Metsähallitus (lyhenne MH, ruots. Forststyrelsen) on maa- ja metsätalousministeriön tulosohjauksessa toimiva valtion liikelaitos, jonka tavoitteet hyväksytään vuosittain eduskunnassa osana valtion budjettia. Julkisia hallintotehtäviä ohjaa myös ympäristöministeriö oman hallinnonalansa asioissa.
Metsähallituksen hallinnassa on noin 12,6 miljoonaa hehtaaria valtion omistamia maa- ja vesialueita, liki kolmannes Suomen pinta-alasta. Suurin osa alueista sijaitsee Itä- ja Pohjois-Suomessa. Metsähallituksen vastuulla on näiden alueiden hoitaminen ja käyttäminen niin, että ne hyödyttäisivät mahdollisimman paljon suomalaista yhteiskuntaa. Edellisvuoden tuloksesta Metsähallitus tulouttaa osinkona valtiolle 120 miljoonaa euroa. Metsähallituksen maa- ja vesiomaisuuden arvo on noin neljä miljardia euroa.
Metsähallituksen hoidossa oleva valtion maa 12 583 000 hehtaaria koostui 9 179 000 hehtaarin maa-alueesta ja 3 414 000 hehtaarin vesialueesta.
Metsähallituksen pääkonttori sijaitsee Helsingin Itä-Pasilassa, Pasilan virastokeskuksen 6. kerroksessa, osoitteessa Opastinsilta 12 C.
Julkisia hallintotehtäviä Liiketoiminnan lisäksi Metsähallitus hoitaa valtion siltä tilaamia julkisia hallintotehtäviä verovaroin. Näitä ovat luonnonsuojelu ja retkeilijöiden ja eränkävijöiden palvelut. Metsähallituksen Luontopalvelut hoitaa luonnonsuojelu- ja retkeilyalueita sekä edistää luonnonsuojelua ja luonnon virkistyskäyttöä valtion mailla ja vesillähttps://www.luontoon.fi/. Suuri määrä luonnonsuojelualueista ja kaikki Suomen 41 kansallispuistoa ovat Metsähallituksen vastuulla. Vuonna 2023 kansallispuistoissa, valtion retkeilyalueilla, historiakohteissa, luontokeskuksissa ja muissa suosituissa kohteissa oli yhteensä noin 8,7 miljoonaa kävijää.
Lakisääteisten luonnonsuojelualueiden pinta-ala on 1 821 000 hehtaaria. Lisäksi Luontopalvelut hoitaa muita suojelualueita sekä valtion yleisiä vesialueita.
Luontopalveluja johtaa luontopalvelujohtaja Henrik Jansson.
Metsähallituksen lainvalvontaviranomainen on erätarkastaja, joka valvoo valtion maa- ja vesialueilla lakien noudattamista. Lisäksi erävalvojat ja muu Metsähallituksen henkilöstö suorittaa valvontaa, mutta heillä ei ole erätarkastajaan verrattavia oikeuksia.
Liiketoimintaa Metsähallituksen liiketoiminta: Metsähallitus Metsätalous Oy, toimitusjohtaja Jussi Kumpula puun markkinointi ja myynti sekä monikäyttömetsien hoito. Metsähallitus Kiinteistökehitys (vastuualue) Tontteihin ja metsätiloihin liittyvä kiinteistötoiminta. Metsähallituksen omistamien rakennusten myynti Aktiivinen hankekehitys tuulivoimaliiketoiminnassa.
Lisäksi Metsähallituksella on kaksi muuta tytäryhtiöitä: Siemen Forelia Oy (siemeniä) ja MH-Kivi Oy (maa- ja kiviainesvarantoja).
Metsähallituksen omistamista alueista neljännes eli noin 3,5 miljoonaa hehtaaria on metsätalouskäytössä olevaa monikäyttömetsää. Monikäyttömetsista hakattava puu - uusiutuva luonnonvara - päätyy erilaisten biotaloustuotteiden raaka-aineeksi. Liikevaihdosta puun myynti tuottaa 85 %.
Metsähallituksen yleisistä yhteiskunnallisista velvoitteista (YYV) on säädetty metsähallituslaissa. Sen mukaan toiminnassa on otettava huomioon biologinen monimuotoisuus ja luonnon virkistyskäyttö, työllisyys, porotalous sekä saamelaisten kulttuurin harjoittamisen edellytykset. Yhteiskunnallisten velvoitteiden huomioon ottaminen pienentää hakkuukertymää. Velvoitteet ovat osa yhteiskuntavastuuta - ne ovat hyötyjä, joita Metsähallitus yhteiskunnalle tuottaa. Vuonna 2023 panostus yleisisiin yhteiskunnallisiin velvoitteisiin oli yhteensä 110,3 miljoonaa euroa.
Historia Teollistumisesta seurannut puunkäytön lisääntyminen pakotti valtion säätämään vuonna 1851 tiukan metsälain, jonka noudattamista valvomaan oli luotava metsähallinto. Se luotiin aluksi Maanmittauksen ylihallituksen alaisuuteen; erillinen metsänhoitohallitus perustettiin vuonna 1863 valvomaan kruununmetsien hoitoa. Vuonna 1908 siitä tuli Metsähallitus, ja se sai valtuudet valvoa myös yksityistä metsänhoitoa, metsäoppilaitoksia sekä metsästystä ja kalastusta valtion mailla. Itsenäistymisen jälkeen tavoitteeksi asetettiin vielä Suomen metsätalouden edistäminen ja vielä myöhemmin myös luonnonsuojelu. Yli 130 vuotta valtion keskusvirastona toiminut Metsähallitus muutettiin vuonna 1994 liikelaitokseksi, jonka tehtävänä on puun markkinointi ja myynti sekä talousmetsien hoito. Tuorein Metsähallituslaki tuli voimaan 15. huhtikuuta 2016 vuosien valmistelun jälkeen. Metsähallituksen metsätalousliiketoiminta siirrettiin lailla perustettavaan valtion kokonaan omistamaan metsätalousosakeyhtiöön vastaamaan EU-kilpailusäädöksiä. Metsähallituslain uudistaminen
Metsähallituksen johtajat Titteli vuoteen 1927 ylijohtaja, 1927–1994 pääjohtajahttps://www.silvafennica.fi/pdf/article4689.pdf , vuodesta 1994 toimitusjohtaja. Toimitusjohtajalla on pääjohtajan arvonimi. Pääjohtajakunta, s. 188–190. SKS, Helsinki 2005.
Rabbe Zakarias Wrede 1863–1870 Jacob Henrik Alexander af Forselles 1870–1893 Carl Ernst Wrede 1893–1902 Peter Woldemar Hannikainen 1902–1918 A. K. Cajander 1918–1943 Mauno Pekkala 1943–1952 Nils Osara 1952–1960 Antero Piha 1960–1973
Paavo W. Jokinen 1973–1985 Jaakko Piironen 1986–1992 Pentti Takala 1992–2000 Jan Heino 2000–2006 Jyrki Kangas 2006–2014 Esa Härmälä 2014–2016 Pentti Hyttinen 2016–2019 Juha S. Niemelä 2020–
Lähteet Metsähallituksen verkkosivut Metsähallituksen vuosi- ja vastuullisuusraportti 2023
Viitteet
Kirjallisuutta Laitakari, Erkki: Metsähallinnon vuosisataistaival 1859–1959 Metsähallitus, 1960. Parpola, Antti; Åberg, Veijo: Metsävaltio, Metsähallitus ja Suomi 1859–2009. Edita, 2009.
Aiheesta muualla
Metsähallituksen verkkosivut Metsä.fi, Metsähallituksen sidosryhmälehti Metsähallituksen liiketoiminta Metsävaltio, Metsähallitus ja Suomi -kirjan arvostelu Tietoa Metsähallituksen vanhoista aineistoista ja niiden tutkimisesta Laki Metsähallituksesta ns. Metsähallituslaki
*