltalais- ja filippiiniläisjoukot antautuivat japanilaisille Bataanin niemimaalla Pohjois-Filippiineillä. "Bataanin kuolemanmarssi" alkoi. 11. huhtikuuta – Venäläiset aloittivat suurhyökkäyksen kelirikkoisella Syvärin rintamalla Šemenskin ja Pertjärven välisellä alueella. Suomalaiset saivat hyökkäävän rykmentin motitettua Pertjärvellä ja motti antautui 18. huhtikuuta. Venäläisten tappiot olivat noin 14 000 miestä ja suomalaisten 2 165 miestä joista kaatuneita oli 440. 18. huhtikuuta − Yhdysvaltalaiset lentotukialukselta lähteneet pommikoneet pommittivat Tokiota. 24. huhtikuuta – Venäläiset aloittavat suurhyökkäyksen Kiestingin pohjoispuolella. Suomalaiset ja saksalaiset joukot saivat hyökkäyksen torjuttua taisteluissa jotka jatkuvat toukokuun lopulle saakka. 24. huhtikuuta – Juutalaisilta kiellettiin Saksassa julkisten liikennevälineiden käyttö. 30. huhtikuuta − Äänislinnan Teatteri avattiin. Avajaisnäytäntönä oli Valentinin (Ensio Rislakki) kirjoittama ja Oke Tuurin ohjaama näytelmä Tapahtui kaukana. 4.–8. toukokuuta – Korallimeren taistelu, toinen suuri lentotukialusten välinen taistelu ja ensimmäinen, jossa taistelevat laivastot eivät olleet näköetäisyydellä toisistaan. 6. toukokuuta – Viimeiset yhdysvaltalaisjoukot antautuivat Filippiineillä. 8. toukokuuta – Srilankalaiset sotilaat aloittivat Kookossaarilla epäonnistuneen kapinan brittejä vastaan. Kapinan johtaja Gratien Fernando ja kaksi muuta kapinallista teloitettiin.
10. toukokuuta – Marsalkka Mannerheim myönsi Suomen äideille vertauskuvallisesti vapaudenristin. 12. toukokuuta – 28. toukokuuta – Toinen Harkovan taistelu: Neuvostoarmeija aloitti suurhyökkäyksen Itä-Ukrainassa Timošenkon viiden armeijan vahvuisella kaakkoisrintamalla. Neuvostoliitto menetti lopputuloksena neljännesmiljoonan joukkoja ja 1200 panssarivaunua. 12. toukokuuta − Kaasukammiot otettiin käyttöön Auschwitzin keskitysleirissä. 18. toukokuuta − Ruotsalainen oopperalaulaja Jussi Björling piti konsertin Kansallisteatterissa. Konsertin tuotto lahjoitettiin suomalaisille sotainvalideille. 19. toukokuuta − Merenkulkuneuvos Antti Wihuri ja hänen puolisonsa Jenny Wihuri perustivat nimeään kantavan rahaston ja lahjoittivat sen peruspääomaksi 31 miljoonaa markkaa. Rahaston tehtäväksi he määrittelivät Suomen henkisen ja taloudellisen viljelyn sekä "nykyoloissa" maan jälleenrakennuksen tukemisen. 30.−31. toukokuuta − RAF:n ensimmäinen tuhannen pommikoneen hyökkäys Kölniin, iskun suunnitteli kenraali Arthur "Bomber" Harris. 4.–7. kesäkuuta – Midwayn taistelu. 4. kesäkuuta – Carl Gustaf Emil Mannerheim täytti 75 vuotta, ja presidentti Risto Ryti myönsi hänelle Suomen marsalkan arvonimen. Adolf Hitlerin vieraili Immolassa onnittelemassa marsalkkaa. 5. kesäkuuta – Valtion tiedoituslaitos lähetti sanomalehtien päätoimittajille kirjeen, jonka mukaan lehtikirjoituksissa oli korostettava Hitlerin vierailun olleen kunnianosoitus Suomen sodalle sekä Suomen poliittiselle ja sotilaalliselle johdolle. 10. kesäkuuta – SS ja Gestapo polttivat Lidicen kylän Tšekissä kostoksi Reinhard Heydrichin murhasta. Kaikki aikuiset miehet ammuttiin, naiset lähetettiin keskitysleirille ja ei-arjalaiset lapset tuhoamisleirille Chełmnoon. 27. kesäkuuta − Marsalkka Mannerheim vieraili Hitlerin päämajassa Sudenpesässä vastavierailuna Hitlerin kesäkuun alussa tekemälle Suomen-matkalle. Hitler ei vaatinut Suomelta aktiivisempaa osallistumista sotatoimiin Neuvostoliittoa vastaan. Mannerheim palasi Saksasta Suomeen seuraavana päivänä. 28. kesäkuuta – Saksalaisten kesäoffensiivi, Operaatio Sininen eli Fall Blau, alkoi Etelä-Venäjällä kohti Kaukasiaa, Volgaa ja Stalingradia. 30. kesäkuuta – Juutalaisten koulut suljettiin Saksassa.
Heinäkuu–syyskuu 1.–27. heinäkuuta – Ensimmäinen El Alameinin taistelu. 11. heinäkuuta – 18. elokuuta – Puutoisten sissiprikaati teki epäonnistuneen hyökkäyksen suomalaisten selustaan. Yli kuukauden kestäneiden taistelujen jälkeen retkeltä palasi 120 partisaania 638:sta retkelle lähteneestä. 16. heinäkuuta – Pierre Lavalin Vichyn Ranska kokosi 13 000–20 000 juutalaista Vél d’Hiv’lle. 16. heinäkuuta – Yhdysvaltain hallitus päätti sulkea kaikki Yhdysvaltain edustustot Suomessa elokuun alussa. 18. heinäkuuta – Ensimmäinen Messerschmitt Me 262:n koelento suihkumoottoreilla. 19. heinäkuuta – Atlantin taistelu: Karl Dönitz määräsi sukellusveneet vetäytymään Yhdysvaltain rannikolta saattueiden vuoksi. 19. heinäkuuta – Heinrich Himmler määräsi kuljetukset ghetoista kuolemanleireille aloitettaviksi.