pienoiskuva|Führerbunkerin sijainti. Führerbunker oli Berliinin keskustassa valtakunnankanslian yhteydessä sijainnut maanalainen bunkkeri, jossa oli viimeinen Adolf Hitlerin toisen maailmansodan aikaisista päämajoista. Siellä Hitler myös teki itsemurhan 30. huhtikuuta 1945.

Rakennelma Hitler rakennutti itselleen 21 päämajaa (Führerhauptquartier, FHQ) eri puolille Saksaa sekä Itä- ja Länsi-Euroopan miehitetyille alueille. Osaa näistä ei saatu valmiiksi – eikä Hitler vieraillut niissä – ennen sodan päättymistä.Tieteen kuvalehti Historia 15/2014, s.12 Päämajat olivat pääsääntöisesti maanalaisia betonibunkkereita. Muita Hitlerin päämajoja Führerbunkerin ohella oli muun muassa Wolfsschanze. Führerbunker oli massiivinen, täysin pomminkestävä bunkkeri, joka sijaitsi Wilhelmstrasse-kadun varrella valtakunnankanslian puutarhan alueella useiden metrien syvyydessä. Führerbunkerin kokonaisuus käsitti kaksi toisiinsa liitettyä bunkkeria, vanhempi ”Vorbunker” ja uudempi ”Führerbunker”. Niitä yhdistivät porraskäytävät.

Führerbunker oli noin 8,2 metriä valtakunnankanslian puutarhan alla, arviolta 120 metriä pohjoiseen uudesta valtakunnankansliasta, joka sijaitsi Vossstrasse 6:ssa. Vorbunker oli Wilhelmstrasse 77:ssä sijainneen vanhan valtakunnankanslian (Palais Radziwill) takana olevan suuren eteishallin alapuolella. Vanha ja uusi valtakunnankanslia olivat yhteydessä toisiinsa. Führerbunker sijaitsi hieman Vorbunkeria syvemmällä siitä länsiluoteeseen. Kartalle on merkitty bunkkereiden arvioidut sijainnit.

Bunkkereita suojasi arviolta lähes kolmimetrinen betonikerros. Bunkkereiden noin 30 suhteellisen pientä huonetta olivat jakautuneet kahdelle tasolle uloskäyntien johtaessa päärakennuksiin ja hätäuloskäytävän puutarhaan. Bunkkerit rakennettiin kahdessa eri vaiheessa, vuosina 1936 ja 1943. Hitlerin asuintilat olivat uudemmassa, alemmassa osassa. Vanhan valtakunnankanslian juhlasalin alla sijainnut ensimmäinen bunkkeri jäi niin sanotuksi esibunkkeriksi toisen bunkkerin valmistumisen jälkeen.Hentilä 2011, s. 130–132.

pienoiskuva|pysty=1.1|Führerbunkerin arvioitu pohjapiirros. pienoiskuva|pysty=1.1|Vorbunkerin arvioitu pohjapiirros. Vorbunker oli yhdistetty Führerbunkeriin porraskäytävällä.

Käyttö

Hitler teki itsemurhan bunkkerissa 30. huhtikuuta 1945 yhdessä vaimonsa Eva Braunin kanssa. Hitler ampui itsensä ottaen samalla syanidikapselin, Eva Braun kuoli myrkkyyn. Kummankin ruumiit poltettiin Hitlerin toiveesta. Viimeinen bunkkerissa Hitlerin kuollessa läsnä olleista, Hitlerin lähetti ja henkivartija Rochus Misch, kuoli 5. syyskuuta 2013.

Führerbunkerissa asuneet henkilöt

+ Führerbunkerin viimeiset asukkaatHenkilöLähtöpäivä (1945) Hermann Göring20. huhtikuuta Heinrich Himmler Robert Ley21. huhtikuuta Karl-Jesko von Puttkamer Hugo Blaschke22. huhtikuuta Karl Gebhardt Christa Schroeder Johanna Wolf Eckhard Christian Albert Bormann23. huhtikuuta Theodor Morell Joachim von Ribbentrop Albert Speer Julius Schaub Walter Frentz24. huhtikuuta Robert Ritter von Greim28. huhtikuuta Hanna Reitsch Bernd Freytag von Loringhoven29. huhtikuuta Gerhard Boldt Rudolf Weiss Wilhelm Zander Heinz Lorenz Willy Johannmeyer Walter Wagner Nicolaus von Below30. huhtikuuta Wilhelm Mohnke1. toukokuuta Traudl Junge Gerda Christian Constanze Manziarly Else Krüger Otto Günsche Walther Hewel Ernst-Günther Schenck Hans-Erich Voss Johann Rattenhuber Peter Högl Werner Naumann Martin Bormann Hans Baur Ludwig Stumpfegger Artur Axmann Georg Betz Heinz Linge Erich Kempka Heinrich Doose Günther Schwägermann Ewald Lindloff Hans Reisser Armin D. Lehmann Josef Ochs Heinz Krüger Werner Schwiedel Gerhard Schach Hans Fritzsche Käthe Heusermann Helmuth Weidling2. toukokuuta Hans RefiorTheodor von Dufvingg Siegfried Knappe Rochus Misch Werner HaaseEdelleen 2. toukokuuta Erna Flegel Helmut Kunz Fritz Tornow Liselotte Chervinska Johanna Ruf Johannes Hentschel Ernst-Robert Grawitz teki itsemurhan 24. huhtikuuta Adolf Hitler teki itsemurhan 30. huhtikuuta Eva Hitler (o.s. Braun) Joseph Goebbelsteki itsemurhan 1. toukokuuta Magda Goebbels Alwin-Broder Albrecht Wilhelm Burgdorf teki itsemurhan 2. toukokuuta Hans Krebs Franz Schädle Hermann Fegelein teloitettiin karkuruuden vuoksi 28. huhtikuuta Blondi (Hitlerin koira)myrkytettiin 29. huhtikuuta Helga, Hilde, Helmut, Holde, Hedda ja Heide Goebbels myrkytettiin 1. toukokuuta Heinrich MüllerTuntematon

Hävittäminen Sodan jälkeen bunkkeri jäi Länsi- ja Itä-Berliinin rajavyöhykkeelle, pääosin Itä-Berliinin puolelle. Se tutkittiin ja suljettiin. Neuvostopioneerit yrittivät tuhota sen räjäyttämällä joulukuussa 1947, mutta ainoastaan väliseinät ja ilmanvaihtohormit sortuivat. Länsi-Berliinin puolelta Saksan valtiopäivätalon läheltä löydettiin 1960-luvulla maanalaisia tunneleita, jotka Hitler oli rakennuttanut Welthauptstadt Germania -suunnitelmaa valmistellessaan. DDR:n viranomaiset huolestuivat, että myös Führerbunkerista saattaisi lähteä tuntemattomia salakäytäviä, joiden kautta itäberliiniläiset saattaisivat paeta salaa länteen. Stasin tutkijat avasivat bunkkerin uudelleen vuonna 1973 tutkiakseen sen. Kun valtakunnankanslian kortteliin rakennettiin 1980-luvulla asuinkerrostaloja, bunkkerin katto purettiin, se täytettiin soralla ja peitettiin asfaltilla. Sen päällä on nykyisin osoitteessa Wilhelmstrasse 92 sijaitsevan asuintalon pysäköintialue.

Bunkkerin paikkaa ei pitkään haluttu merkitä millään lailla maastoon, jotta se ei muodostuisi uusnatsien pyhiinvaelluspaikaksi. Vuonna 2006 Berliner Unterwelten -niminen yksityinen historianharrastajien yhdistys sai luvan pystyttää paikalle sen historiasta kertovan muistotaulun.

Lähteet Bahnsen, Uwe ja O’Donnell, James P.: Bunkkeri – Hitlerin viimeiset päivät. Espoo: Uusi kirjakerho 1980. . Marjaliisa Hentilä ja Seppo Hentilä: Berliiniin: retkiä lähihistoriaan. 2., uudistettu painos. Kirjapaja, Helsinki 2011. .

Viitteet

Aiheesta muualla

Führerbunker 3D

Luokka:Adolf Hitler Luokka:Berliinin entiset rakennukset ja rakennelmat Luokka:Natsi-Saksa Luokka:Saksan sotahistoria 1939–1945 Luokka:Linnoitukset Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit