Saratovin alue () on hallinnollinen alue Venäjällä Itä-Euroopassa. Se rajoittuu pohjoisessa Penzan ja Uljanovskin alueisiin, koillisessa Samaran alueeseen, idässä Orenburgin alueeseen, kaakossa Kazakstaniin, etelässä Volgogradin alueeseen sekä lännessä Voronežin ja Tambovin alueisiin.
Maantiede Saratovin alueen keskeltä virtaa Volga. Joen itäpuolinen alue kuuluu Itä-Euroopan tasankoon ja länsipuoli Volgan ylänköön. Alueella sijaitsee Saratovin tekojärvi sekä osa Volgogradin tekojärvestä. Alue on pääasiassa aroa, metsää on vain 5,3 % pinta-alasta.
Historia Saratovin alue kuului Venäjän keisarikunnan aikana Saratovin kuvernementtiin. Saratovin alue muodostettiin 1936 Alisen Volgan maakunnan pohjoisosasta ja sen alaisuuteen kuului myös aluksi Volgan saksalaisten autonominen sosialistinen neuvostotasavalta.
Toisen maailmansodan jälkeen alueeseen liitettiin Volgan Saksalaisten autonomisen sosialistisen neuvostotasavallan eteläosa, koska Volgan saksalaiset oli karkotettu Siperiaan ja Keski-Aasiaan ja heidän tasavaltansa oli lakkautettu.
Hallinto Saratovin alue on yksi Venäjän federaation alueista (subjekti) ja sen pääkaupunki on Saratov. Paikallishallinnon johdossa ovat kuvernööri, hallitus ja alueduuma. Vuonna 2013 kuvernöörinä toimi Vareri Radejev.
Alue on jaettu hallinnollisesti 38 piiriin ja 17 kaupunkialueeseen.
Talous Tärkeimmät teollisuudenalat ovat koneenrakennus, kemian-, rakennusaine-, puunjalostus-, kevyt-, tekstiili-, ja elintarviketeollisuutta. Lisäksi alueella tuotetaan ja jalostetaan öljyä ja maakaasua. Maataloudessa viljellään viljaa, auringonkukkia ja sokerijuurikasta. Lisäksi harjoitetaan karjanhoitoa.
Väestö thumb|350px|Volgan ylittävä silta Saratovissa
Saratovin alueen asukasluku on 2 521 892 (2010).
Noin 65 % väestöstä asuu kaupungeissa ja kaupunkimaisissa taajamissa. Vuonna 2010 suurimmat, yli 30 000 asukkaan kaupungit tai kaupunkitaajamat olivat Saratov (837 900 as.), Engels (202 419 as.), Balakovo (199 690 as.), Balašov (82 227 as.), Volsk (66 508 as.), Lugatšev (41 707 as.), Rtištševo (41 289 as.), Privolžski (34 364 as., kaupunkityyppinen taajama), Marks (31 531 as.) ja Petrovsk (31 160 as.).
Vuonna 1989 väestöstä oli venäläisiä 85,6 prosenttia, ukrainalaisia 3,8 prosenttia, kazakkeja 2,8 prosenttia ja muita 7,8 prosenttia. Alueella asuneesta runsaasta saksalaisväestöstä ei ole nykyisin jäljellä kuin noin 18 000.
Vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan suurimmat etniset ryhmät olivat:
venäläiset 2 293 100 (85,9 %) kazakit 78 300 (2,9 %) ukrainalaiset 67 300 (2,5 %) tataarit 57 600 (2,2 %) armenialaiset 25 000 mordvalaiset 16 500 azerit 16 400 tšuvassit 16 000 valkovenäläiset 12 700 saksalaiset 12 100 tšetšeenit 8 500 lezgit 5 300 baškiirit 4 000 marit 4 000 moldovalaiset 3 800 juutalaiset 3 400 romanit 2 700 korealaiset 2 500 georgialaiset 2 400 kurdit 2 300 uzbekit 2 100 udmurtit 1 800 tadžikit 1 500 avaarit 1 400 tabasaranit 1 300 puolalaiset 1 000
Asukasluvun kehitys Vuosi Asukasluku 1934 2 908 000 1959 2 167 000 1999 2 719 000 2010 2 521 892
Saratovin alueen rajoja on muuteltu vuosien varrella useasti, mikä vaikuttaa osaltaan asukasluvun kehitykseen.
Lähteet
Aiheesta muualla