pienoiskuva|Henkirikokset ovat ruumiillisen väkivallan äärimmäinen muoto Väkivalta on vallan tai ruumiillisen voiman tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön ja joka johtaa tai joka voi hyvin todennäköisesti johtaa kuolemaan, ruumiillisen tai henkisen vamman syntymiseen, kehityksen häiriytymiseen tai perustarpeiden tyydyttymättä jäämiseen (Maailman terveysjärjestön määritelmä).
Kielitoimiston sanakirjan mukaan väkivalta on ruumiillista koskemattomuutta, oikeuksia tai etuja loukkaavaa tai vahingoittavaa voimakeinojen käyttöä.
Väkivalta erotellaan yleensä henkiseen väkivaltaan, ruumiilliseen väkivaltaan ja seksuaaliseen väkivaltaan. Todellisuudessa käsitteet voivat olla päällekkäisiä. Useimmiten sanalla ”väkivalta” viitataan nimenomaan ruumiilliseen voimankäyttöön. Väkivalta voi olla taloudellista väkivaltaa, jos tekijä hyväksikäyttää eli riistää, tuhoaa tai kontrolloi kohteena olevan henkilön taloudellisia voimavaroja.
Henkisellä väkivallalla viitataan toisen ihmisen loukkaamiseen tai pelotteluun esimerkiksi sanallisesti. Henkiseen väkivaltaan kuuluu myös esimerkiksi uhkaava ruumiinkieli (äkkinäiset liikkeet, äänen korotus, epämiellyttävä lähestyminen) jonka uhri voi kokea erittäin pelottavana, vaikkei varsinaista fyysistä kontaktia tapahtuisikaan.
Rakenteellinen väkivalta tarkoittaa epäsuoraa väkivaltaa, jossa pysyvähköt käyttäytymistä ohjaavat rakennelmat (esim. eduskunta ja sosiaaliset rakenteet kuten oikeus, politiikka, uskonto, kasvatus) vahingoittavat ihmisryhmiä estämällä perustarpeiden, kuten ravinnon, terveyden tai suojan, täyttymistä. Rakenteellisella väkivallalla on yhteys ilman välivaiheita tapahtuvaan suoraan väkivaltaan, koska rakenteellinen väkivalta usein altistaa fyysiselle väkivallalle. On myös puhuttu kulttuurisesta väkivallasta, joka viittaa kaikkeen sellaiseen kulttuurissa esiintyviin asioihin, jotka antavat syyn väkivallan käyttöön. Nykyään käytetään myös käsitettä digitaalinen väkivalta, jolla viitataan digitaalisin teknologioin tai netin välityksellä tehtyihin väkivallantekoihin.
Vihan yhteys väkivaltaan Väkivalta liittyy useissa tapauksissa läheisesti aggression ja aggressiivisuuden käsitteisiin. Esimerkiksi Hannu Lauerman ja Kirsti Lagerspetzin mukaanLauerma, H., Miten ehkäistä väkivaltaa? [Pääkirjoitus]. Suomen lääkärilehti, 2005. 60(45): p. 4597.Kirsti Lagerspetz,Naisten aggressio. 1998, Helsinki: Tammi. : Aggressio ei itsessään ole hyvä eikä paha asia, vaan syvällä biologiassa oleva reagointitapa. Kyky aggressioon on ihmisissä synnynnäinen, perinnöllinen ja lajityypillinen piirre. Aggressio on elintärkeä voima, jota on tarvittu saalistamiseen, puolustautumiseen ja ryhmien ja laumojen sisäisen arvojärjestyksen säätelyyn. Parhaimmillaan aggressio on hyvää aikaansaava ja energiaa antava tekijä. Ihmisellä on kuitenkin evoluution seurauksena myös valmius sellaiseen kilpailullisuuteen ja aggressiivisuuteen, jonka hallitseminen nykykulttuurissa on vaativaa. Aggression ilmenemät voidaan nähdä vahvasti biologiaan ankkuroituvan ontogeneettisen tason pohjalta kehittyvinä kulttuurisesti kehittyvän psyykkisen minuuden ja kulttuurin vuorovaikutuksen värittäminä ja arvottamina heikkoina kohtina, jotka toisissa oloissa voivat muodostaa vahvuuden. Aggressionhallinta on seurausta monista tekijöistä, toiset hallitsevat aggressionsa huonommin kuin toiset. Osa syistä liittyy myös perimään. Miehen ja naisen aggressiot ilmenevät osin erilaisin tavoin, millä lienee jossain määrin evolutiivinen taustansa.
Eräs aggression motivoiman käyttäytymisen johdannaisista on väkivalta, jota paheksutaan ja kammoksutaan samalla kun sen viihteellinen, stimuloiva merkitys on populaarikulttuurin keskeinen osa. On muun muassa mediakasvatuksellisesti mielenkiintoista, että väkivallalla ja väkivaltaviihteellä ei ole rajoittajanaan samanlaista tabuluonnetta kuin seksillä, vaan kulttuurimme on sen kyllästämää lasten sotaisista leluista alkaen. Pienen lapsen ei kuitenkaan tarvitse oppia väkivaltaa sosiaalisten konfliktien ratkaisumallina, vaan se on eräs kasvusuunnan potentiaali ihmisen myötäsyntyisessä käyttäytymisvalikossa. Sosiaalistumisen eräänä keskeisenä osana onkin aggressiokasvu ja -kasvatus, oppia säätelemään aggressioitaan ja aggressiivisuuteen ohjaavia sisäisiä yllykkeitään hyvinkin monimutkaisen sääntöverkoston, rangaistuksen pelon, empatian ja yhteishengen määrittelemällä tavalla. Parhaimmillaan aggressio voi tällöin kesytettynä ja muuntuneena voimana palvella hyvinkin erityyppisiä päämääriä. Lauerma, H., Väkivalta ja sen ymmärtäminen [Pääkirjoitus]. Suomen lääkärilehti, 2004. 59(3): s. 145–148.
Syyt On arvosteltu, että ihmisen mieltä tutkimalla ei voi ratkaista yhteisöille ja niiden jäsenille pahimmillaan tuhoisan käyttäytymisen, kuten väkivallan tai laajemmin rikollisuuden olemusta tai muitakaan yhteiskunnallisia ongelmia. Erityisesti 1990-luvulla onkin kritisoitu sitä, että poliittisia ja yhteiskunnallisia virtauksia on pyritty selittämään vain yksityisten ihmisten henkisillä erityispiirteillä. Siitä huolimatta väkivallan hyvin merkittäviä yksittäisiä taustasyitä ovat väkivaltaisten miesten ja naisten lapsuudenkohtelu, kasvatus ja perintötekijöistä johtuvat alttiudet.Rikoksentorjuntaneuvosto: Lapsi- ja nuorisoväkivallan ehkäisy [työryhmäraportti 24.2.2005]. 2005.Survey finds male abuse approval: More than half of women questioned at a Glasgow university said they approved of wives hitting their husbands BBC. 2006. Men are More Likely Than Women to Be Victims in Dating Violence. University of New Hampshire, 2006. Douglas, E. M. ja M. A. Straus, Assault and Injury of Dating Partners by University Students in 19 Countries and its Relation to Corporal Punishment Experienced as a Child . European Journal of Criminology, 2006. 3, 293–318. (pdf)
Esimerkiksi vähemmän älykkäät käyttäytyvät useammin väkivaltaisesti ja antisosiaalisesti. Tätä ei voi selittää pois sosio-ekonomisella asemalla, etnisyydellä ja vanhempien ominaisuuksilla, ja veljien yhteiset tekijätkin selittivät vai pienen osan tästä efektistä.
Eräs hyvin merkittävä perheväkivallan syy on väkivallan sukupolvinen kierre eli hoivan ja huolenpidon sekä väkivaltaisuuden psykologis-sosiaalis-yhteiskunnallisen periytyminen oppimisen kautta.Lea Pulkkinen, Lapsuusiän kasvatusilmapiiri ja aikuisiän sosiaalinen toimintakyky. Duodecim, 2003. 119(19): s. 1801–1803. Tämä pätee paitsi ihmiseen, myös ainakin hiiriin ja useisiin apinalajeihin.Maestripieri, D., Early experience affects the intergenerational transmission of infant abuse in rhesus monkeys. Proceedings of the National Adademy of Sciences of the United States of America, 2005. PNAS published June 27, 2005, 10.1073/pnas.0504122102 (Psychology-Social Sciences). Maestripieri, D., Similarities in affiliation and aggression between cross-fostered rhesus macaque females and their biological mothers. Dev Psychobiol., 2003. 43(4): s. 321–327. Kirsti Lagerspetzin kokoaman useiden tutkimusten mukaan sekä väkivaltaan että perheväkivaltaan altistavat seuraavat taustatekijät:Kirsti Lagerspetz, Miten suhtautua aggressiivisuuden biologisiin selitysmalleihin ja hoitotapoihin. Suomen lääkärilehti, 1994. 49: s. 2180–2185.
Lapsi on itse joutunut toisten aggressiivisuuden tai väkivallan kohteiksi, Hän on nähnyt muiden ihmisten, erityisesti läheisten ja hänelle merkityksellisten ihmisten käyttäytyvän aggressiivisesti tai väkivaltaisesti, Hänellä ei ole ollut lähiympäristössä samastumiskohteina ja sosiaalisen oppimisen malleina aikuisia, jotka ratkaisevat ristiriitatilanteita harkitusti, Hänen omaa aggressiivisuuttaan ei ole kontrolloitu ja ohjattu ilman väkivaltaa, kuritusta tms. väkivallattomaan konfliktinratkaisuun ja Näiltä lapsilta on puuttunut lämpöä ja empatiaa sekä riittävän turvallisia kiintymyssuhteita.
Yleensä tällaiset seikat ovat yhteydessä juuri perheväkivaltaan ja perheen sisäisiin ongelmiin, mutta lapsi voi joutua kokemaan niitä myös muun ympäristön taholta. Erityisesti Patricia CrittendenMcKinsey Crittenden, P., Vaarallinen käyttäytyminen ja vaaralliset ympäristöt: 35 vuotta tutkimusta pahoinpitelyn vaikutuksista lapsen kehitykseen. Teoksessa Jari Sinkkonen & Mirjam Kalland (toim.), Varhaiset ihmissuhteet ja niiden häiriintyminen (s. 115–145). Helsinki: WSOY. 2001. ja James GarbarinoGarbarino, J. ja K. Kostelny, Child maltreatment as a community problem. Child Abuse & Neglect, 1992. 16(4): s. 455–464. ovat puhuneet muun muassa väkivaltaisista ympäristöistä (slummit, sota-alueet, konfliktipesäkkeet) väkivaltaisesti myrkyllisinä ympäristöinä. Myös median mallien on todettu vaikuttavan erityisesti lapsiin, joilta puuttuu väkivallattomuuteen ohjaavia vastavoimia. Väkivallan sukupolvien kierteen takia juuri lasten kokemaan ja näkemään perheväkivaltaan tulisi kyetä puuttumaan erityisen hyvin.Kansallinen ohjelma väkivallan vähentämiseksi. Rikoksentorjuntaneuvosto, Oikeusministeriö 2005.
Elbogenin ja Johnsonin tekemän tutkimuksen mukaan väkivaltaisen käytöksen riskiä ennustavat Yhdysvalloissa tilastollisesti merkitsevästi nuori ikä, aikaisemmat väkivallanteot, miessukupuoli, joutuminen nuorisorangaistuslaitokseen, viimeisen vuoden aikana koettu avioero, pienituloisuus, masennus yhdessä päihteiden väärinkäytön tai riippuvuuden kanssa, vanhempien väkivaltatausta, kaksisuuntainen mielialahäiriö yhdessä päihteiden väärinkäytön tai riippuvuuden kanssa, työttömyys, rikoksen uhriksi joutuminen, piilotettujen uhkien havaitseminen muiden sanoissa tai teoissa, vanhempien välisen väkivallan todistaminen ja päihteiden väärinkäyttö tai riippuvuus. Näistä muuttujista koostetun mallin selitysaste on kuitenkin vain 0,24.
Suomi Suomen korkea henkirikollisuuden taso selittyy pitkälti keski-ikäisten työttömien miesalkoholistien rikoksilla. Muissa ryhmissä ei juuri poiketa muusta läntisesta Euroopasta. Suomi on maailman turvallisimpia maita naisille (4.), kertoi Georgetownin yliopiston Women, Peace and Security (GIWPS) -indeksi vuonna 2023.
Väkivaltaisuudelle altistavia henkisiä piirteitä
Väkivaltaan voivat altistaa tietyt persoonallisuuden piirteet. Tämä pitää paikkansa sekä miehillä että naisilla. Näitä ovat muun muassa antisosiaalinen persoonallisuushäiriö, sekä erityisesti psykopatian piirteet ja varsinainen psykopatia. Voimakas päihteiden käyttö lisää väkivaltaisuuden riskiä huomattavasti. Väkivaltaa käyttäville on myös ominaista empatiakyvyn puute. Monet väkivaltaa käyttävät ovat tunne-elämältään epävakaita ja ihmissuhteissaan epäonnistuneita.
Väkivaltaisuudelle altistavia aineenvaihdunnan piirteitä
Osalla ihmisistä lihasten verensokeri laskee tavallista matalammalle tasolle. Heillä saattaa olla tällöin muita suurempi taipumus käyttäytyä väkivaltaisesti etenkin jos he ovat nauttineet alkoholia.Verensokeri ennustaa tappamisen todennäköisyyden. Yle 21.2.2014.
Henkinen väkivalta
Henkinen väkivalta on tahallisesta henkisesti satuttavaa kohtelua. Se on yleensä toistuvaa. Henkistä väkivaltaa voi olla vaikea tunnistaa ja nimetä väkivallaksi, minkä takia siihen ei aina haeta apua. Se ei myöskään jätä ulkoisia tuntomerkkejä, vaan kaihertaa sisältä päin mielenterveyttä. Henkinen väkivalta voi yhdistyä myös digitaaliseen väkivaltaan.
Ruumiillinen väkivalta Fyysisen väkivallan piiriin kuuluva voimankäyttö voi tapahtua pelkkien raajojen varassa, tai siihen voidaan käyttää apuvälineitä (puukepeistä ydinaseisiin). Väkivaltaisen käytöksen motiivina voi olla melkein mikä tahansa. Äärimmäistä väkivaltaa esiintyy sodissa. Myös kulttuurissa esiintyy hallittuja väkivallan ilmiöitä, kuten erilaiset urheilulle sukua olevat kamppailut tai vaikka härkätaistelut. Väkivaltaa voidaan kulttuurista ja yksilöstä riippuen joko ihannoida tai sitä voidaan paheksua. Länsimaisessa kulttuurissa väkivalta näkyy myös toimintaelokuvissa.
Ruumiillinen väkivalta, valtio ja yhteiskuntajärjestys