Oriveden kaivos oli maanalainen kultakaivos Oriveden kaupungissa Pirkanmaalla. Esiintymän mukaan siitä on käytetty myös nimeä Kutemajärven kaivos. Outokumpu Oy avasi kaivoksen vuonna 1994, ja australialaisen Dragon Miningin suomalainen tytäryhtiö jatkoi louhintaa vuosina 2007–2019. Geologian tutkimuskeskuksen mukaan kaivoksesta louhittiin kaikkiaan 3,34 miljoonaa tonnia malmia, josta saatiin 17,29 tonnia kultaa.
Kaivostoiminta päättyi kesäkuussa 2019 sen jälkeen, kun korkein hallinto-oikeus oli evännyt yhtiöltä ympäristöluvan. Kaivoksesta oli vuonna 2018 paljastunut laiton kaatopaikka, jonka takia Sisä-Suomen poliisi tutki asiaa törkeänä ympäristön turmelemisena. Esitutkinta valmistui syyskuussa 2026, jolloin epäiltyjä oli 14.
Geologia Esiintymä sijaitsee itä–länsisuuntaisessa Tampereen liuskejaksossa, jonka kivilajeja ovat turbidiittiset metasedimentit sekä pääosin pyroklastista alkuperää olevat intermediääriset, alkaliset ja kalkkialkaliset metavulkaniitit. Kaivosyhtiön kuvauksen mukaan kyseessä on metamorfoitunut paleoepiterminen esiintymä. Geologian tutkimuskeskus luokittelee esiintymän runsassulfidiseksi epitermiseksi kulta–telluuriesiintymäksi. Isäntäkivet ovat kvartsikiveä, kvartsi-serisiittiliusketta ja kvartsi-andalusiitti-pyrofylliittiliusketta, ja sivukivenä on intermediääristä vulkaanista kiveä. Alueen vulkaanisten kivien U-Pb-iät ovat 1 904–1 889 miljoonaa vuotta.
Kultamineralisaatio liittyy voimakkaasti deformoituneisiin ja kvartsiutuneisiin vyöhykkeisiin ja esiintyy pystyasentoisina, piippumaisina malmioina, joiden syvyysulottuvuus vaihtelee kymmenistä metreistä satoihin metreihin. Malmiovyöhykkeitä tunnetaan kaksi. Kutema ja siitä noin 300 metriä itään sijaitseva Sarvisuo. Kutemassa on viisi päämalmiota. Kulta esiintyy pääosin natiivina, raekooltaan yleensä alle 60 mikrometrin kokoisina hippuina, ja pienempi osa kullasta on sitoutunut kultatellurideihin.
Historia Kultaesiintymä löytyi vuonna 1982 Oy Lohja Ab:n ja Helsingin yliopiston geologian laitoksen tutkimushankkeessa. Löytö tehtiin timanttikairauksella, joka perustui alueelta havaittuihin kullan ja indikaattorialkuaineiden litogeokemiallisiin anomalioihin.
Outokumpu Oy osti oikeudet esiintymään vuonna 1990 ja teki seuraavien neljän vuoden ajan teknisiä ja kannattavuusselvityksiä, joihin kuului kaksi koelouhintavaihetta. Varsinainen kaivos avattiin vuonna 1994, ja tuotanto jatkui vuoden 2003 loppuun. Geologian tutkimuskeskuksen tilaston mukaan louhinta oli vilkkaimmillaan 1990-luvun loppuvuosina, jolloin malmia nostettiin yli 200 000 tonnia ja kultaa saatiin yli 1 000 kiloa vuodessa.
Outokumpu luopui kaivostoiminnasta, ja vuoden 2003 lopussa kaivos siirtyi australialaiselle Dragon Miningille. Yhtiön suomalainen tytäryhtiö toimi tuolloin nimellä Polar Mining Oy, ja nimi muutettiin Dragon Mining Oy:ksi lokakuussa 2011.
Louhinta käynnistyi uudelleen kesäkuussa 2007. Aluksi hyödynnettiin Kuteman malmiovyöhykkeeseen jääneitä jäänteitä 720 metrin tason yläpuolella. Sarvisuon malmioiden louhinta alkoi huhtikuussa 2008 ja ulottui 240–620 metrin tasoille. Kaksi Kuteman viidestä päämalmiosta jatkui 720 metrin tasoa syvemmälle, ja tätä osaa louhittiin vaiheittain 1 205 metrin tasolle asti tammikuun 2011 ja tammikuun 2018 välisenä aikana. Kaivoksesta louhittu malmi rikastettiin Sastamalan Stormissa sijaitsevalla Vammalan rikastamolla.
Toiminnan päättyminen Louhinta loppui kesäkuussa 2019, kun tunnetut malmivarat oli käytännössä tyhjennetty. Yhtiö oli kertonut tuotannon keskeyttämisestä jo huhtikuussa Hongkongin pörssissä. Kaivos oli toimintansa päättyessä Suomen vanhin toiminnassa ollut kultakaivos. Kaivospäällikkö Petteri Tannerin mukaan kaivoksen syvimmistä osista oli purettu varusteita jo keväällä 2019 ja sulkemissuunnittelu oli aloitettu.
Tannerin mukaan sulkemissuunnitelma oli määrä jättää Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston hyväksyttäväksi kuuden kuukauden kuluessa. Maaliskuussa 2025 suunnitelman viranomaiskäsittely oli yhä kesken, ja sen viimeisimpänä täydennyksenä oli tehty Natura-arviointi. Se oli tarpeen, koska kaivoksen naapurissa sijaitsee Harjunvuori–Viitapohjan Natura 2000 -alue. Suojelualueen ja yhtiön malminetsintäalueen väliä on lähimmillään 30 metriä. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston mukaan yhtiön kaivosoikeus Orivedellä on rauennut, mutta kaivospiiri on edelleen voimassa lopetus- ja jälkitoimenpiteiden ajan.
Maaliskuussa 2025 yhtiö kertoi Ylelle luopuvansa kullankaivuusta Pirkanmaalla kokonaan ja sulkevansa lopullisesti sekä Oriveden että Valkeakosken Kaapelinkulman kaivoksen. Maakuntaan jää yhtiön rikastamo Sastamalassa, jossa käsitellään Huittisten Jokisivun kaivoksen malmia.
Ympäristövaikutukset Kaivoksen kuivatusvesien suuret alumiini-, typpi- ja sulfaattipitoisuudet ovat näkyneet selvästi kohonneina haitta-aineiden määrinä Ala-Jalkajärvessä ja Peräjärvessä. Pirkanmaan ely-keskuksen ylitarkastajan mukaan alumiini haitannee kalojen lisääntymistä, korkea sulfaattipitoisuus taas tekee vedestä hapanta ja heikentää happioloja.
Vuonna 2012 kaivoksen alapuolisessa Ala-Jalkajärvessä ei elänyt kaloja eikä rapuja, ja Peräjärvessä kalojen lisääntyminen todettiin heikentyneeksi. Syksyllä 2013 Ala-Jalkajärven pohjakerrostuman pintaosissa havaittiin selkeästi kohollaan olevia uraanipitoisuuksia, jotka johtunevat 2000-luvun alun toiminnasta.
Joulukuussa 2015 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto ei myöntänyt kaivokselle ympäristölupaa toiminnan jatkamiseen. Kaivos sai kuitenkin jatkaa toimintaansa vanhalla luvalla valitusten käsittelyn ajan. Toimitusjohtaja Brett Smithin mukaan kaivoksen aiheuttamat ympäristöongelmat periytyvät luultavasti aiemman toimijan ajoilta. Tuotantojohtaja Heimo Pöyry on myöntänyt, että vesienkäsittelyä on parannettava. Aluehallintoviraston mukaan kaivos on pilannut vesistöt erityisesti Ala-Jalkajärvessä ja Peräjärvessä, ja toiminnan jatkuessa nykyisellään vaikutusta olisi jossain määrin myös Näsijärven Paarlahdella.
Vaasan hallinto-oikeus hylkäsi aluehallintoviraston päätöstä koskevat valitukset, ja korkein hallinto-oikeus hylkäsi 6. kesäkuuta 2019 antamallaan päätöksellä Dragon Miningin valituksen kokonaan ja ely-keskuksen valituksen pääosin. Ely-keskus oli tavoitellut yhtiölle määräaikaista lupaa, jotta kaivos olisi voitu ajaa hallitusti alas. Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan luvan myöntämisen edellytyksiä ei ollut, joten määräaikaistakaan lupaa ei voitu myöntää pelkkää alasajoa varten. Aluehallintoviraston aiemman ratkaisun perusteella yhtiön oli toimitettava kuuden kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaisuudesta yksityiskohtainen suunnitelma vesien- ja maaperänsuojelua sekä jätehuoltoa koskevista sulkemistoimista. Lähteet Dragon Mining: Orivesi Gold Mine GTK: Kutemajärvi
Viitteet
Luokka:Suomen kaivokset Luokka:Oriveden rakennukset ja rakennelmat Luokka:Kultakaivokset