pienoiskuva|oikea|Kolmikielinen tienviitta Kiirunan kunnassa Pohjois-Ruotsissa. Paikannimi on suomeksi ja ruotsiksi Svappavaara, meänkielellä Vaskivuori ja pohjoissaameksi Veaikevárri.
Tämä artikkeli on luettelo suomenkielisistä paikannimistä Ruotsissa.
Historiallisesti Ruotsissa on ollut suomenkielistä väestöä Keski-Ruotsin metsäseuduilla, joissa asuneita suomalaisia on sanottu metsäsuomalaisiksi (ruots. skogsfinnar) ja heidän asuttamiaan alueita kutsutaan edelleen suomalaismetsiksi (ruots. finnskogen). Lisäksi puhutaan suomalaismaista (ruots. finnmarken). Myös Norrbottenin läänissä Tornionjoen länsipuolisella alueella on perinteisesti ollut suomenkielistä väestöä. Heidän käyttämäänsä suomen kielen murretta sanotaan joskus meän kieleksi. Suurin osa nykyisistä ruotsinsuomalaisista on kuitenkin muuttanut Ruotsiin vasta toisen maailmansodan jälkeen.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksella (Kotus) on nimiarkistossaan Ruotsia koskien yli 11 000 suomenkielistä paikannimeä Länsipohjasta (kuuluu Norrbottenin lääniin), ja Värmlannin metsäsuomalaisalueilta löytyy 3 500 paikannimeä. Ruotsissa toimiva Institutet för språk och folkminnen (merkitys Kielen ja kansanperinteen tutkimuslaitos) on myös koonnut suomenkielisiä paikannimiä.
Suomen- tai meänkieliset ja saamenkieliset paikannimet pitäisi Ruotsin hallituksen mielestä saada näkyville muun muassa tienviittojen avulla. Hankkeeseen on myönnetty rahallista avustusta. Kielen ja kansanperinteen tutkimuslaitos on ehdottanut paikannimien merkitsemistä tienviittoihin meänkielellä, mutta Ruotsin liikennevirasto ei pidä esitystä ongelmattomana.
Paikannimet Norrbottenin läänissä
Seuraavilla Norrbottenin läänin kunnilla on suomenkielinen nimi:
Haaparanta (ruots. Haparanda) Jokimukka (ruots. Jokkmokk) Jällivaara (ruots. Gällivare) Kainuu (ruots. Kalix) Kiiruna (ruots. Kiruna) Luulaja (ruots. Luleå) Pajala (ei ruotsinkielistä nimeä) Piitime (ruots. Piteå) Ylikainuu (ruots. Överkalix) Ylitornio (ruots. Övertorneå)
Myös Bodenia on joskus kutsuttu suomenkielisellä nimellä Puuti.
Seuraavista kartoista näkyy, missä päin Ruotsia sijaitsee paikannimiä, joissa on tietynlainen suomenkielinen loppuosa. Kartat kuvaavat sanoihin joki, järvi, oja ja vaara päättyvien paikannimien sijaintia.
Seuraavassa on lueteltu kunnittain suomenkielisiä paikannimiä läänin kunnissa.
Haaparanta Haaparanta (ruots. Haparanda) Karunki (ruots. Karungi tai Karl Gustav) Nikkala Seittenkaari (ruots. Seskarö)
Jällivaara Jällivaara (ruots. Gällivare) Malmivaara (ruots. Malmberget) Nattavaara
Kainuu Morajärvi (ruots. Morjärv) Paaskeri (ruots. Båtskärsnäs) Sanki (ruots. Sangis)
Kiiruna Jukkasjärvi Kaaresuvanto tai Karesuvanto (ruots. Karesuando) Kiiruna (ruots. Kiruna) Svappavaara tai Vaskivuori (ruots. Svappavaara) Vittanki (ruots. Vittangi) Ylinen Soppero (ruots. Övre Soppero)
Pajala Junosuvanto (ruots. Junosuando) Korpilompolo (ruots. Korpilombolo) Pajala Täräntö (ruots. Tärendö)
Piitime Hurttalahti (ruots. Hortlax) Piitime (ruots. Piteå)
Ylikainuu Ylikainuu (ruots. Överkalix)
Ylitornio Hietaniemi (ruots. Hedenäset) Juoksenki (ruots. Juoksengi) Matarenki (ruots. aiemmin Matarengi, nykyään Övertorneå) Turtola (ruots. Svanstein)
Paikannimet metsäsuomalaisalueilla
pienoiskuva|oikea|Korpimäki tai Korpmäck Taalainmaalla Orsan kunnassa. pienoiskuva|oikea|Grangärden pitäjän Skattlösbergin kylässä sijaitseva Finngammelgården on ulkoilmamuseo, jossa voi nähdä tyypillisiä metsäsuomalaisten tekemiä rakennuksia. Alue sijaitsee Taalainmaalla Ludvikan kunnassa.
Värmlanti
Värmlannin läänissä Torsbyn kunnassa sijaitseva Lekvattnet oli vuoteen 1821 nimeltään Lautasalmi. Samassa kunnassa sijaitseva Ritamäki oli viimeinen paikka, jossa metsäsuomalaisia asui.
Taalainmaa
Orsan suomalaismetsä kuuluu osin Taalainmaan ja osin Hälsinglandin maakuntaan. Nykyisin alue sijaitsee Ljusdalin kunnassa. Suomenkielisiä paikannimiä ovat esimerkiksi: Hampura (ruots. Hamra) Noppikoski Pilkalampinoppi Stora Korpmäki
Sovinnaisnimiä
Kaupunkeja Eräistä kaupungeista käytetään suomenkielisiä sovinnaisnimiä: Tukholma (Stockholm) Luulaja (ruots. Luleå) Upsala (yleensä kuitenkin kahdella p:llä, kuten ruots. Uppsala) Uumaja (ruots. Umeå)
Näiden lisäksi Göteborgista käytettiin aikaisemmin suomeksi nimeä Göötepori. Sitä paitsi Skellefteåta on joskus saatettu kutsua suomeksi nimellä Heletti ja Bodenia nimellä Puuti.
Maakuntien sovinnaisnimet Näiden paikkakuntien ohella monilla Ruotsin maakunnilla on ollut tai on edelleen suomenkielisiä sovinnaisnimiä. Osa niistä on sittemmin jäänyt pois käytöstä, mutta osaa käytetään vieläkin. Käytöstä jääneiden sovinnaisnimien sijaan käytetään nykyään maakuntien ruotsinkielisiä nimiä. Osa Ruotsin lääneistä on nimetty maakuntien mukaan, jolloin myös läänin nimessä on käytetty sovinnaisnimeä.
Käytössä olevia sovinnaisnimiä ovat: Gotlanti () Itä-Götanmaa () Lappi () Länsi-Götanmaa () Taalainmaa () Uplanti () Värmlanti (), myös muodossa Vermlanti Länsipohja () Öölanti ()
Käytössä harvinaistuneita maakuntien sovinnaisnimiä puolestaan ovat: Bohuslääni () Dalslanti () Gestriklanti () Hallanti () Helsinglanti () Jämtlanti (), myös muodossa Jemtlanti Pohjoispohja () Skoone () Smoolanti () Södermanlanti (), myös muodossa Sörmlanti Västmanlanti (), myös muodossa Vestmanlanti Ångermanlanti ()
Blekingellä, Härjedalenilla ja Medelpadilla ei ole ollut yleisesti tunnettuja sovinnaisnimiä.
Katso myös Länsipohja Metsäsuomalaiset Ruotsinsuomalaiset
Lähteet
Kirjallisuutta
Aiheesta muualla Lantmäteriet: Kartsök och ortnamn Institutet för språk och folkminnen: Finska ortnamn Institutet för språk och folkminnen: Ortnamn på meänkieli Institutet för språk och folkminnen: Ortnamnsregistret
Mediassa Svenska Dagbladet 9.5.2005: Stilsäker spaning efter finska rester i svenska ortnamn Svenska Dagbladet 30.5.2005: Henrik O Anderssons idéer är vetenskapligt ohållbara Ruotsin Radio P4 Norrbotten 18.5.2011: Samlar in ortnamn (radiohaastattelu)
Ruotsin suomenkieliset paikannimet Luokka:Luettelot Ruotsin maantieteestä