Friedrich Gottlieb Klopstock (2. heinäkuuta 1724 Quedlinburg, Saksi, Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta – 14. maaliskuuta 1803 Hampuri) oli saksalainen runoilija ja näytelmäkirjailija.
Klopstock oli eeppinen ja lyyrinen runoilija, jonka subjektiivinen näkemys merkitsi irtiottoa 1700-luvun alun saksalaista kirjallisuutta hallinneesta rationalismista. Hänen oodinsa ja muinaisaiheiset näytelmänsä toimivat esikuvina saksalaiselle ja pohjoismaiselle kirjallisuudelle. Klopstockin pääteos on suurisuuntainen heksametrieepos Messias (Der Messias, 1748–1773).
Suku ja koulutus Friedrich Klopstock oli asianajaja, Mansfeldin ruhtinaan neuvonantaja Gottlieb Heinrichin ja Anna Maria Schmidtin vanhin poika. Hänellä oli 16 sisarusta. Syntymäkaupungissaan ja Friedeburgin maakartanossa Saale-joen varrella, jonka hänen isänsä vuokrasi, hän vietti onnellisen lapsuuden. Koska hänen fyysiseen kehitykseensä kiinnitettiin enemmän huomiota kuin henkiseen, hän kasvoi vahvaksi ja terveeksi ja häntä pidettiin erinomaisena ratsastajana.
13-vuotiaana hän palasi Quedlinburgiin ja kävi siellä lukiota, ja vuosina 1739–1745 hän opiskeli Naumburgin lähellä Saksi-Anhaltin kuuluisassa, arvostetussa ja klassillisessa lahjakkaille oppilaille tarkoitetussa valtionkoulussa nimeltä Schulpforta. Siellä hänestä tuli pian taitava kreikan ja latinan runouden kirjoittamisessa ja kirjoitti ansiokkaita idyllejä ja oodeja saksaksi ja luki John Miltonin Kadotettua paratiisia vaikutusvaltaisen sveitsiläisen kriitikon Johann Jakob Bodmerin käännöksenä.
Sen jälkeen hän opiskeli teologiaa ensin Jenan, sitten Leipzigin yliopistossa mutta ei suorittanut tutkintoa.
Kirjallinen ura Voidakseen toimia runoilijana Klopstock jätti opintonsa Leipzigin yliopistossa ja ryhtyi vuonna 1748 yksityisopettajaksi Langensalzaan Thüringeniin. Siellä hän rakastui serkkuunsa Maria-Sophia Schmidtiin, oodiensa "Fannyyn". Kokemus Miltonin runoudesta sai Klopstockin aloittamaan suuren uskonnollisen eeppisen runon suunnittelun. Vuonna 1749 'Der Messiasin (Messias) kolme ensimmäistä laulua, jotka oli kirjoitettu riimittömillä heksametrillä, ilmestyivät Bremer Beiträge -lehdessä ja herättivät kohua. Rakkauteen pettyneenä hän matkusti vuonna 1750 Johann Jakob Bodmerin kutsusta Zürichiin ja asui tämän luona kuusi kuukautta.
Tanskan kuningas Fredrik V kutsui Klopstockin Kööpenhaminaan ja myönsä hänelle eläkkeen, jotta hän saisi rauhassa ja vailla taloudellisia huolia keskittyä runojen kirjoittamiseen. Hän asui Kööpenhaminassa 20 vuottaja ja sepitti historiallisia näytelmiä, jotka käsittelivät antiikin germaanisankaria Arminiusta. Kun Johann Friedrich Struensee oli syrjäyttänyt Klopstockin suosija, ministeri kreivi Johann von Bernstorffin, Klopstock vetäytyi vuonna 1770 lähetysneuvokseksi Hampuriin. Kokoelma hänen Oden-runoaan ("Oodit") julkaistiin vuonna 1771. Hampuriissa syntyivät Der Messiasin viisi viimeistä laulua, mutta inspiraatio hiipui kolme vuotta myöhemmin.
Friedrich Gottlieb Klopstock kuoli 78-vuotiaana maaliskuussa 1803 Hampurissa.Klopstock, Friedrich Gottlieb. Tietosanakirja, osa 4, palsta 1112. Tietosanakirja Osakeyhtiö 1911.
Avioliitot Vuonna 1754 Klopstock avioitui 26-vuotiaan hampurilaisen kirjailijan Margarethe (Meta) Möllerin (1728–1758) kanssa, joka oli hänen oodiensa "Cidli". Meta oli erittäin kielitaitoinen, ja hän osasi myös kreikkaa ja latinaa. Margarethe kuoli raskautensa lopulla 30-vuotiaana ja myös kohtuun jäänyt lapsi kuoli. Vaimon kuoleman aiheuttama murhe jäyti hänen luomisvoimaansa.
Vuonna 1791 Klopstock avioitui 67-vuotiaana leski Johanna Elisabeth von Winthemin kanssa, joka oli hänen ensimmäisen vaimonsa veljentytär ja ollut hänen läheinen ystävänsä monien vuosien ajan.
Tuotanto pienoiskuva|Marie Elisabeth Vogel: Friedrich Gottlieb Klopstock (1792). Vaikka Friedrich Klopstock tunnettiin laajalti Der Messiasin kirjoittajana – teos on käännetty 17 kielelle –, hän loi maineensa pääasiassa lyyrisenä runoilijana. Hänen hymnimäisissä oodissaan käyttämänsä vapaat runomuodot mahdollistivat luonnollisemman ja ilmaisuvoimaisemman kielenkäytön.
Klopstockin pääteos on hänen heksametrilla kirjoittamansa, 20 laulua käsittävä uskonnollinen eepos Messias, jonka kolme ensimmäistä laulua, joihin hänen maineensa perustui, ilmestyivät vuonna 1748. Koko teos valmistui vuonna 1773. Alkusysäyksen laveaan runoelmaan Klopstock sai John Miltonin Kadotetusta paratiisista. Messias on ylevähenkinen ja lennokas runoelma, joka kuvaa ihmisen kehittymisen historiaa, ja se teki aikalaisiin syvän vaikutuksen. Klopstock on pohjaltaan lyyrikko, mikä ilmenee kaikissa hänen runotuotteissaan mutta varsinkin hänen oodeissaan, joista monet ovat tunteikkaita ja yleviä.
Klopstock on kirjoittanut myös näytelmiä, sekä raamatullisia, kuten Adams Tod (1757), Salomo (1764) ja David (1772), että isänmaallisia. Jälkimmäisille hän on antanut nimen Bardiet, sillä niitä kirjoittaessaan hän käytti mallina vanhoja bardilauluja. Klopstockin Bardiet-näytelmät ovat Hermanns-Schlacht (1760), Hermann und die Fürsten (1784) ja Hermanns Tod (1787). Näissä vaihtelee suorasanainen ja runomittainen kieli. Ne ovat, kuten yleensä Klopstockin näytelmätuotanto, draamallisesti heikkoja.
Friedrich Klopstockin kirjallisen toiminnan historiallinen merkitys oli aikoinaan suuri. Hän vapautti saksalaisen runouden kuivan järkeilyn kahleista, loi siihen voimakkaan uskonnollisen innostuksensa ja ylevän luonnonrakkauden ja vaikutti siten uudistavasti ja elähdyttävästi useihin muihin runoilijoihin.
Klopstockin runoja ovat suomentaneet muiden muassa Yrjö Jylhä (kokoelmaan Veri ja kulta, 1954) ja Arvi Kivimaa (kokoelmaan Laulujen virta, 1936).
Klockstock on kirjoittanut yhden virren, joka on suomennettu. Virsi "Wachtet auf! ruft uns ein Stimme" on hänen uudistamansa Philipp Nicolain tunnettu virsi "Wachtet auf! Ruft und die Stmme". Klocpstockin muokkauksen pohjalta kirjoitti Ruotsissa J. O. Wallin vuonna 1816 virren "Waker upp! En stämma bjuder", ja se on ollut pohjana Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirjan virrelle 163 "Herätkää! niin huuto kaikaa" (suom. August Ahlqvist 1866, uud. komitea 1984). Ruotsin kirkon virsikirjassa se on virsi 317 Wallinin käännöksenä "Vakna upp! En stämma bjuder", ja suomenkielisessä virsikirjassa se on Pekka Kivekkään uutena käännöksenä (1984, 1998) "Herätkää! Näin huuto kaikuu".
Useat säveltäjät ovat käyttäneet Klopstockin tekstejä sävellyksissään, kuten Carl Philipp Emanuel Bach, Giacomo Meyerbeer ja Richard Strauss. Gustav Mahlerin toisen sinfonian laulutekstinä on Klopstockin runo ”Ylösnousemus” (Die Auferstehung).
Suomennettuja runoja ”Ero.” Suomentanut Arvi Kivimaa. Laulujen virta: Saksalaista lyriikkaa seitsemänsadan vuoden varrelta. WSOY 1936. ”Fannylle” (An Fanny). Suomentanut Yrjö Jylhä, Saksan kirjallisuuden kultainen kirja. Toimittanut Rafael Koskimies. Porvoo: WSOY, 1930. ”Fannylle” (An Fanny). Suomentanut Yrjö Jylhä. Veri ja kulta: Yrjö Jylhän suomentamaa maailmanlyriikkaa, Otava, Helsinki, 1954. ”Henrik Linnustaja” (Heinrich der Vogler). Suomentanut Yrjö Jylhä. Saksan kirjallisuuden kultainen kirja. ”Kesäyö” (Die Sommernacht). Suomentanut Arvi Kivimaa. Laulujen virta. ”Synnyinmaani”. Suomentanut Yrjö Jylhä. Saksan kirjallisuuden kultainen kirja. ”Varhaiset haudat.” Suomentanut Aale Tynni. Tuhat laulujen vuotta: Valikoima länsimaista lyriikkaa. WSOY, 2004.
Teoksia 1748–1773 Der Messias 1758–1769 Geistliche Lieder 1769 Hermanns Schlacht 1771 Oden und Elegien 1784 Hermann und die Fürsten 1787 Hermanns Tod''
Lähteet
Project Gutenberg-de
Viitteet
Aiheesta muualla
Luokka:Saksalaiset kirjailijat Luokka:Vuonna 1724 syntyneet Luokka:Vuonna 1803 kuolleet Luokka:Saksalaiset virsirunoilijat