thumb|Talvirengas Talvirengas on kylmiin ajo-olosuhteisiin optimoitu ajoneuvon rengas, jonka kumiseos, pintakuvio ja lamellirakenne on suunniteltu tarjoamaan parempi kitka ja hallittavuus alle +7 °C lämpötiloissahttps://tracanada.ca/tire-reports/winter-tire-report-2023/ sekä lumella ja jäällä. Talvirenkaita on sekä nastallisia että nastattomia eli kitkarenkaita, ja niiden käyttöä säännellään monissa maissa vuodenaikojen ja keliolosuhteiden mukaan.
Historia Maailman ensimmäinen talvirengas oli Suomen Gummitehdas Oy:n valmistama Kelirengas, joka kehitettiin vuonna 1934 kuorma-autoille. Myös renkaiden nastoitus on suomalainen keksintö 1930-luvulta, mutta yleisempään käyttöön nastarenkaat tulivat vasta 1960-luvulla. Ensimmäisiä nastanvalmistajia olivat suomalaiset Kometa ja Tikkakoskella yhä toimiva nastatehdas, nykyiseltä nimeltään Tikka Spikes. Ensimmäisiä nastoitettavaksi kehitettyjä talvirenkaita oli Nokia Hakkapeliitta.Pennanen, Riikka: Gramma metallia tuo turvaa talviteille, Yle Uutiset 14.11.2012. Viitattu 1.5.2017.Bremer, Klaus: Autoala on tulenarka asia. Tekniikan Maailma 16/1968 s. 19. Nastarenkaita kehitti 1960-luvulla myös kilpa-autoilijana tunnettu vihtiläinen S. P. J. Keinänen.Valtonen, Vesa: Nastarengas, vihtiläinenkin keksintö , Vihdin Uutiset 22.10.2014. Viitattu 1.5.2017.
Nykyisin maailman suurin rengasnastojen valmistaja on turkulainen Turvanasta Oy.https://www.y-lehti.fi/vuoden-yrittajaperhe-2021-tunnustuspalkinto-turvanasta-oylle/
Talvirengasmääräykset Suomen laki velvoittaa eräin poikkeuksin muun muassa henkilö- ja pakettiautot käyttämään talvirenkaita marraskuusta maaliskuuhun sään tai kelin niin edellyttäessä. Talvirenkaiden kulutuspinnan pääurien syvyys on vähintään 3,0 mm.Tieliikennelaki (729/2018), 105 § Talvirenkaat voivat olla joko nastarenkaat tai nastattomat kitkarenkaat. Nastarenkaita saa käyttää marraskuun 1. päivästä maaliskuun 31. päivään saakka. Nastarenkaita saa käyttää myös muuna aikana, jos sää sitä edellyttää.Tieliikennelaki (729/2018), 106 §
Nastarenkaat pienoiskuva|Venäläinen nastarenkaasta varoittava merkki auton perässä. Kolmion sivun pituus on 20 cm. Esimerkiksi Venäjällä vaaditaan nastarenkaita käyttävään autoon varoitusmerkki, joka varoittaa takana tulijaa nastarenkailla ajavan nopeammasta pysähtymisestä jarrutustilanteessa. Kolmion muotoisen merkin sisällä on venäläinen kirjain Ш, joka tulee sanasta Шипы = nastat.
Suomessa nastarenkaiden käytöstä kesäkaudella voidaan antaa liikennevirhemaksu. Kitkarenkailla saa ajaa ympäri vuoden. Helsingissä on ilmanlaadun parantamiseksi ja melun vähentämiseksi kokeiltu nastarenkaiden ympärivuotista kieltoa Lönnrotinkadulla. Nastarengaskieltoa varten kehitettiin uusi liikennemerkki.
Nastarenkaiden vaikutus päällysteiden kulumiseen ja maantiepölyyn Nastarenkaat kuluttavat tien päällystettä ja aiheuttavat siten maantiepölyksi kutsuttua hiukkasemissiota. Suomalaisessa ”Nastarenkaiden vaikutus päällysteiden kulumiseen taajamanopeuksissa” -tutkimuksessa todettiin muun muassa Päällysteiden kuluminen on verrannollinen nastojen massaan ja lukumäärään. Kaksi kevyttä nastaa kuluttaa päällystettä vähemmän kuin yksi painava nasta, joka painaa yhtä paljon kuin kaksi kevyttä. Erityisen suuri tämä ero on mahdollisesti alhaisissa nopeuksissa. Alhaisissa ajonopeuksissa nastan massa voi vaikuttaa kulumiseen voimakkaammin kuin nastojen lukumäärä. Nopeuden kasvaessa nastojen lukumäärän vaikutus päällysteiden kulumiseen kasvaa. Tutkimuksen mukaan 110 kpl 1,1 g nastojen aiheuttamat hiukkaspäästöt ovat 36 % suuremmat 50 km/h tuntinopeudessa ja 77 % korkeammat 70–90 km/h tuntinopeudessa kuin nastattomien renkaiden. Sekä 2,2 gramman nastoilla vastaavat hiukkaspäästöt ovat 194 % ja 279 % suuremmat.
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Renkaat Luokka:Talvi