Ruijannokiperhonen (Erebia medusa) on täpläperhosten heimoon ja heinäperhosten alaheimoon kuuluva pienehkö päiväperhonen. Ruijannokiperhonen esiintyy palearktisella alueella ja siitä on kuvattu useita alalajeja. Laji on rauhoitettu Suomessa 1. lokakuuta 2009 alkaenhttp://yle.fi/uutiset/luonto_ja_ymparisto/2009/09/ala_koske_lettosiemenkotiloon_tai_idankirsikorentoon_1030322.html.
Levinneisyys
Ruijannokiperhosen nimialalaji (Erebia medusa medusa) esiintyy Keski- ja Etelä-Euroopan vuoristoista itään Vähään-Aasiaan ja pohjoisessa satunnaisesti Viroon asti. Alalaji Erebia medusa polaris esiintyy Fennoskandian pohjoisosissa. Muita alalajeja esiintyy Uralilla, Kaukasiassa ja Siperian kautta Amurille ja Kiinaan.
Fennoskandian alalaji esiintyy Norjassa ja Suomessa 68° pohjoispuolella. Suomessa lajia tavataan ajoittain runsaana Inarin–Utsjoen alueella ja yksi löytö on Enontekiöltä.
Koko ja ulkonäkö pienoiskuva|200px|vasen Ruijannokiperhosen etusiiven pituus on yleensä 19–25 mm. Suomessa on mitattu siipien kärkiväliksi 33–41,5 mm. Naaraat ovat keskimäärin koiraita kookkaampia. Siipien yläpinnan pohjaväri on koirailla tummanruskea, naarailla hieman vaaleampi. Kirjaukset ovat niukkoja. Siipiripset ovat yksiväriset. Siipien yläpinnalla on kärjen lähellä valkoteräinen kaksoissilmätäplä, jonka ympärillä on punakeltainen rengas. Tämän lisäksi siivissä on vaihteleva määrä täpliä riippuen alalajista. Naarailla täplät ovat usein isompia ja kirjaukset laajempia.
Elinympäristö
Ruijannokiperhosen elinympäristöä ovat suomaasto, kosteat niityt ja avoin metsämaasto. Levinneisyysalueen pohjoisosissa laji esiintyy alangoilla, etelämpänä se on vuoristolaji, jota tavataan noin 2 000 metrin korkeudelle asti.
Alalaji Erebia medusa polaris esiintyy tunturien koivuvyöhykkeessä ja joenvarsiniityillä, merenpinnan tasosta 200–300 metrin korkeudelle asti.
Lentoaika ja elintavat
Lentoaika on toukokuusta heinäkuuhun riippuen esiintymisalueen leveysasteesta ja korkeudesta. Alalaji Erebia medusa polaris lentää Suomessa keskimäärin heinäkuun alkupuolella. Laji talvehtii toukkana kaksi kertaa, ensimmäisen kerran keskenkasvuisena ja toisen kerran täysikasvuisena.
Ravintokasvi
Toukan ravintokasveja ovat lampaannata (Festuca ovina), rantanurmikka (Poa palustris) ja lehtotesma (Milium effusum).
Lähteet
Viitteet
Aiheesta muualla Suomen Perhoset: Ruijannokiperhonen Ruijannokiperhonen (Erebia polaris) Perhosopas: Ruijannokiperhonen (Erebia polaris) UniProt, Taxonomy: Erebia medusa
Luokka:Nokiperhoset