pienoiskuva|Puhuttua azeria (eteläinen variantti) Azerin kieli (Azərbaycan dili, myös nimellä Azərbaycan türkcəsi, Azerin turkki) on etupäässä Azerbaidžanin tasavallassa ja Iraniin kuuluvassa Etelä-Azerbaidžanissa asuvien azerien puhuma turkkilainen kieli.pienoiskuva|Tienviittoja moottoritien yllä Azerbaidžanissa.
Se on muodostunut varhaisella keskiajalla kiptšakkien ja oguusien puhumien murteiden pohjalta. Kieli jakautuu neljään murreryhmään. Ethnologue katsoo azerin olevan makrokieli, joka jakautuu kahteen kieleen: etelä- ja pohjoisazeriin. Azerin lähin sukulaiskieli on turkki, ja kielten äidinkieliset puhujat kykenevät usein ymmärtämään toisiaan. Azerin puhujat ymmärtävät tosin hieman paremmin turkkia kuin päinvastoin. Azerissa on huomattavasti enemmän lainasanoja persiasta kuin turkissa.
Puhujamäärät ja status Azerbaidžanin ja Iranin lisäksi azeria puhutaan Dagestanissa, Yhdysvalloissa, Länsi-Euroopassa ja Turkissa. Pienempiä puhujaryhmiä löytyy myös Irakista ja Georgiasta. Äidinkielenään sitä puhuu arviolta 30 miljoonaa ihmistä. Iranissa, jossa azerin puhujia on enemmän kuin Azerbaidžanissa, kielellä on noin 15–20 miljoonaa puhujaa ja Azerbaidžanissa noin kahdeksan miljoonaa.
Azerilla on virallisen kielen asema Azerbaidžanin tasavallassa. Historian saatossa kielestä on käytetty myös nimitystä turkki. Nimitys azeri vakiintui, kun kielen viralliseksi nimeksi tuli Azerbaidžanin neuvostotasavallassa Stalinin määräyksestä azeri.
Iranissa azerin kieltä ei juurikaan opeteta, mutta azerbaidžanilaiset ja turkkilaiset televisio-ohjelmat tarjoavat mahdollisuuden kuulla omaa äidinkieltään. Tilanne on siitä omituinen, että azerin puhujat ovat olleet Iranissa oikeinkin vaikutusvaltaisissa tehtävissä: maan entinen hengellinen johtaja Ali Khamenei oli azeri ja kirjoitti paljon kirjoja azeriksi. Iranin valtiollinen uutistoimisto ilmoitti 2023 avaavansa azerinkieliset verkkosivut.
Oikeinkirjoitus ja fonologia Azerin vanha kirjakieli syntyi 1400-luvulla. Kirjoitusjärjestelmä perustui vanhastaan arabialaiseen kirjaimistoon ja sitä käytettiin aina 1900-luvulle saakka. Neuvostoliittoon kuuluneessa Azerbaidžanissa siirryttiin vuonna 1929 latinalaiseen ja vuonna 1940 kyrilliseen kirjaimistoon, jota täydennettiin lisämerkeillä ә, ө, ү, ғ, ҝ, һ ja ј.
Vuonna 2001 Azerbaidžanissa otettiin käyttöön turkin kaltainen latinalainen kirjoitusjärjestelmä, johon sisältyy lisäksi kirjain ə. Iranissa käytetään edelleen arabialaista ja Dagestanissa kyrillistä kirjaimistoa.
Nykyään kieltä kirjoitetaan latinalaisin, arabialaisin ja kyrillisin kirjaimin. Raamattu on käännetty kokonaisuudessaan azeriksi ensimmäisen kerran vuonna 1891.
Konsonantit LabiaaliDentaaliAlveolaariPalatoalveolaariPalataaliVelaariGlottaaliNasaalimnKlusiilip | bt | dʧ | ʤc | ɟk | gFrikatiivif | vs | zʃ | ʒx | ɣhApproksimanttiljTremulanttiɾ Lähde:
Vokaalit EtinenTakinenSuppeai | yɯ | uPuoliavoine | øoAvoinæa Lähde:
Kielioppi ja sanasto Azeri on muiden turkkilaisten kielten tavoin vahvasti agglutinatiivinen kieli, eli sanan kantaan lisätään runsaasti päätteitä, joilla ilmaistaan kieliopillisia rooleja. Kieliopillista sukua ei ole, ja substantiivi taipuu kuudessa sijamuodossa ja kahdessa luvussa (yksikkö ja monikko).
Perussanajärjestys on subjekti–objekti–verbi.
Lukusanat 1–10 azeriksi: 12345678910birikiüçdördbeşaltıyeddisəkkizdoqquzon
Lähteet
Aiheesta muualla
Azerinkielinen Wikipedia
* Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit