thumb|200px|Vladimir Propp vuonna 1928 Vladimir Jakovlevitš Propp (Владимир Яковлевич Пропп, 29. huhtikuuta (J: 17. huhtikuuta) 1895 Pietari – 22. elokuuta 1970 Leningrad) oli venäläinen strukturalisti, joka tutki venäläisten kansansatujen juonirakenteita pyrkien löytämään niiden yksinkertaisimmat elementit. Hänen kirjansa Kansansadun rakenne (Морфология сказки, Morfologija skazki) julkaistiin venäjäksi jo vuonna 1928, mutta länsimaissa siihen ei juuri kiinnitetty huomiota ennen 1950-lukua, jolloin teos käännettiin englanniksi. Kirja vaikutti voimakkaasti Claude Lévi-Straussiin ja Roland Barthesiin. Perhetaustaltaan Propp oli volgansaksalainen.
Propp toi venäläisten formalistien lähestymistavan narratologiaan. Formalistit jakoivat kertomusten lauserakenteet pieniksi analysoitaviksi elementeiksi, morfeemeiksi. Propp käytti samaa metodia analysoidessaan kansansatuja. Hän sivuutti kertomusten sävyn ja tyylikeinot ja keskittyi jakamaan venäläiset kansansadut niiden pienimpiin toiminnallisiin rakenneosiin, joita hän kutsui funktioiksi. Analysoimalla satojen satujen henkilötyyppejä ja toimintaa Propp tuli siihen johtopäätökseen, että perinteisissä venäläisissä kansansaduissa oli vain 31 yleistä ja toistuvaa peruselementtiä. Kaikki funktiot eivät välttämättä esiintyneet yksittäisessä sadussa.Hosiaisluoma 2003, s. 257
Proppin mukaan elementit eli funktiot vastasivat tiettyä toimintaa ja esiintyivät aina samassa järjestyksessä. Esimerkkejä Proppin erottamista elementeistä olivat "Sankarille osoitetaan kielto ", "Kieltoa rikotaan", "Väärä sankari tai konna paljastuu" ja "Sankari menee naimisiin ja nousee valtaistuimelle". Säännönmukaisesti satu päättyi funktioihin "Konna saa rangaistuksensa" ja "Sankari menee naimisiin ja nousee valtaistuimelle".
Lisäksi Propp löysi kaikkiaan seitsemän ihmesaduissa toistuvaa roolia tai perushahmoa, joita voidaan verrata A. J. Greimasin aktanttimallin aktantteihin: sankari prinsessa (tavoiteltu henkilö) vastustaja (konna) maagisten kykyjen lahjoittaja lähettäjä auttaja väärä sankariHosiaisluoma 2003, s. 33
Proppin tutkimuksilla on sittemmin ollut suuri vaikutus muun muassa elokuvakäsikirjoituksen teoriaan.
Kansansadun funktiot
Alkutilanne: perheenjäsenet ja sankari esitellään Poissaolo, joku perheenjäsen on poissa Kielto, sankarille osoitetaan kielto Rikkomus, kieltoa rikotaan, yleensä konna esiintyy ensi kerran Tiedustelu, konna yrittää saada tietoa Toimitus, konna saa tiedon uhrista Petos, konna yrittää huiputtaa uhria Osanotto, uhria petkutetaan Käännekohta, konna vahingoittaa perheenjäsentä tai perheenjäseneltä puuttuu jotain tai hän toivoo jotain; tämä on keskeinen funktio, sillä sen seurauksena tarina lähtee liikkeelle Välitys, onnettomuus paljastuu ja sankaria lähestytään tai häntä käsketään tai hänet lähetetään apuun Vastarinta, sankari päättää vastustaa epäonnea Lähtö, sankari jättää kotinsa Ensimmäinen lahjoittajan funktio, sankaria koetellaan ja hän saa auttajan Sankarin reaktio, sankari reagoi tulevan lahjoittajan toimiin Auttajan hyväksyntä, sankari hyväksyy avun Opastus, sankari aloittaa etsinnän Kamppailu, sankari ja konna avoimessa taistelussa Merkintä, sankari merkitään Voitto, konna voitetaan Selvitys, alkuperäinen onnettomuus tai puute poistetaan Paluu, sankari palaa Takaa-ajo, sankaria ajetaan takaa Pelastus, sankari pelastuu takaa-ajajien käsistä Tunnistamaton paluu, sankari saapuu kotiinsa tai muuhun paikkaan, jossa häntä ei tunnisteta Perusteeton vaatimus, väärä sankari esittää perusteettoman vaatimuksen Vaikea tehtävä, sankari saa vaikean tehtävän Ratkaisu, tehtävä ratkaistaan Tunnistaminen, sankari tunnistetaan Paljastuminen, väärä sankari tai konna paljastuu Muodonmuutos, sankari saa uuden ulkomuodon Rangaistus, konna saa rangaistuksen Häät, sankari menee naimisiin ja/tai nousee valtaistuimelle
Lähteet Serena Grazzini: Der strukturalistische Zirkel. Theorien über Mythos und Märchen bei Propp, Lévi-Strauss, Meletinskij. Wiesbaden 1999 (DUV: Literaturwissenschaft). Reinhard Breymayer: Vladimir Jakovlevič Propp (1895–1970) – Leben, Wirken und Bedeutsamkeit. In: Linguistica Biblica 15/16 (1972), 36–77 (67–77 Bibliographie). Hosiaisluoma, Yrjö: Kirjallisuuden sanakirja. WSOY, 2003. Vilmos Voigt: Propp, Vladimir Jakovlevič. In: Enzyklopädie des Märchens Bd. 10 (2002), 1435-1442.
Viitteet
Luokka:Venäläiset filologit Luokka:Vuonna 1895 syntyneet Luokka:Vuonna 1970 kuolleet Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit