Kaarlo Aleksanteri Levón (22. toukokuuta 1867 Raahe – 30. maaliskuuta 1936 Raahe) oli raahelainen filosofian tohtori, seminaarin lehtori ja kirjailija.Kuolleita, Uusi Suomi, 31.3.1936, nro 88, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 21.12.2025Tri Kaarlo Levon, Pohjolan Suunta, 31.3.1936, nro 74, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 21.12.2025Kuolleita, Helsingin Sanomat, 1.4.1936, nro 89, s. 8, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 29.3.2026
Kaarlo Levónin isä oli Carl Albert Levón ja äiti Henrica o.s. Hjertman. Hän pääsi ylioppilaaksi Oulun yksityislyseosta 1887 ja opiskeli Helsingin yliopistossa valmistuen filosofian kandidaatiksi 1890, lisensiaatiksi 1904 ja tohtoriksi 1907. Levón teki useita opintomatkoja Skandinavian ja Keski-Euroopan maihin.
Levón oli 1892–1899 Limingan kansanopiston johtajana, seuraavat kolme vuotta 1899–1902 Rauman piirin kansakouluntarkastajana ja sen jälkeen vuodesta 1902 alkaen 10 vuotta Tampereen piirin kansakouluntarkastajana. Raahen seminaarin suomenkielen lehtorina hän oli vuodesta 1912 lähtien aina eläkkeelle siirtymiseensä 1935 saakka. Vuosina 1909-1910 hän oli kouluhallituksen kansanopetusosaston apulaisjohtajana ja Raahen keskikoulun jatkoluokkien latinankielen opettajana 1915–1917. Levón julkaisi tutkimuksia loitsurunouden alalta sekä useita muistelma- ja muita teoksia Pohjanmaalta. Hänen erikoisharrastuksenaan oli kotiseutututkimus. Raahen ja sen ympäristön kotiseutuyhdistys perustettiin 1915 Levónin toimesta ja hän toimi alusta lähtien yhdistyksen puheenjohtajana.
Limingassa ollessaan Levón oli Limingan veistokoulun puheenjohtajana 1894–1897. Tampereella hän oli työväenopiston johtokunnan jäsenenä 1906–1912 ja Tampereen Kasvatusopillisen Yhdistyksen puheenjohtajana ja jäsenenä 1906–1912. Raahessa hän oli Raahen keskikoulun jatkoluokkien johtokunnan jäsenenä ja puheenjohtajana vuodesta 1915 lähtien. Hän oli vuodesta 1915 Raahen Seudun Opettajayhdistyksen johtokunnan puheenjohtajana ja jäsenenä. Raahen museon johtokunnan jäsenenä hän oli vuodesta 1920.
Kaarlo Levón tuli tunnetuksi kotiseutuaiheisista kirjoista, joihin hän kiersi haastattelemassa Saloisten ja Raahen sekä naapurikuntien ihmisiä. Levónin kirjallista työtä jatkoi aikanaan hänen veljenpoikansa Martti Levón. Tohtori Kaarlo Levón oli myös puuhamiehenä perustettaessa Raahen kotiseutuyhdistystä vuonna 1915.Kotiseutumme Pattijoki, Raahe, Vihanti'' 2001–2002. Botnia-foto oy.Muistelmia Pohjanmaalta, Kaarlo Levón 1928.Saloisten asukkaita ja elämää, Martti Levón 1974Raahen tienoon historia III, Matti Lackman 1991.Sukumuistoja, Uusi Suomi 23.11.1919, nro 271, s. 10, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Kaarlo Levón oli naimisissa vuodesta 1892 Sigrid Poppiuksen kanssa.
Julkaisut
Tutkimuksia loitsurunojen alalla: verensulkusanat ja raudan sanat : Tampere : 1904. väitöskirja Äitini kätköistä 1, Kreivi Karl Gustaf Mannerheimin kirjeitä äidinisälleni, E. Valtamo, 1918 Äitini kätköistä. 2, Raahen lääkäri Anders Jakob Hjertman : poimintoja äitini jälkeenjättämistä papereista, Omakustanne, 1919 Klaveeri ym. kertomuksia. Poimintoja vanhoista kätköistä, 1925 Muistelmia Pohjanmaalta, 1928 Poistuneiden polvien ajoilta, 1928 Tarinoita vanhasta merikaupungista, 1931
Lähteet http://edu.raahe.fi/yhdistykset/matkailuoppaat/sempalo2.html
Viitteet
Aiheesta muualla Kaarlo Levón : Kansanmuistoja Himangalta, Helsingin Sanomat Viikkoliite, 29.3.1931, nro 13, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Luokka:Suomalaiset kirjailijat Luokka:Vuonna 1867 syntyneet Luokka:Vuonna 1936 kuolleet