Erityistuomioistuin eli erikoistuomioistuin on tuomiovaltaa käyttävä valtion viranomainen, joka tutkii ja ratkaisee erityisasiantuntemusta vaativia riita- ja rikosasioita. Erityistuomioistuimen toimivalta on rajattu vain tiettyjen asioiden käsittelyyn ja tuomioistuimen kokoonpano poikkeaa yleisistä tuomioistuimista. Erityistuomioistuinten kokoonpanoon kuuluu lakimiesten lisäksi tuomioistuimen alan asiantuntijoita. Tuomioistuimeen saatetaan valita myös eri etupiirien edustajia. Suomessa esimerkki tällaisesta on työtuomioistuin, jonka kokoonpanoon tuomarien lisäksi kuuluu sekä työnantajien että työntekijöiden edustajat.
Ranskan suuren vallankumouksen jälkeen useassa Euroopan maassa lakkautettiin erityistuomioistuimia ja oikeudenkäyttöä yhtenäistettiin siirtämällä asiat yleisiin tuomioistuimiin. Erityistuomioistuimia alettiin perustaa uudelleen 1900-luvulla.
Suomen erityistuomioistuimet Ruotsin vallan aikana erityistuomioistuimiksi katsottavia elimiä syntyi 1600-luvulla, kun hallintoa järjestettäessä annettiin tuomiovaltaa keskusvirastoille niiden toimialaan kuuluvissa asioissa. Tällöin luotiin aksiisi-, halli-, posti-, tulli- ja vuorioikeus. Aatelia ja pappissäätyä koskevat riita- ja rikosasiat käsiteltiin henkilöperusteisissa oikeusistuimissa (). Vuoden 1734 lain mukaan nämä asiat tuomitsi ensimmäisenä oikeusasteena hovioikeus. Tämä aatelin erioikeus kumottiin Suomessa vuonna 1867. Suomen autonomian alkuaikana vanhat erityistuomioistuimet vähitellen lakkautettiin ja niiden tehtävät siirrettiin alioikeuksille. 1800-luvun loppupuolella perustetuille hallintovirastoille annettiin harvoin tuomiovaltaa.
Nykyiset erityistuomioistuimet Nykyisin suomalaisia erityistuomioistuimia ovat markkinaoikeus 2002– työtuomioistuin 1947– vakuutusoikeus 1942– valtakunnanoikeus 1922–
Lisäksi eräät käräjäoikeudet toimivat tarvittaessa maaoikeuksina.
Aiempia erityistuomioistuimia
Aiempia erityistuomioistuimia ovat olleet asunto-oikeudet 1974–2002 erikoissotaoikeudet 1920–1945 kenttäoikeudet 1939–1945 liikevaihtovero-oikeus 1970–1994 lääninoikeudet 1955–1999 maanjako-oikeudet 1766–1972 ja niiden seuraajina maaoikeudet 1973–2001 markkinatuomioistuin 1.9.1978 – 28.2.2002 merisotaoikeudet 1920–1945 painoasiain ylihallitus 1865–1919 pikaoikeus 1939–1945 rykmentinsotaoikeus 1920–1945 sotaoikeudet 1920–1983 sotasyyllisyysoikeus 1945–1946 sotaylioikeus 1920–1952 talousdeputaatiot 1757–1766 vakuutusneuvosto 1918–1942 valtiorikosoikeus 1918–1919 vankilaoikeus 1932–2006 vesioikeudet 1962–2000 vesistötoimikunta 1934–1962 vesiylioikeus 1962–1999 virkaylioikeus 1926–1987
Aiemmin oli myös tuomiovaltaa käyttäviä viranomaisia, mutta niitä ei yleensä pidetty varsinaisina erityistuomioistuimina. järjestysoikeudet –1978 koulutoimen ylihallitus 1870–1918 maistraatit tuomiokapitulit yleinen revisionioikeus 1824–1923 yliopiston konsistori
Ruotsin erityistuomioistuimet kiinteistötuomioistuin () maahanmuuttotuomioistuimet (migrationsdomstolar) maanvuokralautakunta (arrendenämnd) markkinatuomioistuin (marknadsdomstol) painovapaustuomioistuin (tryckfrihetsdomstol) patenttivalitusoikeus (patentbesvärsrätten) työtuomioistuin (arbetsdomstol) vuokralautakunta (hyresnämnd) ympäristötuomioistuimet (miljödomstolar) ympäristöylioikeus (miljööverdomstol)
Lähteet Iso tietosanakirja, WSOY 1995 Tietosanakirja, Tietosanakirja-osakeyhtiö 1917 Encyclopædia iuridica fennica, Suomalainen Lakimiesyhdistys 1995, osa IV p. 65–68
Viitteet
Luokka:Tuomioistuimet