thumb|upright|Erik Palmstierna. Kuva: Henry B. Goodwin (1917). Erik Kule Palmstierna (10. marraskuuta 1877 Tukholma Ruotsi – 22. lokakuuta 1959 Firenze Italia), oli ruotsalainen meriupseeri, diplomaatti ja poliitikko.
Palmstierna oli vapaaherra. Hänen isänsä oli diplomaatti Carl Fredrik Palmstierna. Hänellä itsellään oli kaksi poikaa, Kule Palmstierna ja historioitsija Carl-Fredrik Palmstierna, sekä tytär Margareta de Seynes.
Erik Palmstierna istui toisessa kamarissa 1909–1920. Vuoteen 1911 hän kuului liberaaliseen puolueeseen, mutta liittyi sen jälkeen sosialidemokraattiseen puolueeseen. Eduskunnassa hän vaikutti Ruotsin sosiaalikysymyksiin, mutta vaikutti myös maan puolueettomuuden vakiinnuttamiseksi. Hän oli aktiivinen pyrkimyksessä liittää Ahvenanmaa Ruotsiin.Jan Linder: Finlands fyra krig, Infomanager förlag, 2004, , s. 20
Koska hän oli vapaaherra, häntä kutsuttiin "Punaiseksi paroniksi" (Röde baronen). Vuosina 1917–1920 hän oli Nils Edénin hallituksen meriministeri ja vuonna 1920 Hjalmar Brantingin hallituksen ulkoministeri. Vuodesta 1920 hän oli Ruotsin lähettiläänä Lontoossa.Tietosanakirja 1909, osa 11, Hakusana: Palmstierna, Erik Kule Verkossa
Palmstierna on haudattu Firenzen protestanttiselle hautausmaalle.Göran Åstrand, Här vilar berömda svenskar. 1999, s. 101
Lähteet
Luokka:Ruotsalaiset poliitikot Luokka:Ruotsin ulkoministerit Luokka:Vuonna 1877 syntyneet Luokka:Vuonna 1959 kuolleet