thumb|right|EU:n väestötiheyden keskiarvo on 114 ihmistä/km², joten se on maailman tiheimmin asuttuja alueita. thumb|right|Kartogrammi Euroopan unionin jäsenvaltioiden väkiluvuista (alueiden pinta-alat) ja väestötiheydestä (väritys) ennen Brexitiä. Puolet kaikista EU:n asukkaista oli keskittynyt Saksaan, Ranskaan, Isoon-Britanniaan ja Italiaan. Euroopan unionin väestö on keskittynyt epätasaisesti 27 jäsenmaan alueelle.

1. tammikuuta 2023 Euroopan unionin väestö oli noin 448,4 miljoonaa ihmistä. Monien jäsenvaltioiden väestömäärän oletetaan kääntyvän laskuun tulevina vuosikymmenillä", tosin uusia valtioita suunnitellaan liittyvän EU:hun 20 vuoden aikana.

Jäsenmaista asutuin on Saksa, jossa asuu noin 84,4 miljoonaa ihmistä, ja vähiten asuttu on Malta, jossa asuu 0,5 miljoonaa. Euroopan unionin keskimääräinen hedelmällisyysluku on alhainen, 1,6. Korkeimmat hedelmällisyysluvut ovat Irlannilla (16,876 syntymää vuosittain per 1 000 ihmistä) ja Ranskalla (13,013 syntymää vuosittain per 1 000 ihmistä). Matalin hedelmällisyysluku on Espanjalla (8,221 syntymää vuosittain per 1 000 ihmistä).

+ Euroopan unionin 27 jäsenmaan väkiluku ja pinta-ala (1. tammikuuta 2023) Jäsenvaltio Väkiluku Väkiluku % EU:sta Pinta-ala km2 Pinta-ala% EU:sta VäestötiheysIhmistä/km2448 387 8721004 225 134100106,117 811 29137 378 11 754 00430 6676 447 710110 99648 059 777505 9835 194 33669 94758 850 717302 0799 104 77283 87810 394 055131 6943 850 89456 594920 7019 2531 883 00864 5862 857 27965 284660 8092 595542 05131610 467 36692 22736 753 736311 92868 070 697638 47519 051 562238 39810 521 556447 42484 358 845 357 5695 428 79249 0352 116 79220 2735 563 970 338 4115 932 65442 92510 827 52978 8719 597 08593 0121 365 88445 336

Suurimmat kaupunkialueet

Euroopan unionin alueella on huomattava määrä maailmankaupunkeja. Sen alueella sijaitsee 13 maailman 60 maailmankaupungista, mukaan lukien Pariisi, Rooma, Madrid ja Bryssel. Alla on lista EU:n kymmenestä suurimmasta kaupunkialueesta. Väkiluvut ovat vuoden 2023 arvioita.

Kaupunkialue Miljoonaa asukasta(2023) Pariisi 11,2 Madrid 6,8 Barcelona 5,7 Rooma 4,3 Berliini 3,6 Milano 3,2 Ateena 3,2 Lissabon 3,0 Napoli 2,2 Bryssel 2,1

Väestöön vaikuttavat asiat Muuttoliike EU:n alueella tapahtuu vuosittain jonkin verran EU:n sisäistä muuttoliikettä, etenkin: Teollisuusalueilta Benelux-maista ja Saksasta lämpimille alueille Espanjaan, Portugaliin, Etelä-Ranskaan ja Italiaan Itäisen EU:n köyhemmistä valtioista läntisen EU:n rikkaampiin valtioihin (Irlanti, Saksa, Alankomaat, Ranska, Italia, Portugali, Espanja)

Vuonna 2007 tehdyn tutkimuksen mukaan Espanja on länsieurooppalaisten suosituin muuttokohde.

Maahanmuutto ja maastamuutto Euroopan unionin alueelle kohdistuva maahanmuutto on suurempaa kuin maastamuutto. Maahanmuutto on yleinen puheenaihe monissa EU:n jäsenmaissa, kuten Belgiassa, Ruotsissa, Saksassa, Suomessa ja Italiassa.

Espanja on valtio, jonne muuttaa vuosittain suurin määrä laittomia maahanmuuttajia Afrikasta johtuen sen läheisistä rantaviivoista Marokon kanssa. Afrikkalaiset maahanmuuttajat koittavat päästä maahan laivoilla. Syyskuun 2006 ensimmäisenä viikonloppuna yli 1 300 laitonta maahanmuuttajaa saapui laivalla Kanariansaarille. Arvioiden mukaan 50 000–70 000 laitonta maahanmuuttajaa jatkaa matkaansa Espanjasta eteenpäin muualle Eurooppaan vuosittain. Tämän ongelman takia on rakennettu muureja kuten Ceutan raja-aita. Laiton maahanmuutto on tärkeä kysymys Espanjan politiikassa, ja myös suuri ihmisoikeuskysymys, sillä moni ihminen kuolee matkalla. Espanja on vastaanottanut eniten maahanmuuttajia EU:n alueella ja maahanmuuttajien määrä on noussut 2,8 miljoonaan melko lyhyessä ajassa. Espanjan maahanmuuttajaväestö on auttanut Espanjan taloutta täyttämällä avoimia työpaikkoja.

Esimerkiksi Irlannissa ja Portugalissa maahanmuuttoa ei nähdä suurena puheenaiheesta, mahdollisesti johtuen siitä, että valtioilla on pitkä maastamuuttohistoria. Myös Espanjasta lähti maastamuuttajia erityisesti 1960-luvulla, mutta silti maahanmuutosta keskustellaan valtiossa runsaasti.

Maahanmuuttajia EU:n kansalaisista oli 9 % vuonna 2020. Vuonna 2021 EU:n jäsenmaiden kansalaisuutta haki 827 000 ihmistä. Uusista EU-kansalaisista 30 % oli Marokosta, Syyriasta, Albaniasta, Turkista ja Brasiliasta.

Uskonto

Euroopan unionin alueella on merkittävä määrä erilaisia uskontoja, mikä johtuu alueen värikkäästä historiasta. Alueen suurin uskonto on kristinusko, pääasiassa roomalaiskatolisuus (41 %), ortodoksisuus (10 %) ja protestanttisuus (9 %). Joillakin EU:n jäsenmailla ei ole valtionkirkkoa johtuen ateistien suurestä määrästä (esimerkiksi Tšekki, Viro ja Alankomaat).

Teismi menettää kannatustaan EU:n alueella hitaasti ateismille. Euroopan valtioissa on käynnissä huomattava kirkosta eroaminen, ja hitaampi jumalaan tai jumaliin uskovien ihmisten prosentuaalinen määrän lasku. Eurobarometer 2010 -kyselyssä selvisi, että keskimäärin 51 % EU:n kansalaisista uskoon jumalaan, 26 % henkiin tai elämänvoimaan, 20 % eivät kumpaankaan edellä mainitusta ja 3 % kieltäytyi vastaamasta.

Kirkosta eroaminen on huomattu EU:n jäsenmaista erityisesti Alankomaissa, Belgiassa, Ranskassa, Ruotsissa, Saksassa, Suomessa ja Tšekissä.

Maahanmuuttajat ovat tuoneet EU:n alueelle muita uskontoja kuten islam, hindulaisuus, buddhalaisuus ja sikhiläisyys. Juutalaisuudella on pitkä historia Euroopassa, ja monissa valtioissa asuu perinteisesti juutalaisvähemmistö. Kirkolla on perinteisesti ollut paljon valtaa Euroopassa, mutta nyt valta on vähenemässä.

Kieli

Euroopan unionilla on 24 virallista kieltä, eli sen 27 jäsenvaltion puhutuimmat kielet. Iiri, bulgaria ja romania saivat virallisen kielen aseman kun kaksi viimeksi mainittua liittyivät unioniin 1. tammikuuta 2007. Kroatia sai virallisen kielen aseman, kun Kroatia liittyi unioniin 1. heinäkuuta 2013.

Englanti on EU:n puhutuin kieli, sillä vuoden 2020 arvion mukaan 29 prosenttia EU:n asukkaista ovat englannin kielen taitoisia. Saksa puolestaan on EU:n puhutuin äidinkieli, sillä sitä puhuu vuoden 2020 arvion mukaan äidinkielenään 16 % unionin väestöstä.

Tulevaisuuden ennusteita

Arvioiden mukaan Euroopan unioni saattaa joutua tulevaisuudessa vaikeuksiin ikääntyvän väestön ja yleisen väkiluvun laskemisen takia.

EU:n keskimääräinen hedelmällisyysluku on matala, vain 1,62, sillä jatkuvan väestönkasvun ylläpitämiseen vaaditaan hedelmällisyysluvuksi noin 2. Euroopan unionin väkiluku alkaa siis luultavasti laskemaan, ja keskimääräinen ikä puolestaan nousemaan. Väestömäärän laskua on pyritty rajaamaan ottamalla EU:n alueelle maahanmuuttajia, mistä on ollut paljon kiistelyä. Kuitenkin, vuonna 2008 keskimääräisesti vuodessa syntyneitä per 1 000 ihmistä oli 10,9, mikä on 0,3 enemmän kuin vuonna 2008. Tämä luku on noussut hitaasti vuodesta 2004 kaikissa jäsenmaissa Saksaa lukuun ottamatta. Keskimääräisesti vuodessa kuolleita per 1 000 ihmistä on 9,7. Tämä luku on pysynyt melko vakaana useiden vuosien ajan.

Matalan hedelmällisyysluvun takia Euroopan unionin eläköityneitä työntekijöitä ei voida aina korvaamaan nuorilla työntekijöillä. Lähitulevaisuudessa EU:n alueella syntynee ns. "eläkepommi", jolloin eläköityneen väestön määrä kasvaa hyvin nopeasti.

Matala hedelmällisyysluku merkitsee myös tulevaisuudessa EU:n väkiluvun kääntymistä laskuun, mikäli maahanmuuttoa ei oteta lukuun. Tämä voi tarkoittaa talouskasvun taantumista tai jopa talouskriisejä. Myös media, YK ja joidenkin maiden hallitukset ovat huomanneet ongelman.

Jos Turkki liittyisi EU:hun, sillä olisi jäsenmaista toiseksi korkein väkiluku Saksan jälkeen.

Tilastoja Väestörakenne (2020) 0–14 vuotta: 15,05 % (miehiä 34 978 216/naisia 33 217 600) 15–64 vuotta: 10,39 % (miehiä 24 089 260/naisia 22 990 579) 65 vuotta ja enemmän: 20,5 % (miehiä 39 834 507/naisia 53 020 673) Syntymiä (2020): 9,5 syntymää/1 000 asukasta Kuolemia (2021): 10,7 kuolemaa/1 000 asukasta Nettomaahanmuutto (2021): -2,85 maahanmuuttajaa/1 000 asukasta Avioliittomäärä (2007): 4,9 avioliittoa/1 000 asukasta Eromäärä (2005): 2,0 eroa/1 000 asukasta Sukupuolijakauma (2020): Syntymiä: 1,06 mies(tä)/nainen Alle 15 vuotta: 1,05 miestä/nainen 15–64 vuotta: 1,05 miestä/nainen Yli 65 vuotta: 0,75 miestä/nainen Yhteensä: 0,95 miestä/nainen Imeväiskuolleisuusluku (2021): 3,47 kuollutta/1 000 elävänä syntynyttä Eliniänodote (2021): Keskimääräinen: 77,63 vuotta Miehet: 72,98 vuotta Naiset: 82,51 vuotta

Lähteet

Aiheesta muualla

Berliner Morgenpost: Wo Europas Bevölkerung wächst – und wo sie schrumpft (kartta väkiluvun muutoksista alueittain 2001–2011)

Luokka:Väestö maittain Väestö Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit