Citadelle Laferrière on linnoitus Haitin pohjoisosassa. Vuosina 1806–1820 rakennetun linnoituksen oli tarkoitus olla osa Haitia ulkomailta ja etenkin Ranskasta uhkaavia hyökkäyksiä vastaan. Rakennuttaminen suunniteltiin Jean-Jacques Dessalinesin kaudella ja aloitettiin hänen seuraajansa Henri Christophen kaudella. Se jäi osittain keskeneräiseksi Christophen kuoltua vuonna 1820.

Linnoitus ei koskaan päätynyt puolustuskäyttöön, mutta siitä tuli Haitin itsenäisyyden symboli ja tunnettu matkailukohde. Se on osa Haitin historiallista kansallispuistoa ja sen Unescon maailmanperintöluettelon kohdetta.

Kohde thumb|vasen|Näkymä kohti linnoitusta. thumb|vasen|Tykkejä ja tykinkuulia. Citadelle Laferrière sijaitsee 910 metriä korkean vuoren huipulla noin 27 kilometriä Cap-Haïtienin kaupungista etelään. Linnoituksella on pinta-alaa noin hehtaarin verran. Se on mudoltaan nelikulmio ja koostuu neljästä rakennuksesta, sekä neljästä tornista niiden vieressä sisäpihan ympärillä. Rakennuksissa on useita kerroksia tykkipattereja ja parakkeja. Vesihuoltoa varten rakennettiin yksityiskohtainen järjestelmä vesisäiliöineen. Linnoituksen suunniteltu varuskunt oli 2 000–5 000 miestä. Vesi- ja ruokavarastojen oli tarkoitus kestää vuoden mittainen piiritys. Linnotuksen tykkejä oli 365 ja niillä oli suuret ammusvarastot.

Historia Toussaint L’Ouverture oli johtanut Haitin vallankumousta ja Jean-Jacques Dessalines oli julistanut Haitin itsenäiseksi vuyonna 1804. Dessalines julistautui vielä keisariksi, mutta hänen valtakautensa jäi lyhyeksi hänen saadessaan surmansa väijytyksessä vuonna 1806. Hänen seuraajansa Haitin johdossa oli Henri Christophe. Ranskasta itsenäistyneen valtion talous oli raunioitunut ja epävakaus jatkui. Kansalliskokouksen yrittäessä rajoittaa presidentin valtaoikeuksia Christophe vetäytyi kannattajineen Haitin pohjoisosiin jakaen maan käytännössä kahtia. Citadelle Laferrièren rakennuttaminen liittyi vastaitsenäistyneen maan ulkoa kokemaan uhkaan. Entisen siirtomaaisännän Ranskan pelättiin yrittävän palauttaa Haiti valtansa alle. Linnoituksen rakennuttaminen suunniteltiin jo Dessalinesin valtakaudella osana linnoitusten sarjaa eri puolilla Haitia. Linnoitusten oli tarkoitus suojella maata mahdolliselta Ranskan hyökkäykseltä. Varsinaiset rakennustyöt alkoivat Christophen kaudella hänen hallitsemassaan maan pohjoisosassa vuonna 1806. Rakennuspaikka oli vuoren laella näköetäisyydellä Karibianmerestä ja ympäröivistä laaksoista. Linnoituksen suunnittelija oli Henri Barré. Vuoteen 1820 kestäneissä rakennustöissä oli mukana yli 20 000 työläistä.

Christophe kuoli vuonna 1820 ja linnoituksen rakennustyöt jäivät kesken. Ranskalaisten pelätty hyökkäys ei koskaan toteutunut ja linnoitus hylättiin. Linnoituksesta tuli silti Haitin itsenäisyyden symboli ja yksi maan tunnetuimmista matkailukohteista. Linnoitus on ollut vuodesta 1978 osa Haitin historiallista kansallispuistoa, joka on ollut puolestaan Unescon maailmanperintöluettelon kohde linnoituksineen vuodesta 1982.

Lähteet

Luokka:Haitin rakennukset ja rakennelmat Luokka:Unescon maailmanperintökohteet Haitissa Luokka:Linnoitukset