Urho Kekkosen kansallispuisto () on vuonna 1983 perustettu, Savukosken, Sodankylän ja Inarin kuntien alueella sijaitseva kansallispuisto. Puiston pinta-ala on 2 549 neliökilometriä, ja se on Suomen toiseksi suurin kansallispuisto. Se on myös Suomen toiseksi suosituin kansallispuisto. Vuonna 2025 puistossa kävi 424 900 kävijää. Kansallispuiston pohjoisen osan halki virtaa Suomujoki. Aluetta hoitaa Metsähallitus ja se on osa UK-puisto-Sompio-Kemihaara-Natura 2000 -luonnonsuojelualuetta. __NOTOC__ Alue left|thumb|Rumakurun päivätupa UKK-puistossa. Kansallispuisto on monipuolinen. Sen länsiosan viitoitettu alue on myös kokemattomalle vaeltajalle helppo kohde, kun taas puiston erämaiset kohteet ovat hyvä paikka pitkille ja vaativille eräretkille.
Urho Kekkosen kansallispuistoon suuntautuvat vaellukset aloitetaan useimmiten Kiilopään tunturikeskukselta, Suomujoen varressa sijaitsevalta Aittajärveltä tai Raja-Joosepista, ja vaeltajat päätyvät usein Saariselän tunturijonon ympäristöön, esimerkiksi alueen korkeimman tunturin, Sokostin, huipulle. Useat retkeilijöistä myös yöpyvät sen juurella sijaitsevan Luirojärven rannoille rakennetuissa autiotuvissa.
Kansallispuiston luontoon kuuluvat niin mahtavat tunturit kuin laajat suoalueetkin, unohtamatta myöskään metsäisiä kairoja. Poronhoidolla on alueella pitkät perinteet, ja se on edelleen alueen keskeinen elinkeino. Siitä muistuttamassa alueella on peurahautoja, poroaitoja, kämppiä sekä entisöityjä kolttakenttiä.
thumb|Harrijärvi
Katso myös UKK-reitti
Lähteet
Aiheesta muualla
Urho Kekkosen kansallispuisto Luontoon.fi:ssä Metsähallituksen uutinen kansallispuiston 20-vuotispäivänä vuonna 2003, sisältää tietoa kansallispuiston perustamista edeltäneestä ajasta (Arkistoitu versio) Kiilopään tunturikeskus Urho Kekkosen kansallispuiston karttoja
Luokka:Suomen kansallispuistot Luokka:Inarin nähtävyydet Luokka:Inarin luonto Luokka:Savukosken luonto Luokka:Urho Kekkosen kunnianosoitukset Luokka:Lapin maakunnan luonnonsuojelualueet Luokka:Sodankylän luonto Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit