Georgian sota (myös Venäjän–Georgian sota) oli elokuun 2008 ensimmäisellä puoliskolla Georgian sotavoimien ja eteläossetialaisten separatistien, abhasialaisten separatistien sekä Venäjän joukkojen välillä käyty sota. Vuonna 1991–1992 alueella oli käyty Etelä-Ossetian sota.
Sota alkoi 1. elokuuta 2008 kun Venäjän tukemat mutta kansainvälisesti tunnustamattomat osseettiseparatistit alkoivat tulittaa georgialaisia kyliä kranaateilla. Ossetian tykistöhyökkäykset rikkoivat vuoden 1992 tulitaukosopimusta. 7. elokuuta 2008 Georgian armeija lähetettiin estämään nämä tuli-iskut ja palauttamaan järjestys Etelä-Ossetiassa. Georgialaiset etenivät Tskhinvalin kaupunkiin, joka kuuluu Šida Kartlin hallintoalueeseen Georgiassa. Tskhinvali on ollut separatistinen alue vuodesta 1992.
Venäjän joukot pääsivät laittomasti Etelä-Ossetiaan ennen Georgian sotilasoperaatiota. Venäjä syytti Georgiaa "aggressioista (väkivaltaisuuksista) Etelä-Ossetiaa kohtaan", ja käynnisti laajan skaalan maa-, ilma- ja meri-invaasion Georgiaan 8. päivä elokuuta ilmoittaen, että kyseessä on operaatio Georgian rauhaanpakottamiseksi (операция по принуждению Грузии к миру). Hyökkäys karkotti georgialaisjoukot Tskhinvalista ja ympäröiviltä kukkuloilta sekä otti hallintaansa Gorin ympäristöineen suoja-alueeksi osittain sen jälkeen, kun Georgian armeija oli käytännössä luopunut taistelusta ja vetäytynyt kymmeniä kilometrejä 20 kilometrin päähän Tbilisistä.
Venäjän silloinen presidentti Dmitri Medvedev ilmoitti sotilasoperaation päättämisestä 12. elokuuta. Euroopan unioni ja Etyj laativat tulitaukosopimuksen, jonka Georgia allekirjoitti 15. elokuuta ja Venäjä 16. elokuuta.
EU:n tilaama, lähes 1200-sivuinen raportti on kattavin selvitys sodasta. Sen mukaan Georgia aloitti sodan, mutta se tapahtui Venäjän pitkään jatkuneen provokaation jälkeen. Brysselissä 2009 julkistettu raportti pitää sekä Venäjää että Georgiaa syypäinä vuoden 2008 elokuussa käytyyn sotaan.
Myöhemmin Venäjä on kiristänyt otettaan kapinallismaakunnista. Venäjä ja Etelä-Ossetian vallanpitäjät solmivat maaliskuussa 2015 sopimuksen, joka yhdisti kapinallismaakunnan turvallisuusjoukot, armeijan ja tullin Venäjän vastaaviin elimiin. Vastaava sopimus Abhasian johtajien kanssa solmittiin 2014. Lisäksi Georgia on syyttänyt Venäjää maa-alueensa haltuunottamisesta. Georgian ja EU:n tarkkailijoiden mukaan venäläiset rajavartijat siirsivät 2015 kapinallismaakunta Etelä-Ossetian rajapylväitä useita satoja metrejä syvemmälle Georgian maaperälle ottaen haltuunsa pätkän tärkeää öljyputkea. http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000002839225.html , Venäjä hivutti rajaa Georgian kapinamaakunnassa – otti pätkän tärkeää öljyputkea
Tausta
Osseetit ovat etninen ryhmä, joka asuu Kaukasuksella. Osseetit asuvat alueella, joka ulottuu nykyisen Venäjälle kuuluvaan Pohjois-Ossetian maakuntaan ja Georgiaan kuuluvaan Etelä-Ossetian alueeseen. Etelä-Ossetian asukkaista on noin kolmannes etnisiä georgialaisia.
Alueen konfliktit alkoivat vuonna 1991. Etelä-Ossetian sodassa vuosina 1991–1992 sai surmansa arviolta 2 000 ihmistä. Konfliktin seurauksena alueen georgialaisia muutti muualle Georgiaan.Pekka Visuri: Georgian konfliktin nopea kärjistyminen yllätti. Mielipidekirjoitus Turun Sanomissa 15.8.08 Aselepo solmittiin vuonna 1992. Aselepoa valvomaan perustettiin Venäjän ja Georgian yhteinen rauhanturvaoperaatio, johon osallistui 500 rauhanturvaajaa Venäjältä, Pohjois-Ossetiasta ja Georgiasta kustakin.
Vuonna 2004 Georgian presidentiksi valittiin Kiovan valtionyliopistossa ja Yhdysvalloissa opiskellut Mikheil Saakašvili. Hän oli luvannut palauttaa Georgian reuna-alueet takaisin maansa tosiasialliseen valvontaan, missä ne eivät ole olleet 1992 jälkeen, mitä varten Georgia alkoi varustautua Yhdysvaltain, Israelin ja Ukrainan tuella. Valtion varoista huomattava osa kohdistettiin varustautumiseen. Syksyllä 2006 Georgia pidätti venäläisiä upseereita syytettyinä vakoilusta. Venäjä käynnisti painostuskampanjan, jossa boikotoitiin georgialaisia tuotteita.
Mikheil Saakašvili ehdotti Etelä-Ossetialle autonomiaa Georgian sisällä, mutta 99 prosenttia eteläossetialaisista hylkäsi ehdotuksen epävirallisessa äänestyksessä marraskuussa 2006. Äänestystulos tarkoitti vaatimusta täydestä itsenäisyydestä.
Tämän jälkeen Venäjän ja Georgian suhteet hieman lieventyivät. Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov saapui tammikuussa 2008 Saakašvilin toisen kauden virkaanastujaisiin. Jännitteet alkoivat uudelleen helmikuussa, kun Kosovo julistautui itsenäiseksi.
Huhtikuussa sotilasliitto Nato hylkäsi Georgian jäsenyyshakemuksen Bukarestin kokouksessa.. Georgian ja Ukrainan Nato-jäsenyysprosessin jatkumisen estivät Ranska ja Saksa. Georgian pyrkimys Naton jäseneksi ärsytti Venäjää, joka vastaavasti lähensi suhteitaan separatisteihin Abhasiassa ja Etelä-Ossetiassa. Yhdysvallat ja Nato auttoivat Georgian armeijan modernisoinnissa. Heinäkuussa noin tuhat Yhdysvaltain sotilasta koulutti Georgian armeijaa Afganistanin operaatiota varten. Georgia on halunnut Etelä-Ossetiaan venäläisten rauhanturvaajien rinnalle kansainvälisiä rauhanturvaajia.
Heinäkuussa 2008 alkoi Georgiassa kansainvälinen sotaharjoitus Immediate Response 2008. Siihen osallistui tuhat yhdysvaltalaista sotilasta, mikä hermostutti venäläisiä. Harjoituksesta oli päätetty jo ennen kriisiä ja Georgia oli Irakissa Yhdysvaltojen tärkeä liittolainen http://www.reuters.com/article/us-georgia-usa-exercises-idUSL1556589920080715, U.S. troops start training exercise in Georgia
Etelä-Ossetia on julistautunut itsenäiseksi vuonna 1991, mutta tuolloin mikään Yhdistyneiden kansakuntien jäsenvaltio ei tunnustanut sitä. Etelä-Ossetian itsenäisyyden ovat tunnustaneet monet entisen Neuvostoliiton alueella olevat muut yleisesti kansainvälisesti tunnustamattomat alueet sekä Venäjän federaatioon kuuluvat Pohjois-Ossetia-Alania.
Etelä-Ossetialla oli pyrkimyksiä olla osaa Venäjää ja sitä kautta Pohjois-Ossetiaa. Monet omasivat yhä Venäjän passin ja käyttivät Venäjän ruplia. Venäjä maksoi eläkkeitä, sillä Neuvostoliiton aikana työuransa päättäneet olivat Venäjän kansalaisia. Venäjän mukaan jopa puolet Etelä-Ossetian 70 000 asukkaasta on anonut Venäjän federaation kansalaisuutta. Venäjä väitti myös sen sotatoimien syynä olleen suunniteltu suojelemaan omia kansalaisiaan Etelä-Ossetiassa ja se kunnioittaa Georgian alueellista koskemattomuutta. 26. elokuuta 2008 Venäjä kuitenkin tunnusti Etelä-Ossetian ja Abhasian itsenäisyyden.
Vajaa kuukausi ennen taistelujen puhkeamista Georgia oli pitänyt heinäkuussa Immediate Response 2008 (Välitön vastaus 2008) -sotaharjoituksen United States European Commandin tuella ja Venäjä Kaukasuksen raja 2008 -sotaharjoituksen. Kumpikin harjoitus oli säännönmukainen, ja samankaltaisia harjoituksia oli pidetty ennenkin.
Heinäkuussa 2008 Etelä-Ossetia valitti kuitenkin Georgian aktivoituneesta toiminnasta, ja Venäjän federaatio järjesti ylilennon usealla hävittäjälentokoneella Tskhinvalin yläpuolella, mitä Georgia piti ilmatilan loukkauksena. Venäjän federaation ulkoasiainministeriö tunnusti ylilennon, mutta ilmoitti, että toimi oli tarkoitettu viilentämään Tbilisin kuumapäitä.
Ensimmäiset yhteenotot thumb| 250px| Georgialainen tarkka-ampuja tähtää osseetteja Etelä-Ossetiassa Kuusi ihmistä kuoli ja 21 haavoittui Georgian ja Etelä-Ossetian rajalla käydyissä tulitaisteluissa 1.–2. elokuuta 2008.
1. elokuuta eteläossetialaiset separatistit syyttivät Georgian armeijaa kolmen sen joukkojen jäsenen ampumisesta Tskhinvalissa ja kolmen siviilin surmaamisesta kranaatinheitintulella. 2. elokuuta eteläossetialaisia naisia ja lapsia siirrettiin Venäjälle.
Keskiviikkona 6. elokuuta separatistit väittivät tuhonneensa kaksi Georgian panssariajoneuvoa Georgian yrittäessä ottaa haltuunsa tärkeää tietä hallitsevan ylängön. Georgia kielsi menettäneensä ajoneuvoja. Georgian presidentti Mihail Saakašvili määräsi iltapäivällä 6. päivä tulitauon, joka rikkoutui lähes välittömästi. Georgian mukaan osseetit yrittivät hyökätä Avnevin kylään. Separatistit syyttivät Georgiaa Hetagurovon kylän tulittamisesta konekivääreillä, kranaatinheittimillä ja panssarivaunuilla. Georgian yhdentymisministerin Temuri Jakobašvilin mukaan kapinallisjoukot tulittivat kahdeksaa georgialaiskylää ja osseettien mukaan georgialaiset tulittivat tykistöllä pääkaupunki Tskhinvalia ja osseettikyliä.
thumb| BM-21 Ural-375D -alustalla. Georgia toi paikalle runsaasti raskasta aseistusta, muun muassa BM-21-raketinheittimiä. Georgia syytti Venäjän rauhanturvajoukkoja asettumisesta Etelä-Ossetian separatistien puolelle.
Georgian sotatoimet Konflikti alkaa Torstaina 7. elokuuta Georgian presidentti Mikheil Saakašvili ilmoitti kuuden aikaan televisiopuheessaan tulitauosta ja neuvottelujen alkamisesta perjantaina. Noin kello kymmenen illalla Georgian joukot siirtyivät tykistön tukemina Etelä-Ossetian eteläisiin kyliin. Taistelut jatkuivat koko yön Tskhinvalin laitamilla. Etelä-Ossetian joukot kertoivat tuhonneensa yöllä noin 30 Georgian panssaria. Kaupungin väestö pakeni tykistötulta kellareihin. Puhelinyhteydet kaupunkiin katkesivat perjantaina puolen päivän aikoihin. Georgialainen kenraali kuvasi operaatiota "perustuslaillisen järjestyksen palauttamiseksi."
Joidenkin arvioiden mukaan Saakašvili ajoitti hyökkäyksen alun siten, että maailman huomio oli kiinnittynyt Pekingin olympialaisten avajaisiin, joissa suuri osa maailman johtajista, kuten George W. Bush ja Vladimir Putin olivat. IWPR:n Tom de Waal arveli Georgian suunnitelleen valtaavansa Tskhinvalin nopeasti parissa päivässä ja asettuvan sitten puolustamaan asemiaan Venäjän vastaiskulta. Saakašvilinkaan mukaan ajoitus ei ollut sattumaa, mutta hyökkäys oli Venäjän aloittama. Georgian hyökkäystä pidettiin maailmalla tehdyissä analyyseissä yleisesti ottaen hyvin yllättävänä ja epäonnistuneena vetona.Näin kommentoi tutkija Pekka Visuri Ylen Ykkösaamu -radiolähetyksessä 13.8.2008 http://areena.yle.fi/toista?id=1424274
Tulivalmistelu Tskhinvalia vastaan Raketein ja tykistöllä tapahtuneen tulivalmistelun aikana kuoli 12 venäläistä sotilasta ja haavoittui 30. Lisäksi noin 1 000–1 400 Tskhinvalissa asuvan uskotaan kuolleen tai haavoittuneen. Ensimmäisen päivän taisteluissa Tskhinvalissa sai lisäksi surmansa noin sata vapaaehtoista kaupungin puolustajaa, joista suurin osa oli epävirallisten tietojen mukaan tšetšeeneitä.
Venäjän ja Georgian yhteiseen rauhanturvaoperaatioon kuuluvat joukot pyrkivät pitämään asemansa laskematta georgialaisia läpi saaden osakseen panssarivaunujen, panssaroitujen muiden ajoneuvojen ja kranaatinheitinten tulta.
Torstaiyön ja perjantaiaamun aikana Georgian armeija otti haltuunsa viisi osseettien kylää ja piiritti Tskhinvalin.
Kello 11:38 Georgia mobilisoi kaikki joukkonsa. Iltapäivään mennessä georgialaiset joukot olivat vallanneet ilmasuojan turvin Tskhinvalin keskustan.
Perjantaina presidentti Saakašvili sanoi armeijan "vapauttaneen" osan Etelä-Ossetian pääkaupungista ja pääministeri Lado Gurgenidze sanoi operaation jatkuvan, kunnes "kestävä rauha" on syntynyt.
pienoiskuva|oikea|Georgian hyökkäys sinisellä, Venäjän taktisen osaston punaisella.
Georgian presidentti Mikheil Saakašvilia haastateltiin 8. elokuuta 2008 yhdysvaltalaisella CNN-kanavalla, jossa hän vetosi kansainväliseen yleisöön ja sanoi muun muassa että Georgia on tilanteessa kuin Suomi oli vuonna 1939 Neuvostoliiton kanssa. ja maan puolustautuvan venäläistä aggressiota vastaan ja Venäjän hyökänneen Georgiaan sekä "amerikkalaisia arvoja vastaan." Tuossa haastattelussa Saakašvili ei vielä sanonut Georgian olevan sodassa, vaan puolustautuvan aggressiota vastaan.
Venäjän vastatoimet Venäjän vaatimus turvallisuusneuvostossa YK:n turvallisuusneuvosto piti harvinaisen iltakokouksen Venäjän vaatimuksesta jo torstai-iltana keskustellaakseen Etelä-Ossetian tapahtumista. Venäjä vaati Georgiaa ja Etelä-Ossetian separatisteja lopettamaan väkivallan käytön ja palaamaan neuvottelupöytään. Turvallisuusneuvosto ei pystynyt pääsemään yksimielisyyteen sanamuodoista.