__NOTOC__
Tämä on luettelo kemian termeistä.
A Additioreaktio – Prosessi, jossa hiilivedyn kaksois- tai kolmoissidos purkautuu. Aktivoitumisenergia – Se energiamäärä, joka pitää tuoda, jotta reaktio tapahtuisi. Aldehydi - Primäärisen alkoholin hapettumistuote. Toiminnallinenryhmä –CHO. Voivat hapettua karboksyylihapoiksi. Alkaani - Hiilivety-yhdiste, jossa kaikki hiiliatomien väliset sidokset ovat yksinkertaisia. Alkalimetalli – 1. ryhmän metallit jaksollisessa järjestelmässä. Alkeeni - Hiilivety-yhdiste, jossa on yksi kaksoissidos. Alkeisreaktio - Reaktion kertaluvun mukainen integroitu nopeuslaki. Alkoholi - Orgaanisia yhdisteitä, joissa on hydroksyyliryhmä -OH. Moniarvoinen alkoholi sisältää useita -OH ryhmiä. Alkuaine – Aine, jolla on tietty määrä protoneja. Alkyyni - Hiilivety-yhdiste, jossa on yksi kolmoissidos. Amfolyytti - Aine, joka voi toimia happona tai emäksenä. Amiini – Emäs, jossa hiilivetyyn on liittynyt NH2-ryhmä. Aminohappo - Yhdiste, joka sisältää karboksyyliryhmän -COOH sekä aminoryhmän -NH2 Anioni – Negatiivisesti varautunut ioni. Anodi – Elektrolyysin positiivinen kohtio. Antioksidantti - Aine, joka estää hapettumisen. Aromaattinen yhdiste - Yhdiste, jossa on vähintään yksi bentseenirengas Arrheniuksen yhtälö - Empiirinen yhtälö, joka kuvaa reaktion kinetiikan lämpötilariippuvuutta. Asymmetrinen hiiliatomi – Katso: Kiraliakeskus Atomi - Atomi on kemiallisesti aineen pienin osa. Atomi koostuu elektroneista, protoneista ja neutroneista Atomiorbitaali – Paikka, jossa elektroni todennäköisimmin on. Autoprotolyysi – Amfolyytti reagoi itsensä kanssa. Katso myös: Protolysoituminen. Avaruusisomeria – Molekyyleillä on sama rakenne, mutta atomiryhmät tai atomit ovat eri suuntiin tai molekyylien muodot ovat toisistaan poikkeavia. Avogadron vakio - Italialaisen tiedemiehen Amedeo Avogadron mukaan nimetty vakio (NA), joka ilmaisee rakenneosien lukumäärän yhdessä moolissa. NA = 6,022 • 1023 kpl.
B Bentseenirengas - Aromaattisten yhdisteiden osa, jossa kuusi hiiltä ja kuusi vetyä (C6H6) ovat muodostaneet rengasmaisen yhdisteen, jossa hiilien väliset yksinkertaiset ja kaksoissidokset vaihtavat paikkaa. Katso myös: Delokalisoituminen. Brownin liike – Hiukkasten satunnainen liike.
C Cis-trans-isomeria – Molekyylien muodot ovat erilaisia johtuen atomien sijoittumisesta joko molekyylin kaksoissidokseen tai molekyylin tasoihin nähden.
D Dehydraus – Vedyn poistaminen. Delokalisoituminen – Elektronien sattumanvarainen liike useamman atomin läheisyydessä. Denaturoituminen - Valkuaisaineiden sekundääri- tai tertiäärirakenteen tuhoutuminen. Denitrifikaatio – Nitraattien pelkistyminen typeksi. Katso myös: Nitrifikaatio. Deoksiribonukleiinihappo – Lyhenne DNA, nukleiinihappo, jossa sijaitsee eliöiden geneettinen perimä. Dipeptidi - Molekyyli, jonka kaksi aminohappoa ovat muodostaneet. Dipoli - Molekyyli, jolla on osittaisia sähkövarauksia johtuen elektronegatiivisuudesta. Dipoli-dipolisidos - Sidos, jonka on aiheuttanut poolisten molekyylien sähkövaraukset. Dispersiovoimat - Molekyylien tai atomien välille aiheutuva sidos, joka johtuu dipoli-ilmiöstä. DNA – Katso: Deoksiribonukleiinihappo. Dynaaminen tasapainotila – Reaktion tasapainotila on mikroskooppisella tasolla dynaaminen ja makroskooppisella tasolla lähtöaineet ja tuotteet ovat näennäisesti tasapainossa.
E Eksoterminen reaktio – Kemiallinen reaktio, jossa vapautuu energiaa. Katso myös: Endoterminen reaktio. Ekvivalenttipiste – Piste, jossa happo/emäs on neutraloitunut kokonaan. Elektrolyysi – Kemiallinen reaktio, joka on tehty sähkövirran avulla. Katso myös: anodi, katodi. Elektrolyytti – Nestemäinen, ioneja sisältävä, sähköä johtava aine. Elektronegatiivisuus - Atomin kyky vetää puoleensa sidos-elektroneja. Elektroni - Negatiivisesti varautuneita hiukkasia, jotka kiertävät atomin ydintä energiatasoilla. Eliminaatioreaktio – Kemiallinen reaktio, jossa hiiliketjuun liittyneet ryhmät irtoavat ja hiiliketjuun syntyy kaksoissidos. Emulsio - Kahden toisiinsa liukenemattoman nesteen muodostama seos. Emäksinen aine - Aine, joka voi vastaanottaa protonin (H+). Toisen teorian mukaan emäkset ovat aineita, jotka muodostavat hydroksidi-ionin vesiliuoksessa. Emäsvakio – Lyhenne Kb, vakio kuvaa veden ja emäksen protolyysireaktion tasapainovakiota. Katso myös: Happovakio. Enantiomeeri – Katso: Peilikuvaisomeria. Endoterminen reaktio – Kemiallinen reaktio, jossa sitoutuu energiaa. Katso myös: Eksoterminen reaktio. Energiaminimiperiaate - Elektronit sijoittuvat niin, että systeemin kokonaisenergia on mahdollisimman pieni. Entalpia – Lyhenne H, entalpia ilmaistaan sisäenergian avulla: H=U+PV Entropia – Järjestelmän (esim. reaktion) epäjärjestystä kuvaava suure. Entsyymi – Katso: katalyytti. Epäjalo metalli – Metalli, jolla on kyky pelkistää vety vedestä tai happojen vesiliuoksista, jolloin metalli itse hapettuu. Katso myös: jalometalli Epäorgaaninen yhdiste - Yhdiste, jossa ei ole hiiltä, poikkeuksena hiilen ja hapen väliset yhdisteet (hiilidioksidi) sekä hiilihappo ja sen suolat. Katso myös: Orgaaninen yhdiste. Esteri – Karboksyylihappo ja alkoholin kondensaatioreaktion reaktiotuote. Siinä hiileen on liittynyt happi kaksoissidoksella sekä toinen happi yksinkertaisella sidoksella, -COO-.
F thumb|200px|Fluoresenssi-ilmiö Faasi - Olomuotoalue on systeemin homogeeninen osa-alue, jossa on rajapinta kahden faasin välillä. Faradayn vakio – Elektronimoolin sähkömäärä. Fenoli - Yhdiste, jossa suoraan bentseenirenkaaseen on liittynyt hydroksyyliryhmä (-OH). Katso myös: Bentseenirengas. Fenoliftaleiini – Indikaattori, jonka emäksinen muoto on punainen ja hapan ja neutraali on väritön. Vaihtaa väriä, kun pH=8,2 – 10. Katso myös: indikaattori. Fluoresenssi – Molekyylin elektronisen viritystilan purkautuminen singlettitilalta. Näkyvä säteily on lyhytkestoista. Fosforenssi – Molekyylin elektronisen viritystilan purkautuminen triplettitilalta. Näkyvä säteily on pitkäkestoista. Freoni – Kloorattu tai fluorattu hiilivety. Funktionaalinen ryhmä - Orgaanisissa aineissa oleva ryhmä, joka vaikuttaa yhdisteen ominaisuuksiin. Esim. hydroksyyli- tai esteriryhmä.
G Geeli - Suurimolekyylisten hiukkasten ja niiden välissä olevan väliaineen muodostama seos. Gibbsin vapaaenergia - Kemiallisen reaktion tapahtumisen edellytykset vakiopaineessa ja -lämpötilassa
H thumb|200px|Vanadiumoksidi-hila Haber-Bosch menetelmä – Prosessi, jossa muodostetaan ammoniakkia synteettisesti. Haihtuminen - Neste muuttuu kaasuksi. Tapahtuu nesteen pinnalla. Halogeenit – 17. ryhmän alkuaineet. Katso myös: jaksollinen järjestelmä. Hapan aine - Aine, jolla on kyky luovuttaa protoni (H+). Hapetin – Aine, joka pelkistyy. Katso myös: pelkistin. Hapettuminen - Reaktio, jossa aine luovuttaa elektroneja. Katso myös: pelkistyminen. Hapetusluku – Sähkövarausta ilmaiseva luku. Happihappo – Happo, joka sisältää happea. Happoanhydridi – Happihappojen yhdistyessä ja veden poistuessa syntyvä tuote. Heterogeeninen seos - Seos, jossa aineet eivät ole samassa faasissa. Happo-emäspari – Toisiaan vastaava happo ja emäs. Happovakio – Lyhenne Ka, vakio kuvaa hapon ja veden protolyysireaktion tasapainovakiota. Katso myös: emäsvakio. Hila - Atomien, ionien tai molekyylien muodostama säännöllinen järjestelmä. Homogeeninen seos - Seos, jossa aineet ovat samassa faasissa. Hydraus – Vedyn liittämisreaktio. Hydraatti – Aine, jossa on kidevettä. Katso myös: kidevesi. Hydratoituminen - Vesimolekyylien (H2O) liittyminen ioni-dipolisidoksiin. Hydroksyyliryhmä - Funktionaalinen ryhmä -OH. Hydrolyysi – Veden vaikutuksesta tapahtuva yhdisteen hajoaminen.
I Ideaalikaasu – Kaasu, jonka tila voidaan kuvata yhtälöllä pV=nRT. Indikaattori – Aine, jota voidaan hyödyntää happamuuden muuttumiseen. Inhibiitti – Aine, joka hidastaa reaktiota. Katso myös: katalyytti. Ioni - Sähköisesti varautunut hiukkanen. Erimerkkiset ionit vetävät toisiaan puoleensa muodostaen ionisidoksia. Ionit muodostavat ionihiloja. Ioni-dipoli sidos – Ionien ja poolisten molekyylien välille syntyneet sidokset. Katso myös: dipoli-dipoli sidos. Ionisidos – Ionien välille syntynyt vetovoima. Ionisoituminen – Atomi luovuttaa tai vastaanottaa vähintään yhden elektronin ja muuttuu positiiviseksi tai negatiiviseksi ioniksi. Isomeria – Yhdisteet, joiden molekyylikaavat ovat samat, mutta rakenteet poikkeavia toisistaan. Isotooppi - Saman alkuaineen atomit, joiden ytimissä on eri määrä neutroneja.
J Jaksollinen järjestelmä – Taulukko, jossa alkuaineet ovat järjestetty järjestysluvun mukaiseen järjestykseen. Pystyrivit ovat ryhmiä ja vaakarivit ovat jaksoja. Jalokaasut – Ryhmän 18. alkuaineet. Katso myös: jaksollinen järjestelmä. Jalometalli – Jännitesarjassa vedyn jälkeen olevat metallit. Jaloussarja – Katso: jännitesarja. Jännitesarja – Sarja, jossa metallit ovat järjestetty hapetuskyvyn mukaiseen järjestykseen. järjestysluku – Lyhenne Z, ilmaisee protonien lukumäärän atomin ytimessä.
K Kahtaisioni – Molekyyli koostuu sekä anioni- että kationiosasta eli voi muodostaa sisäisen suolan. Kaksoissidos - Kahden elektroniparin muodostama sidos. Karboksyylihappo - Yhdisteet, joiden toiminnallinenryhmä on -COOH. Yhdiste voi sisältää useita karboksyyliryhmiä. Katalyytti - Yhdiste tai aine, joka nopeuttaa reaktioita kulumatta itse. Elimistön katalyyttejä kutsutaan entsyymeiksi. Katso myös: inhibiitti. Kationi – Positiivisesti varautunut ioni. Katso myös: anioni. Katodi – Elektrolyysin negatiivinen kohtio. Katso myös: anodi. Kemiallinen reaktio - Tapahtumaketju, jossa aineet yhdistyessään muodostavat uusia aineita. Ketjuisomeria – Kun molekyylissä on sama toiminnallinen ryhmä, mutta hiiliketjun rakenne on poikkeuksellinen toiseen molekyyliin. Katso myös: isomeria. Ketoni - Sekundäärisen alkoholin hapettumistuote, happi on liittynyt hiiliketjun keskellä (ei päässä) hiileen kaksoissidoksella. Kidevesi – Vesi, joka on sitoutunut kiinteän aineen kidehilaan. Katso myös: hydraatti. Kiehuminen - Neste muuttuu höyryksi. Tapahtuu kaikkialla nesteessä. Kiehumispiste - Lämpötila, jossa neste muuttuu kaasuksi. Kiraliakeskus – Hiiliatomi, josta lähtevät ryhmät ovat kaikki erilaisia. Kolloidi - Seos, jossa aineet ovat eri faaseissa. Esim. geeli tai emulsio. Kolmoissidos - Kolmen elektroniparin muodostama sidos. Kompleksiyhdiste – Yhdiste, jossa metallikationi toimii pisteenä, jota ympäröivät ligandit. Katso myös: ligandi. Kondensaatioreaktio – Kahden molekyylin yhdistymisreaktio. Konformaatioisomeria – Hiiliketjun ryhmät pääsevät kiertymään sidosten ympäri, jolloin molekyylien asento on erilainen. Konsentraatio - Ilmaisee liuenneen aineen moolimäärän litraa kohden, ks. aktiivisuus Konstituutioisomeria – Molekyyliin liittyneiden hiukkasten sitoutumisjärjestys on erilainen. Katso myös: isomeria. Korvautumisreaktio – Katso: substituutioreaktio. Koordinaatiosidos – Sidos, jossa sidoselektronipari on vain toiselta atomilta. Korroosio – Materiaalin muuttumista käyttökelvottomaksi ympäristön rasituksesta. Kova vesi – Vesi, jossa on suhteellisen paljon magnesium- ja kalsiumsuoloja. Kovalenttinen sidos - Atomien jakaessa yhteisen sidoselektroniparin. Voi olla joko poolinen tai pooliton. Kylläinen liuos - Tila, jossa liuokseen on liuennut maksimimäärä liuotettavaa ainetta.
L Le Chatelierin periaate – Ilmaisee tasapainoreaktion siirtymissuunnan häiritessä sen tasapainotilaa. Lejeerinki - Vähintään kahden metallin muodostama seos. Ligandi – Keskusmetalliin liittynyt ryhmä, joka voi olla ioni-, atomi- tai molekyyliryhmä. Katso myös: kompleksiyhdiste. Liittymisreaktio – Katso: additioreaktio. Liukeneminen - Tapahtuma, jossa liuotettava aine ja liuos sekoittuvat toisiinsa. Aineen vesiliuosta merkitään kirjainyhdisteellä aq. Liukoisuustulo – Suolojen, jotka ovat niukkaliukoisia, konsentraatioiden tulo, kun liuos on kylläinen. Liuos - Homogeeninen seos. Liuotin - Aine, johon liuotettava aine lisätään. Loppupiste – Katso: ekvivalenttipiste. Lähdejännite – Elektrodien välinen potentiaalinen jännite.
M Maa-alkalimetallit – Ryhmän 2. alkuaineet. Katso myös: jaksollinen järjestelmä.