pienoiskuva|Minna Lindgren Turun kirjamessuilla 2013. Minna Liisa Gabriela Lindgren (s. 1963 Helsinki) on suomalainen kirjailija, toimittaja, musiikkitieteilijä ja libretisti. Hän työskenteli Yleisradiossa vuosina 1986–2008 toimittajana ja ohjelmapäällikkönä.Helsingin yliopisto: Minna Lindgren. 375 humanistia. Julkaistu 11.4.2015. Viitattu 4.9.2026. Kirjailijana hänet tunnetaan erityisesti vanhusten palvelutaloon sijoittuvasta humoristisesta Ehtoolehto-dekkarisarjasta. Lindgren on kirjoittanut myös klassista musiikkia ja oopperaa käsitteleviä tietokirjoja sekä useita oopperalibrettoja.
Lindgren on ollut Helsingin kaupunginvaltuutettu vihreiden edustajana vuodesta 2021.Yle: Kokoomus ja vihreät jatkavat Helsingin suurimpina puolueina – perussuomalaisten kannatus nousi eniten. 14.6.2021; Helsingin kaupunki: City of Helsinki Annual Report 2025. Viitattu 4.9.2026.
Ura
Lindgren valmistui Helsingin yliopistosta filosofian maisteriksi vuonna 1994 pääaineenaan musiikkitiede. Hänen pro gradu -tutkielmansa käsitteli Jean Sibeliuksen viulukonserton alkuperäistä ja lopullista versiota.
Lindgren työskenteli Yleisradiossa vuosina 1986–2008 toimittajana ja ohjelmapäällikkönä. Opiskeluaikanaan hän toimi musiikkitieteen opiskelijoiden Synkooppi-lehden päätoimittajana vuosina 1986–1987. Hän kuului myös Yleisradion klassisen musiikin Pajatso!-tietokilpailuohjelman tekijöihin vuosina 1993–2001 yhdessä Risto Nordellin ja Antti Pajamon kanssa.Välimäki, Susanna: ”Pajatso! (1993–2001)”. Teoksessa Kulttuurin vuosisata: Luova ohjelmatyö Yleisradiossa 1926–2025, s. 429. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2025. .
Vuodesta 2008 Lindgren on työskennellyt vapaana kirjoittajana. Hän on tehnyt radio- ja televisio-ohjelmia sekä kirjoittanut muun muassa kolumneja, artikkeleita, pakinoita, kuunnelmia, tietokirjoja ja romaaneja.Helsingin yliopisto: Työtä riittää innostuneelle tekijälle. 375 humanistia. Viitattu 4.9.2026.
Helsingin yliopiston filosofinen tiedekunta vihki Lindgrenin kunniatohtoriksi vuonna 2023.Helsingin yliopisto: 30 uutta kunniatohtoria vihitään Promootion riemuvuonna. 2023. Viitattu 4.9.2026.
Kirjailijana
Lindgrenin esikoisromaani Kuolema Ehtoolehdossa ilmestyi vuonna 2013. Palvelutaloon sijoittuva teos on koominen rikosromaani, jonka päähenkilöt ovat yli 90-vuotiaita Ehtoolehdon asukkaita.Nowak, Nadja & Puttonen, Seppo: Aamun kirjassa Minna Lindgrenin Kuolema Ehtoolehdossa. Yle, 30.5.2013. Viitattu 4.9.2026. Romaani aloitti Ehtoolehto-trilogian, jonka muut osat ovat Ehtoolehdon pakolaiset (2014) ja Ehtoolehdon tuho (2015). Sarjaa on kuvattu humoristiseksi dekkarisarjaksi.Pyynikin kesäteatteri: Ehtoolehdon sankarit ensi kesänä Pyynikin kesäteatteriin. Lehdistötiedote 16.8.2017. Viitattu 4.9.2026.
Sarjan toinen osa Ehtoolehdon pakolaiset oli ehdolla vuoden 2015 Runeberg-kirjallisuuspalkinnon saajaksi.Rinta-Tassi, Minna: Ehtoolehdon vanhukset Runeberg-palkintoehdokkaana. Yle, 10.12.2014. Viitattu 4.9.2026. Ehtoolehto-kirjoja on julkaistu useilla kielillä.Vilkman, Anu: Kirjailija tahraa maailmalla Suomi-kuvaa: ”He kysyvät kauhuissaan, että onhan tämä fiktiota, ettehän te voi kohdella vanhuksia näin?”. Yle, 13.5.2019. Viitattu 4.9.2026.
Ehtoolehdon ensimmäiseen romaaniin perustuva kahdeksanosainen televisiosarja Ehtoolehto valmistui vuonna 2025. Sarjan ohjasi Taru Mäkelä ja käsikirjoitti Johanna Hartikainen. Päärooleissa ovat Leena Uotila, Eeva Litmanen ja Rea Mauranen.Nelonen Media: Nelonen Median kevään 2025 tv-ohjelmisto on nyt julki!. 20.11.2024. Viitattu 4.9.2026. Sarjaa on kansainvälisessä esittelyssä luonnehdittu cozy crime -sarjaksi.Göteborg Film Festival: Sunset Grove. Viitattu 4.9.2026.
Ehtoolehto-trilogian jälkeen Lindgren on julkaissut muun muassa romaanit Vihainen leski (2018), Kaukorakkaus (2019), Aina on Toivoa (2020), Armon Anneli (2021), Sävelsinkö (2023) ja Soteorpo (2024).
Musiikki- ja näyttämötyöt
Klassinen musiikki ja ooppera ovat olleet keskeisiä aiheita Lindgrenin journalistisessa ja kirjallisessa tuotannossa. Hänen musiikkiaiheisia teoksiaan ovat muun muassa pakinakokoelmat Musiikki on vakava asia (1998) ja Pianon palkeilta orkesterin koskettimille (2002), kapellimestari Leif Segerstamista kertova Leif Segerstam nyt! (2005), yhdessä Olli Löytyn kanssa kirjoitettu Sinfoniaanisin terveisin (2014), Minun oopperani, epätäydellinen historia (2022) sekä Klassinen sekametelisoppa – Sattumia musiikin historiasta (2025).Kustannusosakeyhtiö Teos: Klassinen sekametelisoppa – Sattumia musiikin historiasta. Julkaisuvuosi 2025. Viitattu 4.9.2026.
Lindgren on kirjoittanut useita musiikkiteatteri- ja oopperatekstejä. Hän kirjoitti Olli Kortekankaan säveltämän koululaisoopperan Jannen salaisuus käsikirjoituksen; teos sai kantaesityksensä Suomen Kansallisoopperassa vuonna 2015.Suomen Kansallisooppera ja -baletti: Vuosikertomus 2015. Jannen salaisuus, kantaesitys 28.3.2015. Kirmo Lintisen säveltämä Koodi ilolle, jonka tekstin Lindgren kirjoitti, kantaesitettiin Kansallisoopperassa vuonna 2017.Suomen Kansallisooppera ja -baletti: Vuosikertomus 2017. Viitattu 4.9.2026.
Iiro Rantalan säveltämän koomisen oopperan Pikaparantola libretto on Lindgrenin. Teos sai kantaesityksensä Kansallisoopperassa 27. syyskuuta 2018.Suomen Kansallisooppera ja -baletti: Vuosikertomus 2018. Pikaparantola, kantaesitys 27.9.2018. Oopperasta esitettiin saksankielinen versio Sanatorio Express Frankfurtissa vuonna 2024.Jazz-Initiative Frankfurt am Main: Iiro Rantala: Sanatorio Express. 2024. Viitattu 4.9.2026.
Vuonna 2020 Lindgren kirjoitti uuden libreton Wolfgang Amadeus Mozartin Così fan tutte -oopperan musiikkiin perustuvaan Covid fan tutte -teokseen. Koronapandemian aikaista Suomea käsittelevä teos sai ensi-iltansa Kansallisoopperassa 28. elokuuta 2020.Mattila, Mattias: “Saadaanko me tämä maaliin asti?” – Kansallisooppera menetti keväällä kolme miljoonaa, nyt talo on taas auki, mutta kuinka pitkään? Yle, 26.8.2020. Viitattu 4.9.2026.
Rantalan ja Lindgrenin seuraava yhteinen ooppera oli Komische Oper Berlinin tilaama koko perheen ooppera Die Zaubermelodika, joka perustuu ajatukseen Mozartin Taikahuilun tapahtumien jatkosta. Rantala sävelsi teoksen ja Lindgren kirjoitti libreton. Se sai kantaesityksensä Berliinissä 24. lokakuuta 2021.Mattila, Mattias: Berliinin kuuluisa oopperatalo tilasi ensimmäistä kertaa teoksen Suomesta – Mozartin Taikahuilun jatko-osassa Yön kuningattaren korvaa drag-kuningatar. Yle, 4.5.2021. Viitattu 4.9.2026.
Lindgrenin romaaneista on tehty myös näyttämösovituksia. Ehtoolehto-romaanien pohjalta valmistettu Ehtoolehdon sankarit sai kantaesityksensä Pyynikin kesäteatterissa vuonna 2018.Pyynikin kesäteatteri: Ehtoolehdon sankarit. Lehdistötiedotteet 2017–2018. Viitattu 4.9.2026.
Luottamustehtävät
Lindgren valittiin Helsingin kaupunginvaltuustoon vihreiden edustajana vuoden 2021 kuntavaaleissa, ja hän jatkaa valtuutettuna vuonna 2025 alkaneella valtuustokaudella. Hän kuului Helsingin kaupunginhallitukseen vuosina 2023–2025.Helsingin kaupunki: Kaupunginhallituksen jäsenten valinta kesäkuussa 2023 alkavaksi toimikaudeksi. Kaupunginvaltuusto 14.6.2023 § 343. Viitattu 4.9.2026.
Lindgren kuuluu Suomen kansallisoopperan ja -baletin hallitukseen. Helsingin kaupungin nimeämänä jäsenenä hänen toimikautensa on 2025–2028.Suomen kansallisooppera ja -baletti: Oopperan ja Baletin hallinto – Hallituksen kokoonpano 2025–2028. Viitattu 4.9.2026.
Lindgren on mukana myös vuonna 2022 toimintansa aloittaneen Helsinki Seriös -kamarimusiikkisarjan toiminnassa. Hän vastaa sarjan tuotannosta yhdessä Hannele Eklundin kanssa.Helsinki Seriös: Info. Viitattu 4.9.2026.
Palkinnot ja tunnustukset
Lindgren sai yhdessä Antti Pajamon kanssa Kirkon tiedotuspalkinnon vuonna 2008. Palkinto liittyi Yle Radio 1:n Jumalainen heinäkuu -ohjelmakokonaisuuteen.
Lindgrenin Helsingin Sanomien Kuukausiliitteessä julkaistu artikkeli Isän kuolema palkittiin vuoden 2008 Suuren journalistipalkinnon Vuoden juttu -kategoriassa. Palkinto jaettiin maaliskuussa 2009.Yle: Journalistipalkinto YLEn Kiinan kirjeenvaihtajalle Katri Makkoselle. 18.3.2009. Viitattu 4.9.2026.
Aleksis Kiven Seura myönsi Lindgrenille Eskon puumerkki -palkinnon vuonna 2014.Aleksis Kiven Seura: Eskon puumerkin saajat. Viitattu 4.9.2026. Ehtoolehdon pakolaiset oli Runeberg-kirjallisuuspalkintoehdokkaana vuonna 2015.
Helsingin yliopiston filosofinen tiedekunta vihki Lindgrenin kunniatohtoriksi vuonna 2023.
Teoksia
Kaunokirjallisuus
Kuolema Ehtoolehdossa. Helsinki: Teos, 2013. . Ehtoolehdon pakolaiset. Helsinki: Teos, 2014. . Ehtoolehdon tuho. Helsinki: Teos, 2015. . Vihainen leski. Helsinki: Teos, 2018. . Kaukorakkaus. Helsinki: Teos, 2019. . Aina on Toivoa. Helsinki: Teos, 2020. . Armon Anneli. Helsinki: Teos, 2021. . Sävelsinkö. Helsinki: Teos, 2023. . Soteorpo. Helsinki: Teos, 2024. .
Muut teokset
Jean Sibeliuksen viulukonsertto: alkuperäinen ja lopullinen versio. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopiston musiikkitieteen laitos, 1993. Musiikki on vakava asia. Helsinki: Loki-kirjat, 1998. . Pianon palkeilta orkesterin koskettimille. Helsinki: Tammi, 2002. . Leif Segerstam nyt!. Helsinki: Teos, 2005. . Sivistyksen turha painolasti. Helsinki: Teos, 2011. . Lindgren, Minna & Löytty, Olli: Sinfoniaanisin terveisin: kirjekurssi klassisen musiikin maailmaan. Helsinki: Teos, 2014. . Minun oopperani, epätäydellinen historia. Helsinki: Teos, 2022. . Klassinen sekametelisoppa – Sattumia musiikin historiasta. Kuvitus Ville Ranta. Helsinki: Teos, 2025. .
Lähteet
Aiheesta muualla
Minna Lindgren, 375 humanistia, Helsingin yliopisto Minna Lindgrenin kotisivut Minna Lindgren Yle Areenassa
Luokka:Suomalaiset kirjailijat Luokka:Suomalaiset toimittajat Luokka:Suomalaiset musiikkitieteilijät Luokka:Vihreän liiton poliitikot Luokka:Helsingin kaupunginvaltuutetut Luokka:Vuonna 1963 syntyneet Luokka:Elävät henkilöt