Välillinen tekeminen on Suomessa rikosoikeudellinen nimitys, joka tarkoittaa rikoksen tekemistä sellaisen henkilön välityksellä, jota ei voida teosta rangaista.Facta 2001, WSOY 1981–1987, . Tällaiseen välittömään tekijään ei kohdisteta rikosoikeudellista seuraamusta, jos hän on tehnyt rikoksenOtavan iso tietosanakirja, Otava 1960–1965. syyntakeettomana rangaistavuuden poistavan pakon alaisena (esimerkiksi hätävarjelutilanne) ilman tahallisuutta, jos teon rangaistavuus edellyttää tahallisuutta käskyn nojalla, kun hänen on lain mukaan toteltava ilman aikomusta, kun rikos vaatii tiettyä aikomusta ja aikomus on määräävällä henkilöllä
Toista henkilöä välikappaleena käyttävä välillinen tekijä saa välittömän tekijän rikkomaan lakia esimerkiksi erehdyttämällä, käskemällä, yllyttämällä tai käyttämällä hyväkseen tämän heikkoa älyä. Välitön tekijä voidaan jättää rankaisematta, mutta välillinen tekijä tuomitaan varsinaisena tekijänä rangaistukseen.Lasse Nikkarinen (toimittanut): Lakitieto 4, Otava 1983, .
Välillisen tekemisen vastakohta on omakätinen rikos. Välillisestä tekemisestä säädetään rikoslain 5 luvun 4 pykälässä.Rikoslaki 5:4
Lähteet
Luokka:Rikosoikeus