LMP – Unkarin vihreä puolue (unk. LMP – Magyarország Zöld Pártja, lyhyemmin myös Zöldek ’Vihreät’) on unkarilainen poliittinen puolue. Se perustettiin 2009 nimellä Lehet Más a Politika (suom. ’politiikka voi olla toisenlaista’, lyh. LMP) ja muutti nimensä nykyiseen muotoon vuonna 2020. Perustamiskirjassaan LMP määrittelee itsensä liberaaliksi, ekologiaa ja radikaalia demokratiaa puolustavaksi puolueeksi, jolle tärkeimpiä päämääriä ovat demokratian, kansalaisten osallistamisen ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden sekä ympäristönsuojelun ja kestävän kehityksen edistäminen.
Lokakuussa 2009 LMP otettiin täysjäseneksi Euroopan vihreään puolueeseen (EGP), josta se erosi syyskuussa 2024 selittäen syyksi puolueen linjan sähköauto- ja akkutuotannon suhteen: LMP:n edustajien mukaan EGP ajaa tässä Länsi-Euroopan etua enemmän kuin teollisuuden ympäristöongelmista kärsivän Itä-Euroopan.
Historia Puolue syntyi ympäristöliikkeen piirissä helmikuussa 2009, käynnisti Unkarin oloissa uudenlaisen, paljolti Internetissä toimivan lahjoitustenkeruukampanjan, jota verrattiin Barack Obaman presidentinvaalikampanjan toimintaan, ja onnistui ennen vuoden 2009 europarlamenttivaaleja saamaan tuen ilmauksia myös Euroopan parlamentin vihreältä ryhmältä. Vaaliliitossa "Humanistisen puolueen" (Humanista Párt) kanssa se sai 2,61 % äänistä ja sijoittui Unkarin puolueista viidenneksi (tuolloin vielä parlamentissa edustettuna olleen SZDSZ:n edelle), mutta jäi viiden prosentin äänikynnyksen alle ja vaille edustajanpaikkaa.
Vuoden 2010 parlamenttivaaleissa LMP sai tuolloin vielä 386-paikkaiseen parlamenttiin 16 edustajaa, joista tosin yksi, Gábor Ivády, pian erosi puolueesta ja ryhmästä.
2010-luvun alkua leimasivat hajaannus ja useiden uusien keskusta-vasemmisto-liberaalien ryhmittymien synty. Mm. Yhdessä- ja Vuoropuhelu-puolueisiin siirtyi useita nimekkäitä LMP:n poliitikkoja. Tammikuussa 2013 LMP:n 15 kansanedustajasta seitsemän siirtyi uuden Vuoropuhelu-puolueen riveihin, joten tuonaikaisten säädösten mukainen LMP:n parlamenttiryhmä lakkasi joksikin aikaa olemasta.
Vuoden 2014 parlamenttivaaleissa LMP sai yksinään viisi mandaattia ja saman vuoden europarlamenttivaaleissa yhden edustajanpaikan. Seuraavissa parlamenttivaaleissa, 2018, LMP onnistui nostamaan mandaattiensa määrän kahdeksaan. Samaan aikaan puolueen johtoa repivät jälleen yhteistyö- ja linjakiistat, jotka johtivat useiden puolueen keskeisten toimijoiden hyllyttämiseen, erottamiseen tai eroon. Sisäiset konfliktit varjostivat myös vuoden 2019 europarlamenttivaaleja, joissa LMP menetti ainoan mandaattinsa, minkä jälkeen puolueen koko johto erosi.
Vuoden 2022 parlamenttivaaleihin LMP lähti osana kuuden oppositiopuolueen suurta vaaliliittoa, jonka päämääränä oli Fidesz-puolueen ylivallan kaataminen. Tämä ei onnistunut, ja LMP:n omien edustajien määrä putosi jälleen viiteen. Vuoden 2024 europarlamentti- ja kunnallisvaaleissa alamäki jatkui: europarlamenttivaaleissa LMP:n ääniosuus 0,87 % oli kaikkien aikojen alhaisin. Tämän jälkeen muun muassa aiemmat puoluejohtajat Erzsébet Schmuck ja László Lóránt Keresztes jättivät LMP:n syyttäen senhetkistä puoluejohtoa ja puoluejohtajaa Péter Ungária linjattomuudesta, omavaltaisuudesta ja vihreiden aatteiden hukkaamisesta.
Tammikuussa 2026 puoluejohto ilmoitti, että LMP ei osallistu kevään 2026 parlamenttivaaleihin, jotta järjestelmänvaihdos eli Fidesz-puolueen ylivallan kaataminen ei vaarantuisi. Samoihin aikoihin puolueen puheenjohtaja Péter Ungár ilmoitti lopettavansa ja jättävänsä politiikan. Lopulta puolueella oli vaaleissa yksi vaalipiirikohtainen ehdokas, puheenjohtaja Katalin Szabó-Kellner, joka ei onnistunut saamaan mandaattia Budapestin 16. vaalipiiristä. Näin LMP putosi parlamentista.
Puoluejohto Puoluetta johtaa 7-jäseninen johtokunta. Sen johdossa on vuodesta 2013 lähtien ollut kaksi puheenjohtajaa kerrallaan, mies- ja naispuolinen. Kaudella 2024–2026 puheenjohtajina toimivat Katalin Szabó-Kellner ja Péter Ungár.
Lähteet
Aiheesta muualla http://lmp.hu/
Luokka:Unkarin puolueet Luokka:Vihreät puolueet