Eeva Kaisa Sinikara (s. 2. heinäkuuta 1947 Polvijärvi) on suomalainen kirjastonhoitaja ja teologian tohtori. Hän työskenteli Helsingin yliopistossa lähes 40 vuotta, ja jäi eläkkeelle Helsingin yliopiston kirjaston ylikirjastonhoitajan tehtävästä 2013.
Työura Kaisa Sinikara valmistui teologian kandidaatiksi 1974, humanististen tieteiden kandidaatiksi 1979, teologian lisensiaatiksi 1988, ja väitteli tohtoriksi Helsingin yliopistossa 2007. Väitöskirja Ammatti, ihminen ja maailmankuva murroksessa käsitteli yliopistokirjastoja ja kirjastonhoitajia tietoyhteiskuntakaudella 1970–2005.
Sinikara työskenteli Helsingin yliopistossa tutkimusavustajana ja tutkijana vuosina 1974–1979 ja uskontotieteen tuntiopettajana 1980-luvulla. Opintohallinnon viransijaisuutta Sinikara hoiti teologisessa tiedekunnassa ja hallintovirastossa 1983–1985. Teologisessa tiedekunnassa hän työskenteli kirjastossa 1980-luvulla useiden vuosien ajan ennen valintaa kirjastotehtäviin Suomalaisen Kirjallisuuden Seurassa 1987–1989. Vuonna 1989 käynnistyi Suomen Akatemian ja Neuvostoliiton Tiedeakatemian rahoittama Bibliographia Studiorum Uralicorum -hanke, jossa Sinikaran vastuulla oli perinnetieteiden bibliografian päätoimittajuus. Hankkeen tuloksena luotiin 70 vuotta kattavat bibliografiat ja tietokannat viideltä tieteenalalta.
Kaisa Sinikara toimi Opiskelijakirjaston osastopäällikkönä 1989–1996 ja johtajana 1997–2001, kun kirjastosta tuli yliopiston erillislaitos. Hallintovirastoon perustettua tieto- ja kirjastopalvelujen johtajan tehtävää Sinikara hoiti 2002–2009; tehtävä ja pieni koordinointiyksikkö perustettiin kansainvälisen kirjastoarvioinnin tuloksena. Vastuuna oli kehittää yliopiston kirjastolaitoksen digitaalisia kokoelmia ja palveluja, yhteinen henkilöstöstrategia ja valmistella kampus- ja tiedekuntakirjastojen yhteistä organisaatiota.
Helsingin yliopiston kampus- ja tiedekuntakirjastot koottiin uudeksi Helsingin yliopiston kirjastoksi vuonna 2010. Sinikara toimi tämän uuden organisaation ylikirjastonhoitajana eläkkeelle jäämiseen 2013 saakka. Eläkkeelle jäämisen jälkeen työ yliopistossa jatkui emerita-sopimuksena (2013–2023), minä aikana hän kirjoitti yliopiston kirjaston historian vuosilta 1828–2012.
Tunnustuksia ja luottamustehtäviä
Tasavallan presidentin myöntämä professorin arvo 13. joulukuuta 2013. Helsingin yliopiston kanslerin myöntämä oikeus käyttää professorin arvonimeä aikana, jona hän toimi Helsingin yliopiston ylikirjastonhoitajana 2010Helsingin yliopisto, rehtorin päätös 304/09/2010 Suomen Leijonan ritarikunnan 1. luokan ritarimerkki 2008 Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan kunniamerkki leveässä sinisessä nauhassa 2007 Helsingin yliopiston konsistorin jäsen 1995–2000
Julkaisut Kaisa Sinikaran julkaisut (101) löytyvät kattavimmin kansainvälisestä ORCID-tietokannasta.
Lähteet
Luokka:Suomalaiset teologit Luokka:Elävät henkilöt Luokka:Suomalaiset professorit Luokka:Vuonna 1947 syntyneet