Tarpeian kallio (; ) on antiikin aikainen nimitys Rooman Capitolium-kukkulassa olleelle jyrkälle rinteelle, jota käytettiin rikollisten teloituksiin. Tulkinnat kallion tarkasta sijainnista ovat vaihdelleet. Perinteisesti se on yhdistetty Capitoliumin eteläpäähän, mutta nykyisin sen katsotaan sijainneen Arxilla kukkulan koillisosassa.

Kallionjyrkännettä käytettiin teloistuspaikkana Rooman tasavaltalaisajalla. Murhaajat ja petturit surmattiin heittämällä heidät kallion laelta alas.

Sijainti

Tutkijat ovat olleet erimielisiä siitä, missä Tarpeian kallio tarkkaan ottaen sijaitsi. Antiikin lähteet ovat yksiselitteisiä siitä, että kallio oli Forum Romanumin ylläDionysios Halikarnassoslainen: Rooman muinaishistoria (Antiquitates Romanae) 7.35.4, 8.78.5. ja että teloitukset olivat nähtävissä kaikille siellä kokoontuneille ihmisille. Toiseksi kallion ja Juppiter Optimus Maximuksen temppelin välillä kuvataan olleen läheinen yhteys.

Perinteisesti kallio on sijoitettu kukkulan eteläpään jyrkänteille, antiikin Vicus jugariuksen ja nykyisen Piazza della Consolazione -aukion yläpuolelle.Perinteisen näkemyksen mukainen Tarpeian kallion paikka: . Nykyisin kuitenkin vallitseva näkemys on, että kallio liittyi Capitoliumin pohjoisempaan huippuun Arxiin ja hallitsi sieltä näkymää Forum Romanumille. Samalla se liittyi läheiseen Carceriin eli vankilaan. Maanvyörymien ja eroosion vuoksi kallion alkuperäistä ulkoasua ei enää voida nähdä. Tacituksen mukaan kalliolle johti Centum gradus -portaikko.Tacitus: Taistelu keisarivallasta (Historiae) 3.71: ”qua Tarpeia rupes Centum gradibus aditur” (”missä sata porrasta johtaa Tarpeian kalliolle”), suomennos Heikki Laakkonen ja Kalle Korhonen.

pienoiskuva|vasen|Tarpeian kalliona perinteisesti esitelty paikka Capitoliumin eteläpäässä. Nykynäkemyksen mukaan kallio oli kuitenkin toisaalla. Historia

Kallion selitettiin saaneen nimensä vestaali Tarpeiasta, joka petti roomalaiset avaamalla kaupungin portit sabiineille. Hän oli sopinut sabiinien kanssa, että jos hän avaa portit, he antaisivat hänelle sen mitä käyttivät vasemmassa kädessään eli kultaiset rannerenkaat. Sabiinit kuitenkin surmasivat Tarpeian kilvillään ja heittivät hänen ruumiinsa alas kalliolta. Tarinasta on kuitenkin monta eri versiota.

Antiikin roomalaiset ja kreikkalaiset kirjailijat esittävät, että koko Capitolium-kukkulan alkuperäinen nimi olisi Tarpeius mons.Varro: De lingua Latina 5.41: ”hic mons ante Tarpeius dictus a virgine Vestali Tarpeia, quae ibi ab Sabini necata armis et sepulta, cuius nominis monimentum relictum quod etiam nunc eus rupes Tarpeium appellatur saxum” (”Tätä kukkulaa kutsuttiin ennen Tarpeiukseksi vestaalineitsyt Tarpeian mukaan. Hänet sabiinit surmasivat siellä asein ja hautasivat sinne. Hänen nimensä muistomerkiksi jäi se, että vielä nykyäänkin hänen jyrkännettään kutsutaan Tarpeian kallioksi.”); Propertius: Elegiat 4.4.93; Dionysios Halikarnassoslainen: Rooman muinaishistoria (Antiquitates Romanae) 3.69.4; Plutarkhos: Kuuluisien miesten elämäkertoja, Romulus 18; Stefanos Byzantionlainen: Ethnika 355. Tätä näkemystä pidetään nykyisin virheellisenä, ja perimätieto oli luultavasti vain roomalaisten antiikintutkijoiden keksintö. Todennäköisesti nimi Tarpeius oli, kuten usein vastaavissa tapauksissa, johdettu Tarpeius-suvusta, jonka jäseniä asui paikan välittömässä lähistössä, ja jonka naisia Tarpeian myytin sankaritar oli.

Nimitys Tarpeius mons esiintyy kuitenkin selvästi joskus koko Capitoliumin nimenä,Notitia urbis Romae, appendix (lat.): ”montes VII ... Tarpeius” (”seitsemän kukkulaa: ... Tarpeius”); Pseudo-Aurelius Victor: Rooman kaupungin kuuluisia miehiä (De viris illustribus urbis Romae) 2.7. kun taas joskus se saattaa viitata joko koko kukkulaan tai todennäköisemmin vain varsinaiseen Capitoliumiin, samalla tavoin kuin nimi Capitolinus.Livius: Rooman synty 1.55; Suetonius: Rooman keisarien elämäkertoja, Julius Caesar 44; vrt. Pseudo-Cicero: Rhetorica ad Herennium 4.43; ”denominatio est quae ab rebus propinquis et Onitimis trahit orationem, qua possit intelligi res quae non suo vocabulo sit appellata. id aut ab inventione conficitur ut si quis de Tarpeio loquens eum Capitolium nominet” (”Denominatio on puhekuvio, jossa ilmaus johdetaan läheisesti liittyvistä asioista siten, että ymmärretään jokin asia, jota ei nimetä sen varsinaisella nimellä. Näin tapahtuu esimerkiksi silloin, kun joku Tarpeiuksen kalliosta tai Tarpeiuksen kukkulasta puhuessaan nimittää sitä Capitoliumiksi.”). Vastaava kreikkalainen nimi oli Tarpēios lofos (), joka esiintyy melko usein,Dionysios Halikarnassoslainen: Rooman muinaishistoria (Antiquitates Romanae) 3.69.4, 4.60.3–4, 4.61.1, 7.35.4; Plutarkhos: Kuuluisien miesten elämäkertoja, Romulus 18, Numa Pompilius 7; Stefanos Byzantionlainen: Ethnika 355. tai Tarpēios oros ().Dion Kassios: Rooman historia (Historia Romana), fr. 7.1.5; Stefanos Byzantionlainen: Ethnika 604; Johannes Lyydialainen: De mensibus 4.155. Sen, että nimi Tarpeius mons pysyi käytössä pitkään, osoittaa eräs vuodelle 259 jaa. päivätty piirtokirjoitus.NS 1892, 407; CIL VI. 37170: ”deae Virgini Caelestis praesentissimo numini loci montis Tarpei” (”Neitsytjumalatar Caelestikselle, Tarpeian kallion paikan erityisen voimalliselle suojelijajumalattarelle”).

Kuolemaantuomitut rikolliset, kuten murhaajat, petturit ja väärän valan vannojat, heitettiin Tarpeian kalliolta alas kuolemaan,Aulus Gellius: Attikan öitä (Noctes Atticae) 11.18.8; 20.1.53. ja tässä yhteydessä kalliota kutsuttiin säännöllisesti nimellä Tarpeium saxum.Varro: De lingua Latina 5.41; Livius: Rooman synty 6.20.12; Festus, Sextus Pompeius: De verborum significatione 340, vrt. 343; Tacitus: Keisarillisen Rooman historia (Annales) 6. (19) 25; Kuuluisia miehiä (De viris illustribus) 24.6, 66.8; Lucius Ampelius: Liber memorialis 27.4; Propertius: Elegiat 3.11, 3.45. Myös pelkät saxumLivius: Rooman synty 25.7.13; Seneca vanhempi: Controversiae 1.3.3–4. tai Tarpeium esiintyvät tässä merkityksessä.Plinius vanhempi: Naturalis historia 7.143. Kaksi kertaa Tarpeius esiintyy yksinään, viitaten muihin asioihin kuin teloituksiin, jolloin loppuun on todennäköisesti lisättävä mons.Plinius vanhempi: Naturalis historia 28.15; Tertullianus: De spectaculis 5. Muut latinankieliset runomuunnelmat ovat arx TarpeiaVergilius: Aeneis 8.652-654; Propertius: Elegiat 4.4.29–30. sekä Tarpeia sedes.Vergilius: Aeneis 8.347.

Nimityksen Tarpeia rupes Varro tunnistaa selvästi samaksi kuin Tarpeium saxum,Varro: De lingua Latina 5.41. mutta nykyaikaan säilyneessä latinankielisessä kirjallisuudessa tätä nimeä ei mainita rikollisten teloitusten yhteydessä. Useissa kohdissa se liittyy läheisesti Juppiterin kulttiin,Silius Italicus: Punica 3.623, 10.360; Propertius: Elegiat 4.1.7; Claudius Claudianus: Carmina 28.45; Julius Firmicus Maternus: Mathesis eli Matheseos libri VIII 1.10.17. kerran Saturnuksen temppeliin,Lucanus: Pharsalia eli Bellum civile (Sisällissota) 3.154. kerran se esiintyy ilman topografista viittausta,Vergilius: Aeneis 6.17.4. ja Tacituksella jo mainitun, muutoin tuntemattoman Centum graduksen yhteydessä. Sanaa rupes vastaava sana kreikaksi näyttää olevan krēmnos ()Dionysios Halikarnassoslainen: Rooman muinaishistoria (Antiquitates Romanae) 7.35.4, 8.78.5. tai petra ().Plutarkhos: Kuuluisien miesten elämäkertoja, Romulus 18.

Lähteet

Aiheesta muualla

Luokka:Capitolium Luokka:Kalliot