Lipputangon nuppi on Lapinlahden Lintujen kappale vuodelta 1985. Mikko Kivisen sanoittama ja Ari Kettusen säveltämä humoristinen laulu kertoo tosipohjaisen tarinan sukujuhlista, joissa isoisän päähän putosi hänen itse veistämänsä lipputangon nuppi. ”Lipputangon nuppi” julkaistiin singlenä yhtyeen esikoisalbumilta ja muodostui yhtyeen ensimmäiseksi hittikappaleeksi.
Kuvaus kappaleesta ”Lipputangon nuppi” on runsaat kaksi- ja puoliminuuttinen kappale, jonka päämelodiaa soittaa Ari ”Arvid” Kettunen pianolla C-duurista. Mikko Kivisen laulamia säkeistöjä on viisi. Niissä kerrotaan Kivisen isoisän 70-vuotisjuhlien valmisteluista ja tämän tekemästä lipputangon nupista, joka juhlien aikana putosi veistäjänsä päähän. Viidennen säkeistön jälkeen säestys taukoaa ja Kivinen esittää pitkän monologin, jossa vakuuttaa tarinan olevan totta ja kertoo varhaislapsuutensa olleen vaikea, sillä hän joutui viettämään sen Orimattilassa laiskan ja pahantahtoisen isoäitinsä armoilla – ”isoisässäkään ei ollut pahemmin kehumista, joten vahinko ettei hänelle käynyt sen pahemmin”. Puheosuutta seuraa vielä viimeinen kertosäe.
Tausta Kivinen liittyi Lapinlahden Lintuihin syksyllä 1983. Hän lauloi yhtyeessä ja soitti alkuaikoina myös kontrabassoa.Rossi 2023, s. 61. ”Lipputangon nuppi” oli hänen ensimmäisiä sanoituksiaan. Kivinen kirjoitti tekstin 15 minuutissa, ja Kettusella kului sen säveltämiseen toiset 15 minuuttia.Rossi 2023, s. 63.
Laulun tarina perustuu tositapahtumiin. Kivisen isoäidin 70-vuotissyntymäpäivää vietettiin Korpilahdella vuonna 1970, ja samalla järjestettiin häät.Lyytinen 2003, s. 114. Kivisen isoisä oli veistänyt juhlia varten hienon puisen lipputangon nupin, jota juhlissa ihasteltiin. Huonosti kiinnitetty nuppi kuitenkin putosi kesken juhlien ja osui isoisää takaraivoon. Aikuiset juhlavieraat olivat tapahtuneesta järkyttyneitä, mutta 13-vuotias Kivinen piti sitä hulvattoman hauskana. ”Lipputangon nupin” sanoituksessa on joitakin poikkeamia todellisuudesta. Korpilahden sijaan Kivinen sijoitti tarinan Orimattilaan ja muutti isoäidin syntymäpäivät isoisän juhliksi. Kappaleessa 114 senttimetriä pitkäksi ja hirviömäiseksi mainittu isoäitiRossi 2023, s. 63–64. oli todellisuudessa ”jotain 150 senttiä ja ihan mukava ihminen”.
Kun Kivisen isoäiti täytti 90 vuotta, Kivinen esitti kappaleen juhlissa muuttaen sanoja niin, että isoäitiä kehuttiin. Isoäiti totesi laulun jälkeen Kiviselle, että olisi mieluummin kuullut alkuperäiset sanat.
Julkaisu
Lapinlahden Lintujen ensimmäinen albumi äänitettiin tammikuussa 1985. Äänitykset tehtiin Finnvox-studiolla. Tuottajana toimi Pedro Hietanen ja äänittäjänä Risto Hemmi. Hietanen antoi yhtyeen valita äänitettävät kappaleet, mutta ”Lipputangon nuppi” oli yksi raidoista, joita hän toivoi mukaan albumille.Rossi 2023, s. 86–89. Kappaleesta äänitetty demo oli aiemmin vaikuttanut ratkaisevasti siihen, että Hietanen vakuuttui Lapinlahden Linnuista ja tarjosi näille levytyssopimusta.Rossi 2023, s. 84. Studioversio äänitettiin yhdellä konserttitilannetta jäljittelevällä otolla, sillä Kivisen esitys perustui improvisoituun tajunnanvirtaan, jota ei voinut luontevasti äänittää lyhyemmissä pätkissä.Rossi 2023, s. 92.
Albumin valmistuttua kappale ”Lipputangon nuppi” julkaistiin myös singlenä, sillä konserteissa se oli erottunut yleisön suosimana kappaleena.Rossi 2023, s. 91. Se sai paljon radiosoittoa ja muodostui Lapinlahden Lintujen ensimmäiseksi hitiksi.Rossi 2023, s. 63, 91. Listoille se ei kuitenkaan noussut.
Singlen B-puolena oli ”Sisäinen ahdistus”, jonka sanoittaja Jami Hyttinen tunsi yhtyeen jäsenet Ylioppilasteatterista. Hyttinen ei koskaan liittynyt Lapinlahden Lintujen viralliseksi jäseneksi.Lyytinen 2003, s. 35–37.
”Lipputangon nuppi” pysyi konserttien ohjelmistossa Lapinlahden Lintujen toiminnan loppuun saakka.Rossi 2023, s. 93. Vuoden 2002 kokoelma-albumilla Kaikkien aikojen parhaat julkaistiin kappaleesta uudelleen äänitetty versio, jonka laulaa Timo Eränkö. Kivinen ei kokoelman julkaisun aikoihin ollut yhtyeen jäsen.Rossi 2023, s. 243.
Levyraati
”Lipputangon nuppi” esitettiin MTV3-kanavalla Levyraati-ohjelmassa. Esitystä varten kappaleesta tehtiin musiikkivideo, joka Erängön idean mukaisesti koostui still-kuvista.Rossi 2023, s. 95. Rumpali Jan Noposen mukaan ”Linnut teki siihen aikaan kaiken kummallisesti. – – Kun kerran tehtiin video ja kerrankin oli siis liikkuvaa kuvaa käytössä, niin sitten seisotaankin stilleinä!”Lyytinen 2003, s. 34. Ari Kettunen on pitänyt musiikkivideota ”säälittävänä tekeleenä”, jota ei kuitenkaan kannata häpeillä.
Ohjelmassa ”Lipputangon nuppi” sai 24 pistettä 50 mahdollisesta. Irmeli Puisto antoi 6 pistettä kymmenestä, Martin Brushane 1 pisteen, Klaus Järvinen 5 pistettä, Nisa Soraya 9 pistettä ja Jörn Donner 3 pistettä. Kehuja sai lähinnä Kivisen tulkinta ja varsinkin omaelämäkerrallinen puheosuus. Donner kommentoi kappaletta: ”Minä annan nämä pisteet laulajalle siitä, etä se yritti, mutta muutenhan tällä ei ole musiikkia juuri nimeksikään. – – Kyllä tällainen itsestään kuolee.” Nisa Soraya sen sijaan innostui hyräilemään kappaleen melodiaa ja kertoi saaneensa sen kuuntelemisesta ”Rukatunturi-olon”.
Claude Debussyn Chevaux de bois
Helsingin Sanomissa kirjoitettiin marraskuussa 2018 ”Lipputangon nupin” melodian samankaltaisuudesta Claude Debussyn Ariettes oubliées -laulusarjan neljännen osan Chevaux de bois kanssa. Sävellysten yhtäläisyyksistä oli internetissä keskusteltu aiemminkin. Kivisen mukaan lainaus on varmasti tahaton eikä plagiaatti. Kettunen ei Kivisen mukaan ollut klassisen musiikin harrastaja. Kettunen kommentoi myöhemmin, että kyse oli yhteensattumasta.Rossi 2023, s. 91–92.
Kappaleet A-puoli
B-puoli
Lähteet
Viitteet
Luokka:78.85 Viihdemusiikki Luokka:Vuoden 1985 kappaleet Luokka:Lapinlahden Lintujen kappaleet