Thessalia () eli Thessalian alue (Περιφέρεια Θεσσαλίας, Periféreia Thessalías) on yksi Kreikan aluehallinnon kolmestatoista alueesta sekä yksi maan historiallis-maantieteellisistä alueista. Se kuuluu Thessalian ja Keski-Kreikan hajautetun hallinnon alueeseen ja sen pääkaupunki on Lárisa.

Thessalia sijaitsee Manner-Kreikan itäosassa, Keski-Kreikan, Epeiroksen ja Makedonian sekä Egeanmeren välissä. Sen pinta-ala on neliökilometriä ja väkiluku (2021).

Maantiede

Thessalia käsittää alueen Manner-Kreikan itäosassa idänpuolisen Egeanmeren ja lännenpuolisen Píndos-vuoriston välissä. Sen pohjoispuolella sijaitsee kreikkalainen Makedonia ja eteläpuolella Keski-Kreikan itäosat. Thessalia koostuu kahdesta laajasta tasangosta, läntisestä Thessalian tasangosta eli Tríkalan tasangosta () ja itäisestä Thessalian tasangosta eli Lárisan-Týrnavoksen tasangosta (589 km²). Läntinen tasanko on Kreikan suurin yksittäinen tasankoalue. Tasangot erottaa niiden välillä oleva kukkulajono.

pienoiskuva|vasen|pysty=1.1|Thessalian tasankoa, vuoria ja Pineiós-joki. Kreikan korkein vuori Ólympos () sijaitsee alueen pohjoisosassa Thessalian ja Makedonian rajalla. Itäosaa hallitsee eteläinen Píndos-vuoristo, jonka korkeimmat huiput Thessalian ja Epeiroksen rajalla ovat Kakardítsa () ja Lákmos (). Thessalian eteläosassa sijaitsee Óthrys-vuori ja itäosassa rannikolla Óssa- ja Pílio-vuoret. Píndokseen kuuluva Metéoran luontoalue, joka tunnetaan myös luostareistaan, sijaitsee Thessaliassa Kalampákan lähellä. Thessalian ja Makedonian välisenä tärkeimpänä kulkuväylänä on aina toiminut Témpin sola Ólympos- ja Óssa-vuorten välissä.

Thessalian tasangot ovat alueen tärkeimmän ja pisimmän joen Pineióksen (205 km) ja sen sivujokien valuma-aluetta. Sivujoista pisin on Enipéas (84 km). Merkittävimmät järvet ovat tekojärvet Plastíras ja Smókovo. Alueella ei ole enää nykyisin suuria luonnonjärviä, mutta osa tasangosta on muinoin ollut järveä.

Kaakkoisosassa Thessaliaan kuuluu Pílion niemimaa, joka rajaa Pagasitikóslahden Egeanmerestä. Niemimaan itäpuolella sijaitsevat Thessaliaan luetut Pohjoisten Sporadien pohjoisimmat saaret, joista suurimmat ovat lännestä itään Skiáthos, Skópelos ja Alónnisos. Saariryhmän pääsaarista eteläisempi Skýros ei kuulu Thessaliaan.

Thessalian suurimmat kaupungit ovat Lárisa ( asukasta vuonna 2021), Vólos (), Tríkala (), Kardítsa (), Néa Ionía () ja Týrnavos () (vuonna 2021).

Alueyksiköt ja kunnat

Vuoden 2011 alusta lähtien alue on jaettu alueyksiköihin ja kuntiin seuraavasti:

pienoiskuva|Kámpoksen tasankoa, antiikin Histiaiotiin aluetta. pienoiskuva|Pineiós-jokea Témpin solassa. pienoiskuva|Vóloksen kaupunki Pílio-vuorelta nähtynä. pienoiskuva|Gónnoin kylä.

Alueyksikkö Kunta Väkiluku (2021) Lárisanalueyksikkö Lárisa Agiá Elassóna Fársala Kilelér Témpi Týrnavos Yhteensä: Kardítsanalueyksikkö Kardítsa Argithéa Límni Plastíra Mouzáki Palamás Sofádes Yhteensä: Magnesianalueyksikkö Vólos Almyrós Nótio Pílio Rígas Feraíos Zagorá-Mourési Yhteensä: Sporadienalueyksikkö Skiáthos Alónnisos Skópelos Yhteensä: Tríkalanalueyksikkö Tríkala Farkadóna Metéora Pýli Yhteensä: Yhteensä:

Historia Antiikki

Thessalia on Kreikan historiallisena maakuntana peräisin antiikin ajalta. Tuolloin sitä asuttivat alueen valloittaneet thessalialaiset sekä monet jo varhemmin seudulla asuneet heimot. Antiikin ajan Thessalia jakaantui useaan alueeseen, joista tärkeimmät olivat Thessaliotis, Pelasgiotis, Histiaiotis ja Fthiotis. Alueet muodostivat Thessalian liiton, joka yhdistyi usein sodan aikana, mutta oli muulloin välillä löyhempi. Sen vahvoja kaupunkeja olivat eri aikoina muun muassa Larissa, Farsalos ja Ferai, jotka sotivat usein keskenään liitosta huolimatta.

pienoiskuva|pysty=1.6|Antiikin aikaisen niin kutsutun Larissan ensimmäisen teatterin rauniot nykyisessä Lárisassa. Thessalia oli aristokraattis-oligarkisten maanomistajasukujen hallitsemaa aluetta, eikä siellä ollut samanlaista laajaa tasa-arvoisten kansalaisten luokkaa kuin muualla Kreikassa. Alue tunnettiin maanomistajien vauraudesta sekä hevosistaan ja ratsuväestään.

Thessalia tuli Makedonian valtakunnan alaisuuteen Filippos II:n valloittamana vuonna 352 eaa. Rooman valtakunta sai sen valtaansa Kynoskefalain taistelun vuonna 197 eaa. myötä. Roomalaisella kaudella Thessalia nautti muodollisesti vapaasta asemasta. Viimeistään 300-luvulta jaa. lähtien alue muodosti oman provinssinsa, Thessalian provinssin.

Myöhempi historia pienoiskuva|pysty=1.6|Metéoran luonnonnähtävyys ja luostarialue Píndos-vuoristossa Kalampákassa.

Rooman valtakunnan jakaantuessa Thessaliasta tuli muun Kreikan tavoin osa itäistä Bysantin valtakuntaa. 600-luvulta lähtien aluetta valloittivat slaavit, saraseenit, bulgaarit ja normannit. 1100–1200-luvuilla Thessalian valloittivat valakit, ja tämän vuoksi se tunnettiin nimellä Suuri Valakia (Suuri Vlakhia, Megale Vlakhia). 1300-luvulla alueen valloittivat puolestaan katalaanit ja serbit. Serbit tekivät Tríkalasta alueen hallintokeskuksen. Metéoran luostarialue sai alkunsa 1300-luvulla.

Turkkilainen Osmanien valtakunta valtasi Thessalian vuonna 1394. Osmanivallan aikana alueen keskus säilyi Tríkalassa. Piispa Dionýsios Skylósofos yllytti ensimmäisenä 1600-luvulla thessalialaisia kapinaan osmaneja vastaan. Kreikan itsenäistymisen jälkeen 1800-luvun alkupuolella kreikkalaiset aloittivat taistelun myös Thessalian yhdistämisestä Kreikkaan. Pääosa Thessaliasta liitettiin Kreikkaan vuonna 1881, kun turkkilaiset luovuttivat alueet Berliinin sopimuksella Venäjän–Turkin sodassa kärsimänsä tappion jälkeen. Thessalian pohjoisosa Témpistä pohjoiseen liitettiin Kreikkaan ensimmäisen ja toisen Balkanin sodan vuosina 1912–1913 jälkeen solmitussa Bukarestin rauhassa vuonna 1913.

Osmanien lähtö aiheutti Thessaliassa maanomistusongelmia ja yhteiskunnallisia levottomuuksia, sillä maanomistus jäi harvojen kreikkalaisten käsiin. Alueen maat jaettiin uusiksi väestölle 1930-luvulla.

Lähteet

Aiheesta muualla

Περιφέρεια Θεσσαλίας. Thessalian alueen kotisivu.

*