Heidelberg () on kaupunki Saksan lounaisosassa Baden-Württembergin osavaltiossa Neckarjoen varrella. Kesäkuun 2022 lopussa kaupungissa oli noin 161 000 asukasta. Entinen ruhtinaallinen residenssikaupunki on merkittävä yliopistokaupunki: Heidelbergin yliopisto eli Ruprecht-Karls-Universität on Saksan vanhin yliopisto ja leimaa vahvasti kaupungin elämää. ”Romantiikan kaupunkina” tunnettu Heidelberg on myös suosittu matkailukohde. Kaupungin maisemallinen kauneus jokilaaksoineen ja vuorenrinteineen, historiallinen vanhakaupunki ja maalauksellinen linnanraunio vetävät puoleensa runsain määrin matkailijoita eri puolilta maailmaa.
Heidelberg muodostaa oman kaupunkipiirinsä (Stadtkreis), eli se ei kuulu mihinkään Saksan piirikunnista.
Maantiede Sijainti Heidelberg sijaitsee Baden-Württembergin, Saksan lounaisimman osavaltion, luoteisosassa, historiallisessa Kurpfalzin maakunnassa noin 80 kilometriä Frankfurtin eteläpuolella ja 120 kilometriä osavaltion pääkaupungista Stuttgartista luoteeseen. Lähimmät suurkaupungit ovat noin 20 kilometriä Heidelbergin luoteispuolella sijaitseva Mannheim ja sen sisarkaupunki Ludwigshafen. Nämä kolme kaupunkia ympäristökuntineen muodostavat Rein-Neckarin metropolialueen, jossa asuu yhteensä noin 2,4 miljoonaa ihmistä.
Heidelberg sijoittuu Neckarjoen varteen, kohtaan, jossa tämä virtaa Odenwaldin keskivuoristosta Reinin aavaan, noin 40 kilometrin levyiseen laaksoon. Odenwaldin ja Reinin tasangon raja on varsin jyrkkä: Maasto nousee noin 110 metriä merenpinnan yläpuolella olevasta alavasta tasangosta noin kahden kilometrin matkalla yli 500 metrin korkuiseksi. Pohjois-eteläsuuntaan Odenwaldin reunaa pitkin kulkee Heidelbergin halki vanha Bergstraße-niminen tie. Neckarjoki virtaa tässä kohtaa idästä länteen ja suistuu 22 kilometriä Heidelbergin jälkeen Mannheimin kohdalla Reiniin. Heidelbergin vanha kaupunki sijaitsee kapeassa Neckarin laaksossa joen vasemmalla eli eteläisellä puolella Königstuhlvuoren (568 m) juuressa. Joen vastarantaan kohoaa Heiligenberg (445 m). Läntiset kaupunginosat sijaitsevat tasangolla. Heidelbergin alue kattaa 108,83 neliökilometriä. Asukastiheys on täten 1 314 asukasta neliökilometrillä.
Heidelbergin naapurikunnat ja -kaupungit ovat lännestä alkaen myötäpäivään lueteltuina Edingen-Neckarhausen, Dossenheim, Schriesheim, Wilhelmsfeld, Schönau, Neckargemünd, Bammental, Gaiberg, Leimen, Sandhausen, Oftersheim, Plankstadt, Eppelheim ja Mannheim. Viimeisintä lukuun ottamatta kaikki kuuluvat Rhein-Neckar-Kreisin piirikuntaan. Mannheim on, kuten myös Heidelberg itse, kaupunkipiiri, eli piirikuntaan kuulumaton kaupunki.
Kaupunginosat pienoiskuva|320x320px|Näkymä linnan puistosta vanhaan kaupunkiin, jossa on Heiliggeistkirche ja vanha silta Neckarin yli Philosophenwegille, joka on tunnistettavissa ajoneuvon jäljistä. thumb|upright=2|Heidelbergin kaupunginosat Heidelberg koostuu 15 kaupunginosasta. Näistä seitsemän ovat entisiä naapurikyliä, jotka vuosien mittaan liitettiin Heidelbergin kaupunkiin, viimeisimpänä Ziegelhausen vuonna 1975. Osa kaupunginosista on vanhempia kuin itse Heidelberg, monet niistä mainitaan peräti jo 760-luvun asiakirjoissa.
Heidelbergin vanha kaupunki eli Altstadt muodostaa oman kaupunginosansa. Täällä sijaitsevat kaupungin päänähtävyydet kuten Heidelbergin linna, kaupungin tärkein ostoskatu Hauptstraße sekä yliopiston päärakennus. Lisäksi Altstadtin kaupunginosaan kuuluu laaja metsäalue Königstuhlin rinteessä muutamine vanhoine maatiloineen. Altstadt muodostaa yhdessä siitä länteen sijaitsevan Bergheimin kaupunginosan kanssa Heidelbergin keskustan.
Bergheimista etelään seuraavat Weststadtin ja Südstadtin kaupunginosat, jotka kummatkin syntyivät 1800-luvulla ja laajenivat toisen maailmansodan jälkeisenä aikana. Weststadtista länteen, nyttemmin autiona olevan entisen tavara-aseman alueelle on suunnitteilla kokonaan uusi kaupunginosa, Bahnstadt. Südstadtin kaupunginosaan kuuluu myös Mark-Twain-Village, joka on amerikkalaissotilaiden ja heidän perheidensä asuinalue. Heidelbergin eteläosan muodostavat Rohrbach sekä Königstuhlvuoren länsirinteessä sijaitsevat Boxbergin ja Emmertsgrundin kaupunginosat. Lännessä on laaja Kirchheimin kaupunginosa sekä siitä pohjoiseen Pfaffengrund ja Wieblingen.
Kaupungin pohjoisosassa, Neckarjoen toisella puolella sijaitsee keskustaa vastapäätä Neuenheim. Neuenheimin historia ulottuu roomalaisajalle, Heidelbergiin se liitettiin vuonna 1891 vanhan kylän paisuttua kaupunkimaiseksi esikaupungiksi. Neuenheimin kaupunginosan länsilaitaan, Neuenheimer Feldiin, on sijoitettu yliopiston uusi kampus. Neuenheimin pohjoispuolella on Handschuhsheimin kaupunginosa, sekin historiallinen kylä, josta tuli Heidelbergin osa vuonna 1903.
Heidelbergin itäosan muodostavat kaksi loppukaupungista erillään olevaa kaupunginosaa Neckarjoen laaksossa, Schlierbach joen etelä- ja Ziegelhausen joen pohjoispuolella.
+ Heidelbergin kaupunginosat Kaupunginosa Asukasluku (2005) Pinta-ala Altstadt 9 936 13,78 km² Bahnstadt 6 177 1,08 km² Bergheim 6 177 1,28 km² Boxberg 4 207 2,39 km² Emmertsgrund 6 824 2,68 km² Handschuhsheim 16 343 15,11 km² Kirchheim 15 696 15,35 km² Neuenheim 12 101 5,67 km² Pfaffengrund 7 412 3,51 km² Rohrbach 13 929 6,39 km² Schlierbach 3 101 9,07 km² Südstadt 3 857 1,73 km² Weststadt 11 864 1,74 km² Wieblingen 9 773 14,30 km² Ziegelhausen 8 926 14,73 km²
Ilmasto thumb|Heidelbergin ilmastodiagrammi Heidelberg kuuluu Saksan lämpimimpiin seutuihin. Vuoden keskilämpötila on 10,7 °C, mikä on melkein kaksi astetta enemmän kuin Berliinissä ja vajaat kuusi astetta enemmän kuin Helsingissä. Lämpimin kuukausi on heinäkuu 19,8 °C asteen keskilämpötilalla, kylmin on tammikuu, jolloin keskilämpötila on 1,3 °C. Vuoden sademäärä on Heidelbergissä 806 mm. Kaupungin sijainti Odenwaldvuoriston länsireunalla johtaa verrattain korkeisiin sademääriin länsituulten tuomien ilmamassojen noustessa maaston vuoksi ylemmäksi: Esimerkiksi läheisessä, tasangolla sijaitsevassa Mannheimissa sademäärä on vain 668 mm.
Suopean ilmaston ansiosta Heidelbergissä viljellään viiniä ja kaupungissa myös kasvaa joitakin Keski-Euroopan oloihin harvinaisia kasveja kuten manteli- ja viikunapuita ja jopa yksi öljypuu.
Luonto Heidelbergin pinta-alasta vajaa kolmannes on asutettu. Kaupungin tasangolla sijaitseva länsireuna on peltoja, kun taas itäosan vuoret ovat metsän peitossa. Etelä- ja länsirinteillä on myös viiniviljelmiä ja hedelmätarhoja. Keskieurooppalaisittain tyypillisesti metsät ovat sekametsiä. Maatalouskäytössä on Heidelbergin pinta-alasta yhteensä 27,4 %, metsää on 40,6 %.Heidelbergin kaupunki: General view of Heidelberg 2005 , sivu 1.
Heidelbergin linnustoon kuuluu kaksi jokseenkin eksoottista lajia. Kaupungissa elää vapaana lukuisia kauluskaijoja. Tämä papukaijalaji esiintyy normaalisti Afrikassa ja Intiassa, mutta karanneet lemmikkilinnut ovat levinneet myös joihinkin Keski-Euroopan kaupunkeihin. Heidelbergin kanta syntyi 1970-luvulla, nykyään Heidelbergissä ympäristöineen arvellaan elävän jo noin 1300 kauluskaijaa.Michael Braun, Stefanie Wegener: Verbreitung und Ökologie des Halsbandsittichs (Psittacula krameri Scopoli 1769) in Heidelberg Neckarjoen varrella Neuenheimin kaupunginosassa pesivät Euroopan ainoat vapaana elävät joutsenhanhet. Näiden alun perin Itä-Aasiasta peräisin olevien lintujen määrä oli ehtinyt kasvaa haittaa aiheuttavan suureksi, ennen kuin vuonna 2004 noin 180 joutsenhanhen kanta pienennettiin 20 yksilön suuruiseksi.NABU Gruppe Heidelberg: Ornithologische Exkursion durch HD am 08.04.2006
Historia Heidelbergin kaupunki perustettiin 1100-luvulla, mutta sen historia ulottuu aina roomalaisten ja kelttien ajoille. Heidelbergin kulta-aikaa oli sen lähes viisisataavuotinen historia Kurpfalzin vaaliruhtinaiden residenssikaupunkina 1200-luvulta vuoteen 1720.
Ennen kaupungin perustamista thumb|Mauerista löydetty heidelberginihmisen leukaluu (repliikki) Heidelberginihminen, varhainen ihmislaji, josta neandertalinihminen polveutunee, on saanut nimensä Heidelbergistä, koska sen ensimmäinen löytöpaikka oli Mauerin kunta Heidelbergin eteläpuolella. Täältä löytyi vuonna 1907 hiekkakuopasta sattumalta noin 600 000 vuoden ikäinen heidelberginihmisen leukaluu.
Vakituinen asutus levisi seudulle kivikauden loppupuolella, 4000-luvulla eaa. Varsinainen historiallinen aikakausi alkoi Heidelbergin osalta, kun keltit asettuivat nykyisen kaupungin alueelle. He rakensivat 400 luvulla eaa. Heiligenbergvuorelle mittavan asutuksen, jonka vallin jäänteet ovat vieläkin nähtävissä.
Roomalaiset saapuivat alueelle keisari Vespasianuksen (69–79) hallituskaudella. Heidelbergin alueelle perustettiin aluksi puisia legioonaleirejä, vuonna 90 nykyiseen Neuenheimin kaupunginosaan rakennettiin kivinen linnake. Neckarjoen ylittävä puusilta korvattiin vuoden 200 tienoilla kivipilarisillalla. Heiligenbergvuoren huipulle rakennettiin Merkuriuksen temppeli. Roomalaisajalla seudun keskus oli läheinen Lopodunum (nykyinen Ladenburg), mutta myös Heidelbergiin (jonka latinalaisesta nimestä ei ole tietoa) kehittyi legioonaleirin ympärille merkittävä keramiikkatuotannon keskus.
200-luvulla roomalaiset väistyivät alemannien germaaniheimon tieltä, joka tunkeutui limes-rajalinjan läpi ja asutti nykyisen lounaissaksan. Merovingikuningas Klodvigin kukistettua alemannit vuonna 506 Heidelbergin alueesta tuli osa frankkien valtakuntaa. Suorana seurauksena siitä oli pakanuuden vaihtuminen kristinuskoon. 700-luvun loppupuolella läheisestä Lorschin luostarista kehittyi tärkeä poliittinen tekijä, joka kilpaili vallasta Wormsin piispojen kanssa. Vahvistaakseen otteensa Heidelbergin alueesta Lorschin luostari perusti vuonna 870 Heiligenbergvuorelle roomalaistemppelin paikalle arkkienkeli Mikaelille vihityn sivuluostarin sekä noin kaksi vuosisataa myöhemmin vuoren sivuhuipulle toisenkin, pyhälle Stefanukselle vihityn, luostarin.
Monet Heidelbergin kylät, joihin nykyiset kaupunginosat perustuvat, syntyivät jo frankkien aikana 500-luvulla. Lorschin luostarin asiakirjoissa Neuenheim ja Handschuhsheim mainitaan ensimmäistä kertaa vuonna 765, Rohrbach vuonna 766, Wieblingen vuonna 767 ja Bergheim vuonna 769.
Kaupungin perustaminen ja keskiaika Heidelbergin tarkka perustamisvuosi on tuntematon. Ensimaininta kaupungista on vuodelta 1196, ja sen voinee olettaa syntyneen 1100-luvun aikana. Heidelberg-nimen etymologia ei ole selvä. Berg on saksaksi ”vuori”, joten nimen toinen osa viitannee Königstuhliin. Heide taas merkitsee kanervaa tai nummea, mihin viittaa myös se, että varhaisimmissa piirroksissa Königstuhlin huippu kuvattiin puuttomana. Myös mustikkaa merkitsevään Heidelbeere-sanaan on kaupungin nimeä yritetty yhdistää.
thumb|upright|”Noitatorni” yliopistorakennuksen pihassa on ainoa keskiaikaisen kaupunginmuurin jäänne. Alkuvaiheessaan Heidelberg koostui linnasta Königstuhlin rinteessä ja sen alapuolella nykyisen vanhankaupungin kohdalla Peterskirche-kirkon ympärille sijoittuvasta kylästä. Oletetaan, että tämä ensimmäinen linnarakennus sijaitsi toisessa kohdassa korkeammalla vuoren rinteessä kuin nykyinen linna. Varsinainen Heidelbergin linna rakennettiin 1200-luvun aikana ja sitä laajennettiin ja muunneltiin monesti vuosisatojen kuluessa. Samoihin aikoihin vuoren rinteen ja Neckarjoen väliin rakennettiin suunnitelmallisen kaavan mukaan kaupunki. Silloinen asemakaava – kolme joen suuntaan kulkevaa pääkatua ja niitä yhdistävät poikkikujat sekä keskustassa sijaitseva tori – on säilynyt tähän päivään asti. Kaupunkia ympäröi muuri, josta nykyään on enää jäljellä niin sanottu ”noitatorni” yliopistorakennuksen pihalla. Neckarjoen ylittävä silta mainitaan ensimmäistä kertaa vuonna 1284. Vaikka Peterskirche olikin pitkään Heidelbergin pääkirkko, se samoin kuin sitä ympäröivä vanha kylä ei aluksi kuulunut kaupunkiin.