Kvitteni (Cydonia oblonga) on päärynän lähisukulainen. Se on suvun Cydonia ainoa laji. Kvitteni on kotoisin Lounais-Aasiasta ja Kaukasian alueelta. Suomessa kvitteni saattaa kasvaa hyvin suojattuna, mutta se paleltuu helposti eikä aina ehdi tehdä kypsiä hedelmiä. Toisaalta kasvi vaatii kukkiakseen viileän lepokauden alle 7 °C:n lämpötilassa, joten se ei tuota hedelmää huonekasvinakaan.
Ruusukvitteneitä (Chaenomeles) kutsutaan Suomessa joskus lyhyesti kvitteneiksi, mikä aiheuttaa sekaannusta.
On esitetty, että ”kultainen omena”, jonka Paris antoi antiikin Kreikan mytologian mukaan Afroditelle, oli juuri kvitteni eikä omena. Kvitteni on vanha kasvi Välimeren alueella – kreikkalaisissa kirjoituksissa se mainitaan jo 600 eaa.
Tuntomerkit Kvitteni on yleensä pensas, joka voi kasvaa noin 8 metriä korkeaksi pieneksi puuksikin. Silmut ja nuoret versot ovat tiheän nukkapintaisia. Lehdet ovat puikeita tai pitkänpyöreitä ja 5–10 cm pitkiä. Kukat ovat halkaisijaltaan 4–5 cm. Keskimäärin noin 1,8 cm pitkät terälehdet ovat valkoisia tai vaaleanpunaisia. Terä- ja verholehtiä on kumpiakin viisi. Kukissa on 20 hedettä ja viisi emin luottia.
Hedelmä on päärynää muistuttava pohjushedelmä. Hedelmät ovat 3–5 cm leveitä ja kuoreltaan keltaisia. Kvitteniä viljellään hedelmäpuuna.
Ravintoarvo per 100 g thumb|upright|Kypsä kvittenin hedelmä. Proteiinia 0,4 g Rasvaa 0,3 g Hiilihydraatteja 9,8 g Kalsiumia 14.00 mg Rautaa 0.40 mg Fosforia 19.00 mg Kaliumia 203.00 mg Natriumia 3.00 mg B1-vitamiinia 0,03 mg B2-vitamiinia 0,02 mg C-vitamiinia 15 mg
Lähteet
Aiheesta muualla Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet: Kvitteni (Cydonia oblonga) ITIS: Cydonia oblonga United States Department of Agriculture (USDA): Cydonia oblonga Centre for Agriculture and Biosciences International (CABI): Cydonia oblonga (quince)
Luokka:Ruusukasvit Luokka:Hedelmät Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit