Veikko Stefanus Hursti (25. marraskuuta 1924 Helsinki – 10. toukokuuta 2005 Helsinki) oli suomalainen kodittomien, alkoholistien ja huono-osaisten auttaja. Työstään yhteiskunnan vähäosaisten hyväksi hän sai sosiaalineuvoksen arvonimen.

Tausta Hurstin äiti Elli (o.s. Heiskanen, 1888–1977) oli harras uskovainen matematiikan opettaja ja isä Arvo (1883–1967) metodistipappi. Lapsia oli seitsemän, viisi poikaa ja kaksi tyttöä. Veikko Hursti oli sisarusparven toiseksi nuorin.Veikko Hursti: Sillä minun oli nälkä..., s. 9, 13 Veljistä Harras Hursti on oopperalaulaja. Veikko Hurstin puoliso vuodesta 1949 oli Lahja Miettinen (1927–1997), ja heille syntyi kuusi lasta: Reijo, Reima, Heikki, Mikko, Raija ja Pekka.

Arvo Hursti aloitti sosiaalisen työnsä Helsingissä vuonna 1916 rahattomien ja kodittomien katupoikien parissa järjestäen näitä maaseudulle, jossa oli mahdollisuus työhön ja asumiseen ruokapalkalla. Poikia ruokittiin, vaatetettiin ja jopa majoitettiin Hurstin Itä-Pakilassa sijainneessa kotitalossa. Arvo Hursti piti myös nuorten kristillistä kerhoa Paavalinkirkon tiloissa. Näin Veikko Hursti sai auttamisen mallin kotoaan.

Veikko Hursti palveli jatkosodassa vapaaehtoisena, opiskeli kuvataiteita ja musiikkia. Hän toimi sotien jälkeen mainospiirtäjänä ja akrobaattina sirkuksessa.

Hursti toimi myöhemmin elämässään yli 40 vuotta vähäosaisten auttajana.

Avustustyö Raskaiden elämänkokemusten, oman alkoholismin ja siitä kummunneen uskonnollisen heräämisen kautta Hurstista tuli köyhien ja syrjäytyneiden ystävä. Hän valitsi avustustyön kohteiksi erityisesti rappioalkoholistit sekä muut päihderiippuvuudesta kärsivät ihmiset.

Hän jakoi ruokaa, majoitti alkoholisteja kotiinsa sekä järjesti vähäosaisille Töölön kisahallissa joulujuhlia, joihin tuli vuosittain tuhansia ihmisiä nauttimaan ruumiin ja sielun ravintoa. Tästä hän sai useita tunnustuspalkintoja.

Hursti järjesti myös itsenäisyyspäivisin Hakaniemessä ”köyhien linnanjuhlia”. Tasavallan presidentti Tarja Halonen vieraili ”köyhien linnanjuhlissa” muutamaan otteeseen. Hursti järjesti myös laajoja ruoka- ja vaatekeräyksiä köyhiä perheitä varten.

Avustustyötä varten perustettiin Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyö ry -niminen yhdistys vuonna 1983. Yhdistyksellä on kristillinen tausta. Yhdistyksessä on neljä palkattua työntekijää ja 25–30 vapaaehtoistyöntekijää.

Muuta Vuonna 1986 presidentti Mauno Koivisto myönsi Veikko ja Lahja Hurstille Pro Benignitate Humana -muistomitalin inhimillisestä auliudesta sekä pitkäaikaisesta lähimmän auttamistyöstä. Vuonna 1993 hänet valittiin vuoden uusmaalaiseksi. Vuonna 1995 Hurstille myönnettiin kultainen Helsinki-mitali.

Presidentti Martti Ahtisaari myönsi Veikko Hurstille sosiaalineuvoksen arvonimen vuonna 1999.Luettelot myönnetyistä arvonimistä vuoteen 2012 saakka. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia, 2014. Aleksis Kiven Seura myönsi Hurstille Eskon puumerkki -palkinnon 1993. Vuonna 2004 järjestetyssä Suuret suomalaiset -äänestyksessä Hursti valittiin kaikkien aikojen 20. suurimmaksi suomalaiseksi. Hän ei ollut mukana asiantuntijaraadin kokoamalla ennakkolistalla, vaan nousi lopulliselle listalle yleisön äänillä.Jaana Iso-Markku (toim.): Suuret suomalaiset, s. 259. Helsinki: Otava, 2004. .

Hursti kuoli vuonna 2005 sairauskohtaukseen kotonaan Helsingin Herttoniemessä. Hänet on haudattu Helsingin Hietaniemen hautausmaalle hautaan numero U12-02-0028.

Veikko Hurstin työtä vähäosaisten auttajana jatkaa hänen poikansa Heikki Hursti, joka jatkoi myös vanhempiensa nimeä kantavan yhdistyksen toimintaa.

Lähteet

Viitteet

Aiheesta muualla

Video.

Luokka:Hyväntekeväisyyden harjoittajat Luokka:Sosiaalityön kehittäjät Luokka:Suomalaiset yhteiskunta-aktivistit Luokka:Vuonna 1924 syntyneet Luokka:Vuonna 2005 kuolleet