Kiinan avaruustoiminta alkoi vuonna 1970, kun ensimmäinen kiinalainen satelliitti, Dong Fang Hong I, laukaistiin kiertoradalle.
Avaruusohjelmasta vastaa Kiinan avaruushallinto ja avaruuslaitteiden toteutuksesta China Aerospace Corporation. Hallinto luo avaruusohjelman ja yhtiömuotoinen osuus on vastuussa sen toteutuksesta. Kiinan avaruushallinto perustettiin vuonna 1993. Se on Kiinan Ilmailuministeriön (Ministry of Aerospace Industry) alainen.
Merkkipaalut thumb|Maata kertävän avaruusromun kappalemäärän kehitys. Kiinalaisena 'saavutuksena' on mainittu kaikkein eniten avaruusromun kappaleita tuottanut satelliitin ajattelematon tuhoaminen vuonna 2007. Ruutirakettien kehitys ja käyttö sodassa ja viihteenä 1200-luvulla, joka oli eräällä tavalla johdantoa kaikille – paljon myöhemmin toteutetuille – avaruusraketeille. 1970 Ensimmäinen kiinalainen satelliitti Dong Fang Hong I eli "Itä on punainen" laukaistiin maata kiertävälle radalle. 2003 Taikonautti Yang Liwei lensi avaruuteen Shenzhou 5 -avaruusaluksella. 2005 Kaksihenkinen lento, jonka miehistönä toimi Fei Junlong ja Nie Haisheng, lensi avaruuteen Shenzhou 6-aluksella 2007 Chang’e 1 -avaruusluotain lensi Kuun kiertoradalle. Toimintansa päättäneen kiinalaisen sääsatelliitin tuhoaminen maasta laukaistavalla ohjuksella 900 km korkealla kiertoradalla oli Kiinan sotilaallisen avaruustoiminnan merkittävin näytös. 2008 Kolmihenkinen lento, jolla tehtiin Kiinan ensimmäinen avaruuskävely. Shenzhou 7 -aluksen lentäjinä toimivat Zhai Zhigang (komentaja ja avaruuskävelijä), Liu Boming ja Jing Haipeng. Vuoden 2008 alussa Kiinan avaruushallinto valitsi uusia taikonautteja. Valinta tehtiin ilmavoimien lentäjistä. Kesäkuussa 2012 Kiina laukaisi kolmihenkisen miehistön avaruuteen lennolla Shenzhou 9. Lennolla oli mukana ensimmäinen naistaikonautti Liu Yang. Jing Haipeng lähti ensimmäisenä taikonauttina toiselle avaruuslennolleen. Ensimmäinen Kiinan suorittama manuaalinen telakointi avaruudessa toiseen alukseen, Tiangong 1 -avaruuslaboratoriomoduuliin.
Kiinan tavoitteita Kiinan avaruusohjelma on 2000-luvulla suunnattu myös miehitettyjen avaruuslentojen toteuttamiseen. Myös avaruustieteen määrä ja sen missioiden yhteistoteutus ESAn ja Venäjän avaruusjärjestön kanssa on lisääntynyt.
Vuonna 2009 Kiina aikoi laukaista 11. viisivuotissuunnittelman puitteissa 15 tai 16 avaruusalusta, joka on merkittävä kasvu vuosien 2006–2008 keskiarvosta kahdeksan per vuosi ja tätä aiemmasta 1,5 per vuosi. Syyskuussa 2010 Kiina ilmoitti tilaavansa hiilidioksidia mittaavan satelliittisarjan saksalaiselta OHB-yhtiöltä. http://www.spacenews.com/earth_observation/china-signs-accord-for-greenhouse-gas-mission.html
Vuoden 2011 lopussa Kiinan hallitus julkaisi avaruustoiminnan strategian ("White paper"), joka listaa yleisellä tasolla Kiinan tavoitteet, jotka ovat pitkälle samoja kuin alla – jo aiemmin – kuvatut. Uutta oli tavoite avaruusromun vähentämiseen, lähiavaruuden puhdistamiseen. Kansainvälisen yhteistoiminnan painoarvo oli kasvanut, suuntautuen pitkälle Venäjälle ja Etelän maihin (esim. Brasilia), joiden kanssa Kiinalla on aiemminkin ollut yhteistyötä. http://www.spaceref.com/news/viewnews.html?id=1598, SpaceRef.com, China Releases White Paper - China's Space Activities in 2011 by Marc Boucher Posted Thursday, December 29, 2011. Sivulla on linkki dokumentin käännökseen.
Vuoden 2012 alussa kiinalaiset ilmoittivat laukaisevansa 22 satelliittia vuonna 2012. http://www.spacedaily.com/reports/China_plans_to_launch_21_rockets_30_satellites_this_year_999.html China plans to launch 21 rockets, 30 satellites this year, Spacedaily, 20.1.2012 Määrä on Kiinan avaruushistorian suurin ja on noin kaksinkertainen Länsi-Euroopan laukaisujen määrään verrattuna ja on samaa suuruusluokkaa kuin Yhdysvaltain satelliittilaukaisujen määrä. Elokuussa 2012 Kiina julkisti uusia tavoitteitaan avaruustieteessä vuosille 2014–2016, joka on uusi suuntaus Kiinan avaruustoiminnassa: HXMT röntgenteleskooppi DAMPE pimeän energian tutkimiseen satelliittien lisäksi: Antarctic astronomical observatoryhttp://www.spacedaily.com/reports/China_unveils_ambitious_space_projects_999.html "China unveils ambitious space projects", Spacedaily.com, alkuperin Xinhua writers Quan Xiaoshu, Yu Fei, Li Huizi and Ji Shaoting, Beijing (XNA) Aug 23, 2012
Vuoden 2013 alussa China Aerospace Science and Technology Corporation ilmoitti Kiinan tekevän 20 avaruusaluksen laukaisua mukaan lukien kolmas kuuluotain Chang’e 3 ja miehitetty avaruusalus Shenzhou 10, joka telakoituu kiinalaisen avaruusaseman kanssa. Määrä on monikertainen Länsi-Euroopan maihin verrattuna ja lähellä Yhdysvaltain suorituksia.
Mars-tutkimus Kiina aikoi laukaista pienen Yinghuo-1 Mars-luotaimensa vuoden 2009 lopussa, mutta tämä lykkääntyi, koska aluksen oli tarkoitus lentää venäläisen Phobos-Grunt-aluksen kyydissa Marsin kiertoradalle ja venäläinen avaruusalus oli valmis vasta vuoden 2011 laukaisuun. Shanghai Academy of Space flight Technology (SAST) organisaation johtokuntaan luukuva Zhang Weiqiang ilmoitti tästä Shanghai International Aerospace Technology and Equipment Exhibition-näyttelyssä. http://www.spacedaily.com/reports/China_To_Launch_First_Mars_Probe_In_Second_Half_Of_2009_999.html Phobos-Gruntin epäonnistuessa lähtemään Maan kiertoradalta kohti Marsia Yinghuo-1 tuhoutui Maan ilmakehässä yhdessä Phobos-Gruntin kanssa.http://www.marsdaily.com/reports/2013_Earliest_Launch_Date_For_China_Mars_Mission_999.html Kiinan ensimmäinen onnistunut Mars-luotain Tianwen-1, jonka mukana oli myös laskeutuja ja kulkija, asettui Marsin kiertoradalle helmikuussa 2021.
Kuulennot Kuu-tutkimus alkoi Chang’e 1 -kuuluotamella vuonna 2007. Toinen kuuluotain, Chang’e 2, laukaistiin lokakuussa 2010. Myös Kiina on ilmaissut aikeen lennättää ihmisiä Kuuhun, jossa voi nähdä jonkinlaisen avaruuskilvan Intian kanssa. Se, ettei kyse ole kilpailusta lännen kanssa, on eräs indikaatio siitä, ettei Kiinan suunnitelma muuttunut Yhdysvaltain mahdollisesti vetäydyttyä Kuu-lentotavoiteistaan vuosina 2009–2010. 2015 Kuun tutkimus aloitetaan.http://www.spacetoday.org/China/ChinaMoonflight.html China Prepares to Send a Probe to the Moon Space Today Online 2017 Ihminen Kuun kiertoradallehttp://www.zmescience.com/space/china-on-the-moon-2025/ Syyskuussa 2012 Kiina ilmoitti, ettei sillä ole tavoitevuotta taikonautin laskeutumiselle Kuuhun. http://www.moondaily.com/reports/China_has_no_timetable_for_manned_moon_landing_999.html China has no timetable for manned moon landing. www.spacedaily.com, 26.9.2012
Vuoden 2011 alussa Kiinan lähitavoitteet olivat Chang’e 3-luotain laskeutui kuun pinnalle joulukuussa 2013. Chang’e 4, joka kuljettaa kuuajokin, laskeutui Kuuhun vuonna 2019. Ajokkiin tulee kuun pinnan alle mittaava tutka Chang’e 5 on näytteenhakumissiohttp://www.space-travel.com/reports/China_to_get_lunar_soil_999.html, Spacedaily.com, 19.3.2012, joka laskeutui Kuuhun vuonna 2020. Chang’e 6 lentänee vuonna 2024.
Taikonautit, avaruusasema Syksyllä 2009 Kiinan taikonauttivalinnat olivat edenneet puoliväliin: tässä vaiheessa muutaman taikonautin paikasta kisasi 15 miestä ja naista. He kaikki olivat 27-34-vuotiaita sotilaslentäjiä. Toukokuussa 2010 Kiina valitsi uuden seitsemän hengen ryhmän avaruuslentäjäkoulutukseen.http://www.spacedaily.com/reports/China_Signs_Up_First_Female_Astronauts_999.html Taikonauttikoulutukseen valituista kaksi oli naisia, ja Kiinan ensimmäinen naistaikonautti Liu Yang lensi avaruuteen vuonna 2012. travel.com/reports/China_Selects_Female_Astronaut_Candidates_999.htmlhttp://www.spacedaily.com/reports/China_chooses_first_women_astronauts_999.html Seuraavat miehitetyt avaruuslennot – Shenzhou 8 ja Shenzhou 9 – tehtiin vuonna 2011. Vuonna 2010 Kiina laukaisi miehittämättömän avaruusasemamodulin ja 2011 Shenzhou 8 tekee miehittämättömänä telekointikokeen. Miehitetty Shenzhou 9 telekoitui asemaan vuonna 2011.
Vuoden 2010 aikana Kiina laukaisi Shenzhou 9:n ja pienen Tiangong-avaruusaseman miehittämättöminä niiden telekointikoetta varten. http://www.spacedaily.com/reports/China_Mystery_Spacelab_999.html Tämä on näkyvä osa Kiinan avaruusaseman valmistelua. Maaliskuun alussa 2010 Kiina ilmoitti laukaisevansa 8,5 tonnia painavan 9 metrisen asemamodulin vuonna 2011 ja tekee siihen kolme telakointia. http://www.nytimes.com/2010/03/04/world/asia/04space.html?partner=rss&emc=rss Kiinan 30 tonnia painava avaruusasema aloittaa 10-vuotisen toimintansa vuonna 2022. http://www.spacenews.com/civil/100414-path-china-space-station.html Kiina laukaisi Tiangong-avaruusaseman syksyllä 2011 ja telakoi siihen Shenzhou 8 -aluksen. Tämä oli miehittämätön koe. Kesäkuussa 2012 Shenzhou 9 -aluksella lentäneet kolme taikonauttia käytti Tiangong 1-avaruusasemaa 13-päiväisen avaruuslennon aikana.
60-tonninen avaruusasema aiotaan saada valmiiksi vuoteen 2020 mennessä, jota edeltää pienempi avaruusasema, joka valmistui vuonna 2016. http://www.spacedaily.com/reports/China_says_manned_space_station_possible_around_2020_999.html Vuosina 2012–2020 Kiina panostaa vajaat 50 miljardin dollarin edestä ohjelmaan laukaisten 10–20 alusta ja avaruusasemamodulia. http://www.spacedaily.com/reports/Chinas_space_industry_to_see_accelerated_expansion_over_next_10_years_999.html China's space industry to see accelerated expansion over next 10 years, Spacedaily.com, 7.11.2011 2. heinäkuuta 2012 Kiinan miehitettyjen lentojen ohjelman johtaja Wang Zhaoyao kertoi, ettei Kiina kilpaile kenenkään kanssa avaruustoiminnallaan vaan avaruustoimintaa ajavat vain Kiinan omat tarpeet. http://www.spacedaily.com/reports/China_competes_with_no_one_in_space_program_official_999.html China competes with no one in space program: official, Spacedaily.com, 2.7.2012
Kiina tekee seuraavan miehiteyn avaruuslennon, Shenzhou 10:n, kesäkuussa 2013, jolloin todennäköisesti yksi taikonauteista on nainen. http://www.spacedaily.com/reports/China_plans_manned_space_launch_in_2013_state_media_999.html China plans manned space launch in 2013: state media, spacedaily.com, 10.11.2012, luettu 12.11.2012
Yhteistyö läntisten maiden kanssa etenee Yhdysvallat on estänyt Kiinan osallistumisen ISS-avaruusasemaan, mutta vuoden 2009 lopulla presidentti Obaman Kiinan vierailun aikana ja siihen liittyen NASAn pääjohtaja Charles Bolden antoi lausunnon, jonka mukaan NASA on valmis yhteistyöhön Kiinan kanssa Kuu-lennoissa ja muussa avaruuden tutkimusmatkoissa (Exploration). http://www.spacedaily.com/reports/NASA_chief_ready_to_work_with_China_on_space_exploration_999.html. Tilanne on samanlainen kuin USS Freedom-avaruusaseman kohdalla – asema rakennettiin lopulta Neuvostoliiton Mir-2-asemasuunnitelman perusteelta ja pääosin venäläisistä osista, Kiina voisi toimia Yhdysvalloille vielä huokeampana kuualuksen toimittajana kuin Venäjä avaruusaseman kohdalla ja lisäksi Kiina voisi olla hankkeen merkittävä rahoittaja. Yhdysvallat ja Kiina molemmat julkistivat avaruuden rauhanomaista käyttöä – samaan aikaan niiden merivoimilla on ilmeisesti ollut konfrontaatoita. http://www.spacewar.com/reports/US_China_to_step_up_military_space_cooperation_999.html
Toukokuussa 2011 Eutelsat vuokrasi kiinalaisen Sinosat 3- eli Chinasat 5C-tietoliikennesatelliitin, koska muuten Eutelsat olisi menettänyt 1,6 E asemapaikkansa GEO-radalla, koska Eutelsatilla ei ole ollut pitkään aikaan teknisten ongelminsa takia satelliittia ko. asemassa. https://archive.today/20120526053546/http://www.spacenews.com/satellite_telecom/110513-eutelsat-leases-sat-protect-slot.html
Heinäkuussa 2012 Argentiina solmi Kiinan kansantasavallan kanssa sopimuksen, jonka pohjalta Kiina voi rakentaa avaruusluotaimiensa tarvitsemia maa-asemia Patagoniaan, Argentiinaan, jonne ESA on juuri rakentanut oman maa-asemansa vastaavia tarpeita varten. http://www.spacedaily.com/reports/Argentina_China_ink_space_cooperation_deal_999.html Argentina, China ink space cooperation deal, Spacedaily.com, 25.7.2012