Ion Khioslainen (; n. 490/480–420 eaa.) oli antiikin kreikkalainen tragediakirjailija, lyyrinen runoilija ja filosofi, joka oli kotoisin Khioksesta. Hän oli Aiskhyloksen, Euripideen ja Sofokleen aikalainen. Ionin lukuisista näytelmistä ja runoista on säilynyt vain joitakin nimiä ja katkelmia. Hän kirjoitti myös joitakin proosamuotoisia teoksia muun muassa historiasta ja filosofiasta.

Elämä

Ion oli Orthomeneen poika. Häntä kutsuttiin myös Ksuthoksen pojaksi, mikä oli todennäköisesti komediakirjailijoiden keksimä nimitys ja viittasi myyttisen Ionin isään Ksuthokseen.Scholium ad Aristoph. Pac. 830; Suda, Eudocia, Harpocr., Ion. Ion muutti nuorena Ateenaan ja ystävystyi Kimonin kanssa. Hän kirjoitti tästä ylistäviä huomioita, jotka ovat säilyneet Plutarkhoksen lainaamana.Plutarkhos: Kuuluisien miesten elämäkertoja, ”Kimon” 5, 9, 16. Plutarkhos kertoo Ionin arvostelleen Periklestä,Plutarkhos: Perikles 5, 28. jonka sanotaan olleen hänen kilpailijansa rakkaudessa.Athenaios: Deipnosofistai X.436. Ion oli läheinen myös Aiskhyloksen kanssa, mikäli uskomme Plutarkhoksen mainitsemaa anekdoottia,Plutarkhos: Miten huomata edistymisensä hyveessä (Quomodo quis suos in virtute sentiat profectus) 8. mutta hän sai mainetta tragediakirjailijana vasta tämän kuoleman jälkeen. Ionin itsensä mukaan hän tapasi Sofokleen Khioksella kun tämä oli Samosta vastaan suuntautuneen retkikunnan johtajana vuonna 440 eaa.Athenaios: Deipnosofistai XIII.603.

Ionin ensimmäinen tragedia esitettiin 82. olympiadin aikana eli vuonna 452 eaa. Hänet mainitaan näytelmäkilpailun kolmantena Euripideen ja Iofonin jälkeen 87. olympiadilla vuonna 429/428 eaa. Aristofaneen Rauhan perusteella vaikuttaa, että hän kuoli ennen sen esitysvuotta 421 eaa.Aristofanes: Rauha 830. Ionin mainitaan voittaneen näytelmäkilpailun vain kerran. Tuolloin hänen kerrotaan saaneen sekä dithyrambi- että tragediapalkinnot samalla kertaa, ja lahjoittaneen sen kunniaksi kaikille ateenalaisille ruukun viiniä.Scholium ad Aristoph. Pac. 830; Suda, ; Athenaios: Deipnosofistai I.3; Eustath. ad Hom. s. 1454, 24. Näin hän vaikuttaa olleen hyvin varakas. Strabon mainitsee Ionin merkittävien khioslaisten joukossa.Strabon: Geografia XIV.

Teokset Näytelmät ja muu runous

Ionin tragedioiden määräksi mainitaan antiikin lähteissä vaihtoehtoisesti joko 12, 30 tai 40. Näistä tunnetaan nimeltä seuraavat 11:

Agamemnon () Alkmene () Argoslaiset () Eurytidit () Foiniks () eli Kaineus () Laertes () Omfale () (satyyrinäytelmä) Suuri näytelmä () Teukros () Toinen Foiniks () Vartiopäälliköt ()

Pseudo-Longinos ei antanut Ionin tragedioista kovin hyvää arviota.Pseudo-Longinos: Korkeasta tyylistä 33. Ionin teoksista kirjoittivat kommentaareja muun muassa Arkesilaos, Baton Sinopelainen, Didymos Khalkenteros, Epigenes ja Aristarkhos Samothrakelainen.Diogenes Laertios: Merkittävien filosofien elämät ja opit IV.31; Athenaios: Deipnosofistai X.436, XI.468, XIV.634.

Eräältä Aristofaneen skoliastilta tiedetään, että Ion kirjoitti myös lyyristä runoutta, komedioita, epigrammeja, paiaaneja, hymnejä ja elegioita. Komedioiden olemassaolo voidaan kyseenalaistaa, koska grammaatikot vaikuttavat usein sekoittaneen ne tragedioihin, mutta ne eivät myöskään ole mahdottomuus, sillä Ion vaikuttaa kirjoittaneen muutoinkin laaja-alaisesti. Hänen elegioistaan on säilynyt osia Kreikkalaisessa antologiassa.

Proosa

Ionin proosamuotoisia teoksia olivat Aristofaneen skoliastin mukaan:

Perustaminen () eli Khioksen perustaminen () – Joonian murteella kirjoitettu historiallinen teos, joka käsitteli Ionin kotikaupungin historiaa ja vaikuttaa jäljitelleen Herodotoksen Historiateosta. Teos oli todennäköisesti sama, jota Pausanias lainasi nimellä Syngrafe ().Pausanias: Kreikan kuvaus VII.4.6. Kosmologikos () – Todennäköisesti sama kuin filosofinen teos nimeltään Triagmos () tai Triagmoi (), joka vaikuttaa olleen tutkielma asioiden järjestymisestä pythagoralaisen triadien teorian mukaisesti. Siitä on säilynyt joitakin katkelmia.Diels, Hermann Alexander & Kranz, Walther: Die Fragmente der Vorsokratiker 36. Hypomnemata () – Jotkut ovat pitäneet teosta samana kuin teos Epidemiai () tai Ekdemetikos (),Iulios Polydeukes, II.88. joka sisälsi joko kuvauksen Ionin omista matkoista, tai tunnettujen henkilöiden käynneistä Khioksella. Presbeutikon () – Sisällöltään tuntematon teos, jota jotkut pitävät epäaitona.

Lähteet

Kirjallisuutta

Luokka:Antiikin kreikkalaiset filosofit Luokka:Antiikin kreikkalaiset historioitsijat Luokka:Antiikin kreikkalaiset lyyriset runoilijat Luokka:Antiikin kreikkalaiset tragediakirjailijat