pienoiskuva|Kansanpuiston portti Nykvarnissa Södermanlandissa Ruotsissa. Kansanpuistot () erotuksena varsinaisesta kaupunkipuistosta ovat 1800-luvun lopulta alkaen syntyneitä, etenkin työväestölle tarkoitettuja yleisiä virkistysalueita kaupunkien laitamilla.Häyrynen 1994: 18, 211. Kaupunkipuistojen kehityksessä ne ovat erityisesti ruotsalainen erikoispiirre työväenliikkeen vapaaehtoisina instituutioina.Häyrynen 1994: 56. 1800-luvun lopulta lähtien niitä on esiintynyt samassa merkityksessä myös Suomessa.Häyrynen 1994: 18, 28, 74, 95-96.
Kansanpuistojen historiaa Toisin kuin varsinaiset puistot kansanpuistot ovat saattaneet alun perin koostua esimerkiksi laajoista, kevyesti käsitellyistä metsä- ja niittyalueista tai joskus myös saarista, joissa maisemakuvan muokkaus varsinaisten puistojen tapaan ei ollut keskeisellä sijalla. Omistukseltaan ne saattoivat alun perin olla yksityisiä, luonteeltaan filantrooppisia, tai myös työväen järjestöjen ylläpitämiä.Häyrynen 1994: 18, 28, 211. pienoiskuva|Tanssilava kansanpuistossa Tolleredissa Ruotsissa. Varsinkin Ruotsissa kansanpuistojen on katsottu ilmaisseen työväestön omaa halua vapaa-ajan viettoon muualla kuin julkisissa kaupunkipuistoissa, samalla kun esimerkiksi Suomessa Helsingissä työväestön joukkoesiintymistä kaupunkikeskustojen puistoissa saatettiin pitää niiden arvoa alentavana vielä itsenäisyyden ajalla. Työväen oletettiin viihtyvän paremmin luonnon "kodikkaassa" helmassa, vaikka työväen omat kannanotot viittaavatkin pikeminkin tasa-arvon vaatimuksiin "hienojen" puistojen tarjonnassa, joita esimerkiksi Helsingissä rakennettiin enemmän keskiluokan asuttaman "kivikaupungin" kaupunginosien yhteyteen eikä niinkään tiheämmin asuttuihin työläiskaupunginosiin.Häyrynen 1994: 56, 211.
Kansanpuistot oli tarkoitettu erityisesti sunnuntai- ja juhlapäivien viettoon, ja sekä Ruotsissa että Suomessa niihin on liittynyt myös ohjelmallista toimintaa, "kaupunkilaiskansanhuveja", puistomaisessa ympäristössä.Häyrynen 1994: 18, 28. Suomalaisista kansanpuistoista Saaren kansanpuistossa Tammelassa lähellä Forssan teollisuusyhdyskuntaa on järjestetty muun muassa juhannusjuhlia ja kesäteatteriesityksiä lähes koko puiston olemassaolon ajan 1930-luvulta alkaen ja Turussa Ruisrock-festivaali on vuodesta 1972 järjestetty Ruissalon kansanpuistossa.
Kansanpuistoja Suomessa
Kansanpuistoja on Suomessa esimerkiksi Helsingissä ollut eri aikoina muun muassa Mustikkamaalla,Häyrynen 1994: 28 Korkeasaaressa,Häyrynen 1994: 18 SeurasaaressaHäyrynen 1994: 74. ja Hakasalmen puistossaHäyrynen 1994: 95-96. Näiden ohella myös Tehtaanpuisto, Eläintarha ja jopa Kaisaniemi saatettiin rinnastaa kansanpuistoihin, kun niiden käyttäjistä merkittävä osa oli työväkeä. Kesällä 1931 Helsingin kaupungin kansanpuistoja oli 10 : Kivinokka, Mustikkamaa, Turholma, Korkeasaari, Pihlajasaari, Lauttasaari, Hietaranta, Seurasaari, Mustasaari ja Varsasaari. 30,000 kävijää oli eilen Helsingin kansanpuistoissa! Åuringonpalvontaa ja leirielämää ulappojen äärillä, Helsingin Sanomat, 6.7.1931, nro 178, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 5.7.2026
Nykyään tai aikaisemmin tunnettuja kansanpuistoja ovat Suomessa ainakin seuraavat:
Ruissalon kansanpuisto Turussa Seurasaaren kansanpuisto Helsingissä Saaren kansanpuisto Tammelassa Hyvinkään Sveitsin kansanpuisto Hyvinkäällä Vuohensaaren kansanpuisto Salossa Tuurholman kansanpuisto Helsingissä Uittamon kansanpuisto Turussa
Helsingissä termiä kansanpuisto lakattiin virallisesti käyttämästä 1950-luvun lopulla. Helsingin kaupungin vuoden 1958 kunnalliskertomuksessa mainitaan vielä, että kaupungin urheilu- ja retkeilytoiminnan hallinnassa oli joukko kansanpuistoja sekä lisäksi kaupungin alueen ulkopuolella sijainneet Pirttimäen, Rastilan ja Uutelan ulkoilualueet. Sitä vastoin vuoden 1959 kunnalliskertomuksessa myös aikaisemmat kansanpuistot luetellaan ulkoilualueiden joukossa.
Katso myös
Luettelo Suomen kansanpuistoista
Lähteet
Viitteet
Kirjallisuutta
Linkkejä
Aiheesta muualla
*