Säästöpankkiliitto osk on Säästöpankkien yhteenliittymän (Säästöpankkiryhmä) keskusyhteisö. Liitto valvoo ja ohjaa jäsenpankkiensa toimintaa.Tietoa Säästöpankkiryhmästä ja tulevasta yhteenliittymästä
Liitto toimi aiemmin nimellä Säästöpankkiliitto ry. Vuonna 2014 liitto muuttui perustettavan Säästöpankkien yhteenliittymän keskusyhteisöksi. Yhteenliittymän toiminta alkoi vuoden 2014 loppuun mennessä. Tässä yhteydessä liitto muuttui yhdistyksestä osuuskunnaksi.Historiallinen säästöpankkipäätös: yhteenliittymä ja keskusyhteisö 23.1.2014Säästöpankkien yhteenliittymä sai Finanssivalvonnalta toimiluvan 16.10.2014 Säästöpankkien yhteenliittymästä pois jättäytynyt Oma Säästöpankki sekä siihen yhdistyvät pankit erosivat liitosta.Oma Sp, Eksp ja Suodenniemen Sp ovat eronneet Säästöpankkiliitosta. My News Desk 28.5.2014.
Suomen Säästöpankkiliitto Vaikka ensimmäinen säästöpankki, Turun Säästöpankki, oli perustettu jo 1822, toimivat ennen vuotta 1895 eri puolille Suomea perustetut paikalliset säästöpankit ilman juuri mitään yhteyksiä toisiinsa. Vuonna 1895 säädettiin ensimmäinen yleinen asetus säästöpankeista ja saatettiin ne valtion tarkastustoiminnan piiriin. Idean omasta järjestöstä lausui ensimmäisenä julki Leivonmäen Säästöpankin esimies, rovasti A. O. Wuorimaa. Ensimmäinen säästöpankkitarkastaja, sittemmin esittelijäsihteeri Georg Leinberg, antoi säästöpankkien väliselle yhteistoiminnalle alkusysäyksen.
Heinäkuussa 1900 pidettiin Tampereella ja vuonna 1903 Turussa säästöpankkien yhteinen kokous, mutta kummassakaan ei vielä pystytty perustamaan yhteisestä järjestöä. Vasta vuoden 1906 kokouksessa Helsingissä päätettiin perustaa yhteinen Säästöpankkiyhdistys ja nimitettiin kuusihenkinen valtuuskunta yhtä monine varajäsenineen. Vuonna 1908 perustettiin yhteiseksi rahalaitokseksi Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankki. Vuonna 1913 perustettiin Säästöpankkien Välitystoimisto yhteisiä konttoritarvikehankintoja varten, ja tästä muodostui vuonna 1926 Säästöpankkiliiton toimisto. Vuonna 1923 järjestöön kuului jo 76 maan 187 säästöpankista, ja Suomi jaettiin 24 säästöpankkipiiriin paikallisyhdistyksineen. Vuonna 1926 liittoon kuului jo 356 pankkia eli kolme neljännestä maan 467:stä säästöpankista.
Yhteinen vakuusrahasto säästöpankeille perustettiin 1925, ja laki velvoitti jokaisen säästöpankin liittymään siihen. Järjestön ajamana syntyi vuonna 1918 myös säästöpankkilaisten eläkelaitos, joka myöhemmin toimi nimellä Säästöpankkien Eläkekassa kunnes sen vastuut siirrettiin vuonna 1995 eläkevakuutusyhtiö Novalle ja Eläke-Varmalle.
Vuodesta 1926 Säästöpankkiliitto järjesti Suomessa kansainvälisen säästäväisyyspäivän ja säästäväisyysviikon tapahtumia aatteen edistämiseksi.
Vuonna 1947 liittoa järjesteltiin monin tavoin uudelleen ja perustettiin toimitusjohtajan toimi, johon valittiin Lauri Levämäki. Säästöpankkien valvonta ja tarkastus siirrettiin vuoden 1954 alussa valtiolta Säästöpankkiliitolle, mutta jäi valtiovarainministeriön ylivalvontaan. 1950-luvun puolivälissä, jolloin maan 414 säästöpankkia olivat noin 34 prosentin talletusosuudellaan Suomen suurin pankkiryhmä, Säästöpankkiliiton tehtävät määriteltiin näin: ”Liitto edustaa säästöpankkeja julkisuudessa [--], seuraa talouselämän kehitystä, ohjaa säästöpankkien korko- ja luottopolitiikkaa, pitää yhteyksiä lehdistöön ja hoitaa säästöpankkilaitoksen ulkomaisia suhteita.” Erityisesti liitto pyrki puoltamaan säästäjien oikeuksia, merkittävänä saavutuksena inflaatiolta suojaavien indeksitilien käyttöönotto 1955. Liiton valistus- ja kasvatustyöhön kuului laaja säästäväisyysvalistus lehdistössä, koululaisten ja palkansaajien innostaminen säästämiseen sekä Työn lomassa-, Lipas- ja Spararen-lehtien julkaiseminen. Säästöpankkien henkilöstölle suunnattuja lehtiä olivat Säästöpankki ja Sparbanken. Liitto järjesti taloudellisen kasvatuksen kursseja opettajille, luentopäiviä toimittajille, neuvottelupäiviä maa- ja metsätalousalan edustajille sekä erilaista koulutusta säästöpankkien toimihenkilöille.
Säästöpankkiopisto ja Samerka Säästöpankkiliiton omistamia, pankkiryhmän yhteisiä palveluorganisaatioita olivat 1900-luvun jälkipuoliskolla Espoon Matinkylään 1950-luvun loppupuolella rakennettu Säästöpankkiopisto sekä pankkeja suunnitellut ja niiden yhteishankinnoista huolehtinut Samerka Oy. Samerkan markkinointiviestintään erikoistuneet tytäryhtiöt Markkinointiryhmä MaRy, Artifex ja DM-Innovation myytiin 1989 Advisor -mainostoimistoryhmälle.
Matinkylän Säästöpankkiopistoa kaavailtiin vuonna 1992 laajennettavaksi kohti merenrantaa ja muutettavan kylpylähotelliksi, mutta hanke kariutui muun muassa naapuruston asukkaiden vastustukseen. Suomen pankkikriisissä ranta-alue ajautui omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalille ja 1996 Espoon kaupungin omistukseen. Suomen Säästöpankkiopisto Oy:n toiminta päättyi 1994. Säästöpankkiopiston rakennuksissa Nuottaniementien pohjoispuolella toimi hotelli Matinlahti, kunnes ne purettiin 2012 asuntorakentamisen tieltä.
Johtohenkilöitä Onni Schildt, valtuuskunnan puheenjohtaja 1906– Axel Ålenius, valtuuskunnan pj –1923, johtokunnan pj 1925–1932 Georg Leinberg, johtokunnan pj 1923–1925 Martti Palojärvi, johtokunnan vpj 1923–1925, pj 1925–, Vakuusrahaston johtokunnan pj 1925– K. Fr. Nyman, valtuuskunnan pj 1932–1952 K. J. Kalliala, johtokunnan pj 1939–1946 V. J. Sukselainen, johtokunnan pj 1952– Toivo Aro, johtokunnan pj 1950-luvun loppupuolella Lauri Levämäki, toimitusjohtaja 1947–1971 Matti Ali-Melkkilä, toimitusjohtaja 1971–1984Facta 2001, Täydennysosa 1990, s. 193. WSOY 1990. Timo Santalainen, mm. Säästöpankkiopiston johtaja 1978–1984CV, Timo Santalainen , Stratnet. Viitattu 20.5.2014.. Kalevi Kauniskangas, toimitusjohtaja 1984–1992 Heikki Pöntiskoski, toimitusjohtaja 1992–1993 Rauno Niinimäki, toimitusjohtaja 1993– Markku Ruutu, toimitusjohtaja n. 1997–
Lähteet
Kirjallisuutta Partanen, Risto: Sata vuotta säästöpankkien yhteistoimintaa : Säästöpankkiliitto 100 vuotta. Säästöpankkiliitto 2006. .
Luokka:Säästöpankit Luokka:Elinkeinoelämän järjestöt