pienoiskuva|upright|Emil Genetz

Karl Emil Moritz Genetz (24. lokakuuta 1852 Impilahti – 1. toukokuuta 1930 Helsinki) oli suomalainen kansallisromanttisen taidemusiikin säveltäjä, laulaja ja opettaja.Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899Emil Genetz, Aamulehti, 03.05.1930, nro 117, s. 8, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 03.05.2025 Emil Genetz oli runoilija Arvid Genetzin veli.

Elämä Nuoruus Emil Genetzin vanhemmat olivat kruununvouti Karl Johan Gabriel Genetz ja Laura Charlotta Johanna Ferrin. Hän syntyi Impilahdella vuonna 1852 ja kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin yksityislyseosta vuonna 1870. Hän opiskeli Helsingin yliopistossa lakia ja kemiaa vuoteen 1874 saakka, jolloin hän pääsi laulajaksi Suomalaiseen Oopperaan. 1870-luvulla Genetz soitti viulua Ylioppilaskunnan Soittajissa. Valtion stipendin avulla hän opiskeli musiikkia ja näyttämötaidetta Dresdenin konservatoriossa 1875–1877.

Opettajana Genetz työskenteli saksan, ranskan ja venäjän opettajana Hämeenlinnan normaalilyseossa 1880–1887, Helsingin normaalilyseossa 1887–1889 ja Haminan kadettikoulussa 1889–1903 tämän koulun lakkauttamiseen saakka. Samaan aikaan hän oli myös mukana perustamassa Haminan suomalaista yhteiskoulua ja toimi sen rehtorina 1894–1896. Vuonna 1904 hän muutti Helsinkiin ja toimi Helsingin yliopistossa lausunnanopettajana ja Kansallisteatterin oppilaskoulun johtajana. Genetz oli Kansallisteatterin johtokunnan jäsenenä ja varapuheenjohtajana vuosikymmenen ajan.

Musiikki Vokaalisäveltäjä Emil Genetzin musiikki on kansallismielistä ja -romanttista. Hän on säveltänyt noin 50 vokaalisävellystä, lähinnä kuoromusiikkia, useimmat mieskuorolle. Monet Genetzin teoksista kuten Terve, Suomeni maa!, Karjala ja Herää Suomi! kuuluvat mieskuorojen perusohjelmistoon. Sanoittajana on usein toiminut veli Arvid Genetz, kirjailijanimeltään Arvi Jännes.

Herää Suomi! kilpaili 1880-luvulla Maamme-laulun kanssa asemasta Suomen kansallislauluna.

Genetz sävelsi vuoden 1898 Kymenlaakson maakuntajuhlille ensimmäisen "Kymenlaakson laulun", jota käytettiin maakuntalauluna vuoteen 1903 asti.

YL:n sävellyskilpailu Genetz otti osaa Ylioppilaskunnan Laulajien vuonna 1894 järjestettyyn sävellyskilpailuun liedertafeltyylisellä Hakkapeliitat-marssilla. Kilpailuun otti osaa myös Genetzin entinen oppilas Jean Sibelius nykyisellä mieskuoroklassikolla Rakastava. Genetz voitti kilpailun, ja Sibelius jäi toiseksi. Genetz oli Ylioppilaskunnan Laulajien ja Suomen Laulun kunniajäsen.

Teokset

Mieskuorolle Hakkapeliitta (san. Arvi Jännes, _osaksi G. Moser’in mukaan_), c.1894 Herää Suomi! (san. Arvi Jännes), c.1881 I, i, illall’ (suomal. kansanlaulun muodostelma), 1880/81 Karjala (san. Arvi Jännes), 1890 Kehtolaulu (_Tuudin tultukkaani_), sovitus naiskuoroteoksesta, c.1909 Lemmenkukka (san. Uno von Schrowe), 1881 Metsänhartaus (Waldandacht) (saksaksi Heinrich Wenzel, suom. P. J. Hannikainen), c.1875–77 Mieslaulu (san. J. H. Erkko), heinäkuu 1900 Minun kultani kaukana kukkuu (sov. suomal. kansanlaulusta), c.1881 Minun kultani kaunis on (sov. suomal. kansanlaulusta), c.1880 Missä kukka, siellä kesä = Miniatyyri, sovitus naiskuoroteoksesta, c.1909 Suomen valta, sovitus sekakuoroteoksesta, c.1912 Suruisena (san. P. J. Hannikainen), mieskuorolle, c.1886 S. V. R. Virkamiesyhdistyksen Itäisen Haaraosaston Lippumarssi, c.1917–1918 Terve, Suomeni maa! (san. P. J. Hannikainen), 1884 Venehellä soudan (sov. kansanlaulusta), c.1914 Viihdytys (san. Rafael Laethén), c.1892 Voi, jos ilta joutuisi (sov. suomal. kansanlaulu), c.1897

Naiskuorolle Ah, mikä taitaa (sov. suomal. kansanlaulu), c.1888–1916 Ave Maria, c.1875–77 Fridens land, sovitus sekakuoroteoksesta _Rauhan maa_, c. 1922 Kehtolaulu (_Nuku, nuku mun ystävän'_), c.1881 Kehtolaulu (_Tuudin tultukkaani_) (kansansävelen muodostelma, san. Olli Vuorinen), c.1899 Metsänhartaus, sovitus mieskuoroteoksesta, c.1896 Missä kukka, siellä kesä (san. J. H. Erkko), c.1906 Muistokirjan lehti (_Es wind das Bild der Kindheitstage_), 1884 Niinipuun kukkiessa (san. Rafael Laethén), c.1881 Orvon laulu (_Oon kuin pikkunen lintunen), (sov. kansanlaulu), c.1906 Skades klagan (Elinan valitus) (sov. ruotsal. kansanlaulu), c.1899 Tanssituvassa, (sov kansansävelmä, san. Olli Vuorinen), c.1901 Tuomen alla (san. Aino Suonio), c.1900

Sekakuorolle Ah, mun rakas lintusen' (sov. suomal. kansanlaulu), c.1898 Haminan raittiusyhdistyksen marssi (san. Olli Vuorinen), 1903 Herää Suomi!, sovitus mieskuoroteoksesta 1906 Hyljätyn valitus (suomal. kansanl. muodostelma), c.1912 Illansuussa, (san. V. A. Koskenniemi), c.1914 Joulutervehdys (_Terve tultuas, joulu_), c.1898–1900 Karjala, sovitus mieskuoroteoksesta, c.1893 Koululaulu (san. Alli Nissinen), c.1925 Kyminlaakson laulu, c.1888–1898 Käköä kuullessa (suomal. kansanlaulun muodostelma), c.1898 Minun kultani kaukana kukkuu (sov. suomal. kansanlaulusta), c.1922 Nouskaa nuoret, c.1905 Olin minä poika nuori (sov. suom. kansanlaulu), c.1887 Rannalla istuja (sov. kansanlaulu), c.1918 Rauhan maa (In’s stille Land, Fridens land) (san. Johann Gaudenz von Salis-Seewis; suomentaja ei tiedossa, mahdollisesti Taavi Hahl; ruotsiksi Ernst V. Knape), c.1880 Suomen valta (san. August Ahlqvist), 11.11.1905 Terve, Suomeni maa!, sovitus mieskuoroteoksesta, c.1906 Väennosto (san. Olli Vuorinen), c.1908 Värmlandsvisan (sov. ruotsal. kansanlaulu), s.a.

Lauluäänelle Herää Suomi!, sovitus yksiääniselle sekaköörille pianonsäestyksellä, 1906 Karjalan vahti, pianonsäestyksellä, 1918 Kedon ruusulle (san. Rafael Laethén), pianonsäestyksellä, c.1876 Minä tyttö yksinään (ssov. suomal. kansanlaulusta)), pianonsäestyksellä, c.1887 Syys-yönä (Heinrich Heine; suomentaja tuntematon, mahdollisesti P. J. Hannikainen), pianonsäestyksellä, c.1887 Sä olet mun (Du är dock min) (san. Teräs alias Johan Kristian Svanljung, ruots. Nino Runeberg), pianonsäestyksellä, c.1889

Pianolle Improptu (Vaikutelma v:lta 1874), c.1874/1875

Viululle ja pianolle Kehtolaulu (Berceuse), c.1921

Sovitukset muiden säveltäjien teoksista Melodia, sov. viululle ja pianolle (säv. tuntematon, säestyksen tehnyt EG), 1921 Toivioretki Kevlariin, sov. naiskuorolle, (säv. Martin Wegelius sekakuorolle), c.1888

Lähteet

Aiheesta muualla

Seija Lappalainen, Emil Genetz, Biografiasampo.fi (vapaasti luettava)

Luokka:Suomalaiset taidemusiikin säveltäjät Luokka:Fennistit Luokka:Impilahti Luokka:Vuonna 1852 syntyneet Luokka:Vuonna 1930 kuolleet