Tässä luettelossa on ydinlaitoksissa sattuneita onnettomuuksia (joista alan sisällä käytetään nimitystä tapahtuma), jotka ovat saaneet INES-luokituksen 1–3. Tapahtuman vakavuus on kymmenkertainen siirryttäessä asteikolla porrasta ylemmäksi. Tälle listalle luokiteltuja tapahtumia ei valvontaviranomainen ole katsonut tarpeeksi vakaviksi, jotta niitä voisi nimittää onnettomuudeksi; vasta INES-luokituksen 4–7 tapahtumat katsotaan onnettomuuksiksi, ja niistä on kerrottu luettelossa ydinonnettomuuksista. Tapahtumia, joilla ei ole turvallisuusmerkitystä, sanotaan "poikkeamiksi", ja ne luokitellaan asteikon alapuolelle tasoon 0.IAEA, NEA: INES - The International Nuclear and Radiological Event Scale.

Turvallisuuteen vaikuttavien ydinlaitostapahtumien vakavuutta mitataan Kansainvälisen Atomienergiajärjestön IAEA:n sekä OECD:n alaisen NEA:n INES-asteikolla. Tälle sivulle kerätään tapahtumia, joilla on katsottu olevan merkitystä ydinturvallisuuteen eli joiden INES-luokitus on yleensä ainakin 1. Jatkossa INES-luokitukset on kirjattu niiden ydinlaitostapahtumien kohdalle, joista se on tiedossa. INES-tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia eri maiden erilaisten raportointikäytäntöjen vuoksi, eikä niitä voi käyttää luotettavasti vertaamaan eri maiden ydinvoiman turvallisuutta.

Seuraavassa ovat Säteilyturvakeskuksen antamat määritelmät tapahtumille, jotka luokitellaan asteikolla 1–3STUK: INES määritelmät ja esimerkkejä tapahtumista , 27.4.2009.:

3. Vakava tapahtuma: Tapahtuma, jonka aiheuttamat radioaktiiviset päästöt ympäristöön "ylittävät viranomaisten hyväksymät päästörajat" mutta ovat tarpeeksi alhaisia, jotta "laitoksen ulkopuolisia vastatoimenpiteitä ei tarvita" tai "Tapahtuma, jossa yksittäinen turvajärjestelmän lisävika saattaisi johtaa onnettomuuteen tai tarvittavat turvajärjestelmät olisivat toimintakyvyttömiä estämään onnettomuuden häiriötilanteen seurauksena" tai "Tapahtuma, josta seuraa työntekijöille välittömiä terveyshaittoja aiheuttavia säteilyannoksia tai huomattava määrä radioaktiivisia aineita leviää laitoksen sisätiloihin". Esim. useita turvallisuusjärjestelmiä vioittava tulipalo.

2. Merkittävä tapahtuma: "Tapahtuma, jossa on merkittävä puute turvallisuuteen vaikuttavissa tekijöissä, mutta jossa turvallisuus on edelleen varmistettu mahdollisesta lisäviasta huolimatta" tai "Tapahtuma, josta aiheutuu työntekijälle annosrajan ylittävä säteilyannos" tai "Tapahtuma, joka johtaa radioaktiivisten aineiden merkittävään vapautumiseen laitoksen sisätiloissa alueille, joihin niiden ei ole suunniteltu pääsevän." Esim. sähkönsaannin pitkäkestoinen katkeaminen ulkopuolisesta verkosta ja laitoksen toimiminen sen omalla sähköntuotannolla tai varavoimalla.

1. Poikkeuksellinen tapahtuma: "Olennaisesti normaalista poikkeava toiminta tai laitoksen käyttötila, joka voi olla seurausta laiteviasta, käyttövirheestä tai puutteellisista menettelytavoista." Esim. putkirikko kun kaikki varajärjestelmät toimivat suunnitellusti.

Ydinlaitostapahtumia on tähän mennessä sattunut tuhansia, joista tämä lista kattaa vain hyvin pienen osan.

Ydinlaitostapahtumia ulkomailla 1975 - Browns Ferry, Yhdysvallat, ei virallista luokitusta (arviolta INES 3Sandberg, J. (toim.): Ydinturvallisuus. Säteilyturvakeskus, Helsinki, 2004. (sivu 249).) Tulipalo voimalan valvomossa. Reaktori oli suljettuna 1,5 vuotta. Tulipalo on luokiteltu vakavaksi, ja sen seurauksena USNRC teki merkittäviä muutoksia turvallisuusmääräyksiin.Eurosafe NRC:n analyysiohjelman mukaisesti tapahtuman vakavuus oli 0,200. Vaaraa ympäristölle tai henkilövahinkoja ei aiheutunut. Tapahtumalle ei ole virallisesti annettu INES-luokitusta, mutta Säteilyturvakeskus luokittelee sen "Turvallisuuteen vaikuttaneeksi tapahtumaksi" ja esittelee sen esimerkkinä yleensä INES 3 -luokan saavasta tapauksesta Ydinturvallisuus-kirjassa. Myös Yhdysvaltain ydinturvallisuusviranomainen NRC luokittelee Browns Ferryn tulipalon "edeltäjätapahtumaksi" ("precursor incident"), eli tapahtumaksi, jossa lisävika saattaisi johtaa onnettomuuteen. Tämä vastaa INES 3:n kuvausta "tapahtuma, jossa yksittäinen turvajärjestelmän lisävika saattaisi johtaa onnettomuuteen" NRC:Results, Trends and Insights from the Accident Sequence Precursor (ASP) Program. Washington D.C., 2005.

28. heinäkuuta 1992 – Barsebäckin ydinvoimala, Barsebäck-2, Ruotsi, INES 2 Reaktoria käynnistettäessä vuosihuollon jälkeen avautui päähöyrylinjan varoventtiili paineen ollessa 30 bar. Reaktoritehosta oli venttiilin avautuessa käytössä vasta alle yksi prosentti. Purkautuva höyry repi irti noin 200 kg putkien eristykseen käytettyä mineraalivillaa josta osa kulkeutui suojarakennuksen märkätilaan. Märkätilassa olevasta vesialtaasta otetaan vettä niin onnettomuustilanteissa tarvittavien hätäjäähdytysjärjestelmien kuin seisokkitilassa tarvittavien jäähdytysjärjestelmien käyttöön. Eristeen kappaleet tukkivat kahta viidestä imusihdistä, jotka nekin saatiin huuhdeltua kääntämällä virtaus hetkeksi päinvastaiseen suuntaan. Tapahtuman seurauksena kiinnitettiin huomiota eristevillan merkitykseen mahdollisessa onnettomuustilanteessa, jolloin tehoajolla purkautuva suuripaineinen höyry repisi eristeitä irti huomattavasti enemmän. Ruotsissa useat ydinvoimalaitosyksiköt olivat suljettuina, kunnes turvallisuutta parantavat muutokset oli saatu suoritettua. Imusihtejä suurennettiin ja niihin rakennettiin huuhtelumahdollisuuksia. Tapahtuma aiheutti muutoksia käytettyihin eristeisiin ydinvoimalaitoksilla yleensä ja muutoksia myös molemmilla Suomessa toimivilla ydinvoimalaitoksilla. Olkiluodossa jo alun perin turvallisempia imusihtejä kehitettiin edelleen ja Loviisassa suojarakennuksen lattiakaivot rakennettiin suuremmiksi. Barsebäckin tapahtuma ei saattanut reaktoria mihinkään erityiseen vaaraan vaan pikemminkin toi esille tärkeän puutteen hätäjäähdytysjärjestelmien suunnittelussa, jotka toisessa tilanteessa toisella laitoksella olisivat voineet osoittautua merkittäviksi.

12. toukokuuta 1998 – Civaux'n ydinvoimalaitos, Civaux-1, Ranska, INES 2 Jälkilämmönpoistojärjestelmään syntyi vuoto (30 kuutiometriä tunnissa) vain muutama kuukausi reaktorin käyttöönoton jälkeen. Vuoto syntyi lämpöjännitysten ja niiden aiheuttaman väsymisen seurauksena jälkilämmönpoistojärjestelmän kohtaan, jossa kuuma ja kylmä virtaus sekoittuvat T-yhteessä. Suunnitteluvirheen vuoksi kaikki N4-laitokset jouduttiin tarkastamaan.

5. heinäkuuta 2001 – Chapelcrossin ydinvoimalaitos, Chapelcross-3, Britannia, INES 1 Latauskoneen telineestä putosi 24 käytettyä polttoainesauvaa, joista 12 putosi edelleen polttoaineen siirtoon käytettyyn yli 24 m syvään kuiluun. Kuilun pohjalla oli vedellä täytetty siirtosäiliö, johon polttoaineniput putosivat. Kaikki polttoaineet jäivät ehjiksi ja päästöjä ei syntynyt.

10. maaliskuuta 2003 – Paksin ydinvoimalaitos, Unkari, INES 3 VVER-tyypin reaktorissa erillisessä käytössä olleen polttoaineen puhdistuslaitteistossa sattui vuosihuollon yhteydessä häiriö, jonka seurauksena osa puhdistetusta 30 nipun polttoaine-erästä vaurioitui. Vaurio johtui polttoaineen ylikuumenemisesta, jonka aiheutti puhdistussäiliön jäähdytyskierron pettäminen. Vaurion seurauksena radioaktiivisia jalokaasuja ja jodia pääsi vapautumaan reaktorihalliin.Säteilyturvakeskus 25.4.2003. viitattu 17.4.2008.

25. heinäkuuta 2006 – Forsmarkin ydinvoimala, Forsmark-1, Ruotsi, INES 2