Eurosetelit

thumb|Toisen setelisarjan eli Europa-sarjan setelit|280px thumb|Euron symboli|280px

Eurosetelit ovat euroalueella vuodesta 2002 lähtien käytössä olleita seteleitä. Rahat laskee liikkeelle Euroopan keskuspankki (EKP). Nimellisarvoltaan setelit ovat 5, 10, 20, 50, 100, 200 ja 500 euroa, joskin uusia 500 euron seteleitä ei enää paineta. Toisin kuin eurokolikot, setelit ovat molemmilta puolilta samanlaisia koko euroalueella, vaikka ne on painettu eri jäsenvaltioissa. Ensimmäisen sarjan euroseteleitä alettiin korvata uusilla vuoden 2013 toukokuusta alkaen, ja kolmannen sarjan setelit ovat suunnitteilla.

Ensimmäinen setelisarja Suunnitteluvaihe Eurosetelien suunnittelemiseksi Euroopan keskuspankin edeltäjä, Euroopan rahapoliittinen instituutti (EMI) julisti helmikuussa 1996 EU-maissa kilpailun, johon kutsuttiin osallistumaan useita kuvataiteilijoita. Seteleille asetettiin kilpailuohjelmassa tietyt vaatimukset, kuten koot, värit ja pakolliset symbolit ja tekstit. Setelisarjan tuli olla teemaltaan joko ”Euroopan aikakaudet ja tyylisuunnat” tai ”abstrakti/moderni”. Suunnitelmissa tuli yhdistää onnistuneesti taiteellinen luovuus ja setelien turvaominaisuudet. Setelien tuli olla: helposti tunnistettavia turvallisia väärentämistä vastaan ulkonäöltään miellyttäviä. Lisäksi setelien tuli olla selvästi eurooppalaisen näköisiä ja viestittää sellaisia poliittisia ja kulttuuriarvoja, jotka kaikki eurooppalaiset voivat helposti hyväksyä.

Kilpailuehdotuksia eli suunnitelmia eurosetelisarjaksi tuli 29 suunnittelijalta tai suunnitteluryhmältä yhteensä 44. Tuomaristossa oli eri EU-maista neljätoista taiteiden ja viestinnän asiantuntijaa, jotka oli valittu maiden keskuspankkien ehdottamina. Kilpailun voittajaehdotus esiteltiin Eurooppa-neuvostolle Dublinissa 13. joulukuuta 1996 ja julkaisiin myöhemmin samana päivänä. Kilpailun voitti itävaltalainen setelitaiteilija Robert Kalina. Lopulliset eurosetelit suunniteltiin voittotyön pohjalta.

Yleiskuvaus thumb|200px|Willem F. Duisenbergin allekirjoitus 5 euron setelissä. thumb|200px|Jean-Claude Trichet’n allekirjoitus 20 euron setelissä. thumb|200px|Mario Draghin allekirjoitus 10 euron setelissä. Pienet pallot ovat Eurion-kopiointisuojausta. EMI hyväksyi ensimmäisen setelisarjan lopulliset suunnitelmat helmikuussa 1998. Setelien painaminen käynnistyi heinäkuussa 1999. Eurosetelien lopulliset mallit julkistettiin yleisölle 30. elokuuta 2001, setelien esijakelu pankeille ja yrityksille alkoi 1. syyskuuta 2001, ja setelit (sekä kolikot) laskettiin liikkeelle 1. tammikuuta 2002.

Toisin kuin kolikoissa, euroseteleissä ei ole kansallisia kuva-aiheita eikä tekstejä, vaan niissä korostetaan eurooppalaisille yhteisiä arvoja. Pääasiallisena kuvituksena on eri aikakausien ja tyylisuuntien arkkitehtuuri. Setelien etusivuille on kuvattu rakennusten ovia ja ikkunoita, takasivuille siltoja. Nämä kuvastavat avautumista kohti muita ihmisiä ja yhteyksiä heihin. Kuvatut ovet, ikkunat ja sillat eivät esitä mitään tiettyjä olemassa olevia rakennelmia, mutta ne kuvaavat eri aikakausille tyypillisiä rakennustyylejä.

Setelien suuruudet eli nimellisarvot ja kuva-aiheiden tyylisuunnat ovat seuraavathttp://www.ecb.europa.eu/euro/banknotes/html/index.fi.html: 5 euroa: antiikin eli klassinen aikakausi 10 euroa: romaaninen tyyli 20 euroa: goottilainen tyyli 50 euroa: renessanssi 100 euroa: barokki ja rokokoo 200 euroa: teollistumisen aikakausi (teräs- ja lasiarkkitehtuuri) 500 euroa: moderni 1900-luvun aika. 500 euron seteli on päätetty jättää pois toisesta sarjasta.

Seteleiden koko vaihtelee siten, että pieniarvoiset setelit ovat pienimpiä ja koko on sitä suurempi mitä suurempiarvoinen seteli on kyseessä. Tällä, samoin kuin setelien suurilla numeroilla ja nimellisarvon mukaan vaihtelevilla kohokuvioinneilla, setelien tunnistaminen on tehty mahdolliseksi myös näkövammaisille. Myös seteleiden selkeästi erilaiset värit auttavat erottamaan ne toisistaan.

thumb|200px|20 euron seteli ultraviolettivalossa Euroseteleissä on suuri määrä ns. turvatekijöitä, joiden tarkoituksena on vaikeuttaa seteleiden väärentämistä. Tutuimpia näistä ovat kaiverruspainatus, vesileima, hologramminauha tai -kuvake ja varmuuslanka setelipaperin sisällä http://www.ecb.europa.eu/euro/banknotes/security/html/index.fi.html. Vähemmän tunnettuja ovat mm. setelin ultravioletti- ja infrapunavalossa näkyvät ominaisuudet, magneettiset ominaisuudet, mikrokokoiset tekstithttp://www.ecb.europa.eu/euro/banknotes/security/additional/html/index.fi.html , Eurion-koodi sekä monet muut, joiden havaitseminen vaatii erikoisvälineitä ja joista useita ei ole edes julkistettu yleisölle.

Kaikissa ensimmäisen sarjan euroseteleissä on arvopuolella joko EKP:n ensimmäisen pääjohtajan Wim Duisenbergin, 1. marraskuuta 2003 pääjohtajana aloittaneen Jean-Claude Trichet’n tai 1. marraskuuta 2011 pääjohtajana aloittaneen Mario Draghin allekirjoitus painettuna.

Lisäksi kaikissa ensimmäisen sarjan euroseteleissä on: Euroopan unionin 12 tähteä rahayksikön nimi euro sekä latinalaisilla (EURO) että kreikkalaisilla (ΕΥΡΩ) aakkosilla Euroopan keskuspankin lyhenne yhdellätoista EU:n silloisella virallisella kielellä – BCE, ECB, EZB, EKT ja EKP (useammassa kielessä samoja lyhenteitä) seteleiden käyttöönoton vuosiluku 2002 ©-symboli Euroopan keskuspankin tekijänoikeussuojan merkkinä Euroopan lippu Euroopan kartta (mukaan lukien Ranskan merentakaiset departementit) useita muita yhtenäisiä piirteitä.

Ominaisuudet nimellisarvoittain Kuva Arvo Koko Paino Pääväri Tyylisuunta Painokoodin sijainti Etusivu Takasivu Arkkitehtoninen Vuosisata 5 € 120 mm × 62 mm0,63 g harmaa klassinen < 5. vasen kuvan reuna 10 € 127 mm × 67 mm0,72 g punainen romaaninen 11.–12. klo 8 tähti 20 € 133 mm × 72 mm0,81 g sininen goottilainen 13.–14. klo 9 tähti 50 € 140 mm × 77 mm0,92 g oranssi renessanssi 15.–16. oikea kuvan reuna 100 € 147 mm × 82 mm1,02 g vihreä barokki ja rokokoo 17.–18. oikealla klo 9 tähdestä 200 € 153 mm × 82 mm1,07 g kellanruskea teräs- ja lasiarkkitehtuuri 19.–20. klo 7 tähden yllä 500 € 160 mm × 82 mm1,12 g purppuranpunainen moderni 20.–21. klo 9 tähti Kaikki ensimmäisen sarjan eurosetelit ovat 0,105 mm paksuja.

Turvatekijöitä kuvin thumb|Kohopainatusta, joka tuntuu sormin seteleitä siveltäessä thumb|50 euron seteli ultraviolettivalossa thumb|50 euron seteli infrapunavalossa Ensimmäisen sarjan seteleissä on sekä kaikille seteleille yhteisiä että nimellisarvokohtaisia turvatekijöitä, joita on esitetty seuraavissa kuvissa. Turvatekijöitä on kuitenkin muitakin kuin kuvissa näkyvät.

Kaikille seteleille yhteisiä turvatekijöitä:

Yhden tai muutaman nimellisarvon turvatekijöitä:

Setelipainokoodi Ensimmäisen sarjan seteleitä painettiin eri EU-maiden setelipainoissa. Välttämättä ei tarvitse olla kyse euroja käyttävästä EU-maasta: esimerkiksi Isossa-Britanniassa on painettu osa käytössä olevista euroseteleistä, vaikkei euro ole Isossa-Britanniassa käytössä. Setelien painomaan ei siis myöskään tarvitse olla sama kuin liikkeellelaskumaa.

200px|pienoiskuva|oikea|Painopaikan koodi kymmenen euron setelissä. R tarkoittaa, että seteli on painettu Bundesdruckerei-setelipainossa Saksassa. Setelien etupuolella näkyy pienenä tekstinä painopaikan kuusimerkkinen koodi. Sen ensimmäinen kirjain on setelipainon tunnus, seuraavat kolme numeroa ovat painolaatan tunnistenumero, seuraavana oleva kirjain on painoarkin rivi ja viimeinen numero on painoarkin sarake. Esimerkki: D001A1 = Setelin on painanut suomalainen Setec Oy, painolaatta 001, laatan 1. rivi ja laatan 1. sarake. Setec (nykyinen Gemalto Oy) ei tosin ole enää vuoden 2003 jälkeen painanut seteleitä, vaan kaikki Suomessa liikkeelle laskettavat käyttämättömät setelit ovat joko vanhaa varastoa Setecin taannoin painamasta määrästä tai ulkomailla painettuja.

+Setelipainon tunnusSuluissa oleville painoille on varattu koodi, mutta ne eivät ole painaneet liikkeelle laskettuja euroseteleitä.KirjainSetelipainoPaikkaMaa(A)(Bank of England Printing Works)(Loughton)(Iso-Britannia)(B)Ei käytössä – –(C)(Crane AB)(Tumba)(Ruotsi)DSetec OyVantaaSuomiEF. C. OberthurChantepieRanskaFÖsterreichische Banknoten und SicherheitsdruckWienItävaltaGKoninklijke Joh. EnschedéHaarlemAlankomaatHDe La RueGateshead(Iso-Britannia)(I)Ei käytössä – –JIstituto Poligrafico e Zecca dello StatoRoomaItaliaKIrlannin keskuspankkiDublinIrlantiLBanque de FranceChamalièresRanskaMFábrica Nacional de Moneda y TimbreMadridEspanjaNKreikan keskuspankkiAteenaKreikka(O)Ei käytössä – –PGiesecke & DevrientMünchen & LeipzigSaksa(Q)Ei käytössä – –RBundesdruckereiBerliiniSaksa(S)(Tanskan kansallispankki)(Kööpenhamina)(Tanska)TBelgian kansallispankkiBrysselBelgiaUValora - Banco de PortugalCarregadoPortugali

Ennen käteiseurojen käyttöönottoa 1. tammikuuta 2002 useimmissa painoissa painettiin kaikkia setelien nimellisarvoja, koska käyttöönottoa varten seteleitä tarvittiin valtava määrä. Myöhemmin on painettu paljon pienempiä määriä uusia seteleitä. Niitä on tarvittu lähinnä korvaamaan käytössä loppuun kuluneita seteleitä ja lisäämään liikkeellä olevan setelirahan kokonaismäärää (jälkimmäinen johtuu pääosin euron kasvavasta merkityksestä yhtenä maailman päävaluutoista, mikä lisää käteiseurojen kysyntää euroalueen ulkopuolella). Sen vuoksi kussakin setelipainossa ei ole tarvinnut painaa kuin yhtä tai vain muutamaa nimellisarvoa, esimerkiksi vain 20 euron seteleitä.

Sarjanumero Sarjanumerossa on ensimmäisenä kirjain, ja sitä seuraa yksitoista numeroa. Kirjain paljastaa, minkä maan keskuspankki on setelin painatuksen tilannut. Koska painopaikka ei välttämättä ole samassa maassa, sarjanumeron kirjain ja edellä mainittu painopaikan kirjain voivat viitata eri maihin. Kymmenen seuraavaa numeroa ovat setelin järjestysnumero, ja viimeinen numero on tarkistusnumero. Sarjanumeroon pätee kaava, että kun lasketaan sarjanumeron kirjaimen järjestysnumero (A=1, B=2, …, Z=26) ja kaikki numerot yhteen, ja sen jälkeen saadun summan numerot vielä uudelleen yhteen, saadaan aina 8 (esimerkiksi S00630387745: S=19, 19+0+0+6+3+0+3+8+7+7+4+5 = 62, 6+2 = 8).

Ensi näkemältä maiden järjestys kirjaimiin nähden vaikuttaa sattumanvaraiselta, mutta vuonna 2002 eurokäteisen käyttöön ottaneet maat (sekä EU- mutta ei euromaat Tanska, Ruotsi ja Iso-Britannia, joille silti on varattu kirjain) ovat kuitenkin kunkin maan pääkielen mukaisten nimien mukaan käänteisessä aakkosjärjestyksessä. Kreikka on poikkeus, sillä sille on valittu Y-kirjain ilmeisesti siksi, että sama kirjainmerkki esiintyy myös kreikkalaisessa kirjaimistossa ypsilon-kirjaimena. Aakkosjärjestyksestä poikkeavat myös euron myöhemmin käyttöön ottaneet maat. Kirjainkoodit ovat ensimmäisessä setelisarjassa seuraavat:

+Sarjanumeron alkukirjainSuluissa olevat eivät ole olleet käytössä. Kirjain Maa Valtakielellä Tarkistusnumero Vuonna 2002 EU:hun kuuluneet maatZ België/Belgique/Belgien9Y Ελλάδα [Ellada]1X Deutschland2(W) Danmark (ei ole euromaa)(3)V España4U France5T Éire/Ireland6S Italia7(R) () Luxembourg/Luxemburg/Lëtzebuerg (ei ole painanut/painattanut seteleitä omalla tunnuksellaan)(8) (Q) Ei käytössäP Nederland1 (O) Ei käytössäN Österreich (saksankielisessä aakkostossa o ja ö ovat samanarvoisia)3M Portugal4L Suomi/Finland5(K) () Sverige (ei ole euromaa)(6)(J) () United Kingdom (ei ole euromaa)(7) (I) Ei käytössä Vuoden 2002 jälkeen EU:hun liittyneet, euron käyttöön ottaneet maatH Slovenija9G Κύπρος [Kypros]/Kıbrıs1F Malta2E Slovensko3D Eesti (ei ole painanut/painattanut seteleitä omalla tunnuksellaan)4(C) Latvija(B) Lietuva (A) Ei käytössä

Eurosetelit

Źródło i licencja